Takaisin

TEACCH-ohjelma autismikirjon henkilöiden kuntoutuksessa

Näytönastekatsaukset
Tuulia Lepistö-Paisley
23.1.2023

Näytön aste: C

TEACCH-ohjelma saattaa vähentää autismikirjon henkilöiden haastavaa käyttäytymistä sekä vaikuttaa myönteisesti kognitiivisten taitojen, havaitsemisen taitojen ja motoristen taitojen kehitykseen, mutta lisää tutkimusta tarvitaan.

Virues-Ortega ym. (2013) selvittivät meta-analyysissään «Virues-Ortega J, Julio FM, Pastor-Barriuso R. The ...»1 TEACCH-ohjelman (Treatment and Education of Autistic and Related Communication Handicapped Children) vaikuttavuutta lapsilla ja aikuisilla, joilla oli todettu autismikirjon häiriö. Vaikuttavuutta tutkittiin standardoiduilla mittareilla arvioituihin havaitsemisen taitoihin, motorisiin taitoihin, adaptiivisiin taitoihin sekä kielellisiin ja kognitiivisiin taitoihin. Lisäksi selvitettiin TEACCH-ohjelman vaikutusta haastavaan käyttäytymiseen. Meta-analyysiä varten haettiin tutkimukset tietokannoista MEDLINE, PsychINFO, ja Cochrane Central Register of Controlled Trials. Mukaan hyväksyttiin ennen hakuajankohtaa (1.12.2012) vertaisarvioiduissa lehdissä julkaistut, autismikirjon henkilöillä tehdyt TEACCH-kuntoutustutkimukset, joiden interventioryhmässä oli mukana vähintään viisi henkilöä ja joiden tulokset oli ilmoitettu riittävän tarkasti efektikokojen laskemiseksi.

Meta-analyysiin hyväksyttiin 13 tutkimusta (n = 172). Viidessä tutkimuksessa tutkittiin alle kouluikäisiä lapsia, viidessä kouluikäisiä lapsia ja neljässä nuoria aikuisia. Yksittäistutkimuksista annettujen tietojen perusteella suurimmalla osalla osallistujista oli autismikirjon häiriön lisäksi merkittävä kehitysviive tai kehitysvamma. TEACCH-kuntoutuksen intensiivisyys vaihteli 1,5 tunnista 35 tuntiin viikossa (tosin intensiivisyys oli raportoitu vain 5/13 tutkimuksessa) ja kuntoutuksen kesto vaihteli viikosta vuoteen. 7:ssä 13 tutkimuksesta kuntoutusryhmän tuloksia verrattiin tavanomaista kuntoutusta tai tukea saaneeseen kontrolliryhmään. Kuudessa tutkimuksessa ei ollut mukana kontrolliryhmää, vaan vertailun kohteena oli kuntoutusryhmän suoriutuminen ennen ja jälkeen kuntoutusta. Vain kahdessa tutkimuksessa osallistujat oli satunnaistettu tutkimus- ja kontrolliryhmiin. Samoin vain kahdessa tutkimuksessa arvioitsijat oli sokkoutettu.

Tutkijat laskivat efektikoot kaikille riippuville muuttujille (inverse-variance weighted random-effects -meta-analyysi). Ensimmäiseen meta-analyysiin otettiin mukaan kaikki tutkimukset ja tulosmuuttujat. Meta-analyysin perusteella TEACCH-ohjelma edisti tutkittavien taitoja merkitsevästi (efektikoko (ES) = 0,47; 95 % luottamusväli 0,30–0,70, p < ,001). Efektikoko laski jonkin verran, kun meta-analyysi rajattiin kontrolloituihin tutkimuksiin (n = 7) (ES = 0,38; 95 % luottamusväli 0,12–0,65, p < 0,005).

Tarkasteltaessa taitoalueita erillisinä ja siten, että analyysi rajattiin kontrolloituihin tutkimuksiin, voitiin TEACCH-ohjelmalla todeta olevan seuraavia tilastollisesti merkitseviä vaikutuksia, joiden efektikoon luottamusväli ei sisältänyt nollaa:

  • Havaitseminen ja motoriset taidot (viisi kontrolloitua tutkimusta; PEP-R-arviointimenetelmä)
    • Karkeamotoriikka: ES = 0,41; 95 % luottamusväli 0,21–0,61, p < 0,001
    • Jäljittelytaidot: ES = 0,29; 95 % luottamusväli 0,06–0,52, p = 0,015
    • Havaitseminen: ES = 0,30; 95 % luottamusväli 0,12–0,49, p = 0,002
  • Kognitiiviset taidot (viisi kontrolloitua tutkimusta)
    • Kehitysikä: (PEP-R/MSEL/M-P-R): ES = 0,30; 95 % luottamusväli 0,09–0,51, p = 0,006
    • PEP-R-kokonaistulos: ES = 0,39; 95 % luottamusväli 0,09–0,69, p = 0,01
  • Adaptiivinen käyttäytyminen (neljä kontrolloitua tutkimusta; VABS-haastattelu)
    • Motoriset taidot: ES = 0,33; 95 % luottamusväli 0,001–0,66, p < 0,05
    • Adaptiiviset taidot kokonaisuutena: ES = 0,47; 95 % luottamusväli 0,01–0,83, p = 0,047
  • Haastava käyttäytyminen (kaksi kontrolloitua tutkimusta; VABS-haastattelu)
    • ES = -1,04; 95 % luottamusväli -1,81–0,270, p = 0,008

Mainittakoon, että TEACCH-mallilla todettiin olevan kohtalaisen suuri vaikutus sosiaalisiin adaptiivisiin taitoihin VABS:llä mitattuna (viisi kontrolloitua tutkimusta), mutta tämä efektikoko ei ollut tilastollisesti merkitsevä (ES 0,64; 95 % luottamusväli -0,06–1,33, p = 0,072).

Metaregressioanalyysien mukaan kuntoutuksen kestolla, intensiivisyydellä tai toteutumisympäristöllä ei ollut vaikutusta kuntoutuksen vaikuttavuuteen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä.

Kommentti: TEACCH-mallin mukaista näönvaraista strukturointia ja strukturoitua opetusta on hyödynnetty Suomessa autismikirjon henkilöiden kuntoutuksessa ja opetuksessa laajasti 1990-luvun alusta lähtien. Riittävä struktuuri tai struktuurin lisääminen on olennaisen tärkeä keino haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisemisessä ja vähentämisessä autismikirjon henkilöillä. Meta-analyysiin mukaan otetuissa tutkimuksissa oli runsaasti laadullisia puutteita ja vain osassa oli mukana kontrolliryhmä. Intervention kesto ja intensiteetti oli hyvin vaihteleva. Tässä näytönastekatsauksessa keskityttiin kontrolloitujen tutkimusten tuloksiin. Meta-analyysin valmistumisen jälkeen aiheesta on julkaistu kaksi satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta. Ichikawan ym. (2013) pienessä pilottitutkimuksessa «Ichikawa K, Takahashi Y, Ando M ym. TEACCH-based g...»2 interventioryhmän lapset (n = 5) osallistuivat TEACCH-pohjaiseen ryhmäkuntoutukseen ja heidän äitinsä vanhempainryhmään (kuntoutuksen kesto 6 kk sisältäen 20 x 120 min käyntiä sekä lapselle että äidille). Kontrolliryhmän lasten (n = 6) äideille järjestettiin kolme ohjauskäyntiä. Lapset olivat 5–6-vuotiaita. Tulosmittareina käytettiin äitien täyttämiä kyselylomakkeita, joiden mukaan interventioryhmän lasten äitien kokema stressi ja masennusoireilu lievittyivät enemmän kuin vertailuryhmän lasten äideillä. Lisäksi interventioryhmän lasten adaptiivisissa taidoissa ja sosiaalisessa vastavuoroisuudessa tapahtui enemmän kehitystä äitien täyttämän SDQ-kyselyn mukaan. Toinen tutkimus «Turner-Brown L, Hume K, Boyd BA ym. Preliminary Ef...»3 (Turner-Brown ym., 2019) selvitti TEACCH-mallia, kehityksellisiä strategioita ja luonnollisia käyttäytymisterapeuttisia strategioita yhdistävän intervention vaikuttavuutta. Interventio kesti 6 kuukautta ja sisälsi 20 90 minuutin ohjauskäyntiä kotona sekä neljä ryhmätapaamista vanhemmille. Interventiota sai 32 lasta, ja kontrolliryhmän 17 lasta sai tavanomaiset tuet ja palvelut. Lasten ikä oli kuntoutuksen alkaessa 17–35 kuukautta. Vanhempien täyttämien kyselylomakkeiden perusteella interventioryhmän lasten sosiaalisen kommunikaation taidot kehittyivät kontrolliryhmän lapsia enemmän ja lisäksi heidän vanhempiensa kokema stressi väheni enemmän kuin kontrolliryhmän lasten vanhempien kokema stressi. Lasten kognitiivisissa ja kielellisissä taidoissa ei todettu eroja ryhmien välillä.

Kirjallisuutta

  1. Virues-Ortega J, Julio FM, Pastor-Barriuso R. The TEACCH program for children and adults with autism: a meta-analysis of intervention studies. Clin Psychol Rev 2013;33:940-53 «PMID: 23988454»PubMed
  2. Ichikawa K, Takahashi Y, Ando M ym. TEACCH-based group social skills training for children with high-functioning autism: a pilot randomized controlled trial. Biopsychosoc Med 2013;7:14 «PMID: 24083413»PubMed
  3. Turner-Brown L, Hume K, Boyd BA ym. Preliminary Efficacy of Family Implemented TEACCH for Toddlers: Effects on Parents and Their Toddlers with Autism Spectrum Disorder. J Autism Dev Disord 2019;49:2685-2698 «PMID: 27241348»PubMed