Autism Diagnostic Observation Schedule (ADOS, «Lord C, Rutter M, DiLavore P, ym. Autism Diagnosti...»1) on arviointimenetelmä autismikirjon häiriön (autism spectrum disorder, ASD) oireiden määrittämiseksi. Eri osiot (moduulit) soveltuvat käytettäväksi kehitystasoltaan erilaisten ihmisten arvioinnissa. Moduuli 4, joka on noin tunnin mittainen puolistrukturoitu, havainnointiin ja vuorovaikutukseen perustuva arviointimenetelmä, soveltuu käytettäväksi myös (sujuvasti puhuvilla) aikuisilla.
Viime vuosina on julkaistu kaksi systemaattista katsausta, joissa arvioitiin ADOS Moduuli 4:n ominaisuuksia aikuisten ASD:n diagnosoinnissa «Baghdadli A, Russet F, Mottron L. Measurement prop...»2, «Wigham S, Rodgers J, Berney T ym. Psychometric pro...»3.
Systemaattisen katsauksen «Baghdadli A, Russet F, Mottron L. Measurement prop...»2 tarkoituksena oli arvioida ASD:n seulonta- ja diagnostisten välineiden tarkkuutta, herkkyyttä, luotettavuutta ja pätevyyttä aikuisilla, joilla ei ole älyllistä kehitysvammaisuutta.
Mukaan hyväksyttiin tutkimukset, joissa kuvattiin ainakin luotettavuus ja pätevyys tai diagnostinen tarkkuus. Lisäksi edellytettiin, että tutkittavien henkilöiden keskimääräinen ikä tutkimuksen alkaessa oli yli 18 vuotta ja vähintään puolella tutkittavasta ryhmästä älykkyysosamäärän keskiarvo oli vähintään 70. Mukaan kelpuutettiin tutkimukset, joissa tutkimushenkilöiden diagnoosina oli ICD-10 tai DSM-IV:n mukainen autismi, epätyypillinen autismi, Aspergerin oireyhtymä tai tarkemmin määrittämätön laaja-alainen kehityshäiriö, tai DSM-5:n mukainen ASD. Diagnoosin piti olla asetettu moniammatillisen arvioinnin pohjalta. Mukaan hyväksyttiin myös tutkimukset, joissa tutkittavilla oli ASD:n lisäksi jokin muu psyykkinen tai somaattinen sairaus. Vertailevissa tutkimuksissa edellytettiin lisäksi vähintään 10 tutkimushenkilön ryhmiä.
Englannin- ja ranskankelisiä artikkeleita haettiin PsycInfo-Esbco-, PubMed-, Web of Science-, Cochrane Library- ja Science Direct ja Springer Linkin -tietokannoista ilman aikarajoituksia. Haku tehtiin ensimmäisen kerran toukokuussa 2016 ja päivitettiin syyskuussa 2016. Mukaan valittujen artikkeleiden lähdeviitteet käytiin käsin läpi. Lisäksi haettiin "harmaata kirjallisuutta" toistamalla haut Google- ja Google Scholar -hakukoneilla. Tarvittaessa tutkijoihin oltiin yhteydessä.
ADOS Moduuli 4:ää käsitteleviä tutkimuksia löytyi neljä, joista kaksi «Bastiaansen JA, Meffert H, Hein S ym. Diagnosing a...»4, «Brugha TS, McManus S, Smith J ym. Validating two s...»5 käytti alkuperäistä pisteytysalgoritmia ja kaksi «Hus V, Lord C. The autism diagnostic observation s...»6, «de Bildt A, Sytema S, Meffert H ym. The Autism Dia...»7 (Hus & Lord 2014 ja De Bildt ym. 2016, jälkimmäinen artikkelissa virheellisesti merkitty vuodelle 2015) uudistettua pisteytysalgoritmia. Alkuperäistä pisteytystä käyttävissä tutkimuksissa luotettavuus todettiin tyydyttäväksi (sisäinen yhtenäisyys α = 0,87). ADOS Moduuli 4:n pätevyys erottaa ASD muista sairauksista oli myös tyydyttävä lukuun ottamatta skitsofreniaa (erityisen heikko erottelukyky oli skitsofrenian negatiivisiin oireisiin verratessa). Herkkyys oli tutkimuksissa 0,68–1,0 ja tarkkuus 0,73–0,86. Uutta pisteytysalgoritmia käyttävissä tutkimuksissa herkkyys oli 0,61–0,905 ja tarkkuus 0,50–0,8222.
Yhteenvetona todetaan, että ADOS Moduuli 4:n mittausominaisuuksia ei voitu pitää kelvollisina aikuisia arvioitaessa. Tutkimusten laatu oli heikko, otoskoot pieniä ja tutkimuksissa tunnistettiin useita mahdollisia harhan lähteitä. Johtopäätöksenä on, ettei ADOS Moduuli 4 ole yksinään riittävä diagnostinen työkalu aikuisia arvioitaessa.
Kommentti: Tulosten luotettavuutta heikentää harhan riski kaikissa tutkimuksissa.
Systemaattisen katsauksen «Wigham S, Rodgers J, Berney T ym. Psychometric pro...»3 tavoitteena oli etsiä tutkimukset, joissa kuvataan aikuisilla ASD:n diagnostiikassa käytettävän seulontalomakkeen tai diagnostisen haastattelun psykometrisiä ominaisuuksia, arvioida näiden tutkimusten laatua ja tämän perusteella antaa suositus käyttökelpoisista diagnostiikan ja seulonnan apuvälineistä.
Mukaan kelpuutettiin englanninkieliset artikkelit, jotka oli julkaistu ajalla tammikuu 2013 – lokakuu 2017. Kirjallisuushaku tehtiin asiaankuuluvin hakusanoin kaikista keskeisistä tietokannoista, ja mukaan kelpuutettujen artikkeleiden viiteluettelot käytiin läpi uusien artikkeleiden löytämiseksi. Google-haut tehtiin kunkin instrumentin nimellä, ja alan keskeisiin tutkijoihin otettiin yhteyttä sen selvittämiseksi, oliko heillä juuri valmistuneita, vielä julkaisemattomia tutkimustuloksia aiheesta.
Mukaan kelpuutetuissa tutkimuksissa piti tutkittavista yli puolen olla täysi-ikäisiä. Tutkimuksessa oli käytetty jotain seulontakyselyä tai diagnostista mittaria osana laaja-alaista diagnostista arviota. Edellytyksenä oli, että diagnostinen arvio oli alan asiantuntijan tai asiantuntijoiden tekemä ja arvioon sisältyi – mikäli mahdollista – tietojen keruu kehityksellisestä historiasta esimerkiksi perheenjäseneltä.
Tutkimuksista piti löytyä tiedot herkkyydestä ("oikeat positiiviset"), tarkkuudesta ("oikeat negatiiviset") tai tehdystä ROC-analyysista. Pois suljettiin sellaiset tutkimukset, joissa käsiteltiin vain jompaakumpaa ASD:n ydinoirealueista.
Kaikkiaan 3 887 artikkelia löydettiin haussa (sen jälkeen, kun duplikaatit oli poistettu). Yhteensä 83 artikkelista luettiin kokoteksti, ja näistä 20 valittiin katsaukseen. Näistä kuudessa tutkimuksessa käsiteltiin aikuisia, joilla oli ASD:n lisäksi älyllisen kehityksen häiriö.
ADOS (tai uudempi versio ADOS-2) Moduuli 4:ää käsitteleviä tutkimuksia löytyi yhteensä kuusi, joista kaksi «Hus V, Lord C. The autism diagnostic observation s...»6, «de Bildt A, Sytema S, Meffert H ym. The Autism Dia...»7 ovat samoja kuin ensimmäisessä katsauksessa.
Tulokset:
Herkkyys ja tarkkuus molemmat yli 0,8 «Hus V, Lord C. The autism diagnostic observation s...»6. Hollantilaisessa tutkimuksessa «de Bildt A, Sytema S, Meffert H ym. The Autism Dia...»7 saatiin herkkyydeksi 0,61, tutkimuksessa oli mukana vain miehiä. Tarkkuus kuitenkin vaihteli huomattavan paljon riippuen vertailuryhmästä: 0,95–1,0 yleisväestöön verrattaessa, 0,22–0,5, kun vertailuryhmässä oli skitsofreniaa sairastavia tutkimushenkilöitä. Kolmannessa tutkimuksessa «Pugliese CE, Kenworthy L, Bal VH ym. Replication a...»8 herkkyys oli keskimäärin 0,85 ja tarkkuus keskimäärin 0,72 (sukupuolten välillä oli merkittävä ero: tarkkuus miehillä 0,65 ja naisilla 0,86).
Langmannin ym. (2017) tutkimuksessa «Langmann A, Becker J, Poustka L, ym. Diagnostic ut...»9 uudistetulla pisteytysalgoritmilla herkkyys oli 0,86 ja tarkkuus 0,80. Tässä tutkimuksessa ADOS erotteli erittäin heikosti persoonallisuushäiriön ASD:stä. Maddox ym. (2017) tutkimuksessa «Maddox BB, Brodkin ES, Calkins ME ym. The Accuracy...»10 herkkyys oli 1,0 ja tarkkuus 0,70–0,74. Tässä tutkimuksessa ADOS erotteli erittäin heikosti psykoosin ja ASD:n, iso osa psykoottisista tutkimushenkilöistä sai ASD-diagnoosin ("väärä positiivinen").
Yhteenvetona tässä katsauksessa todetaan, että ADOS oli jossain määrin käyttökelpoinen diagnostiikan tukena. Se ei kuitenkaan ole erityisen tarkka erottelemaan ASD:tä muista mielenterveyden häiriöstä. Lisäksi sukupuoli saattaa vaikuttaa sen tarkkuuteen, mutta tämän osalta tarvitaan lisää tutkimusta.
Kommentti: Tulosten luotettavuutta heikentää harhan riski kaikissa tutkimuksissa.
Yleinen kommentti: ADOS Moduuli 4 erottelee kohtalaisen hyvin ASD:n, mikäli vertailuryhmänä ovat henkilöt, joilla ei mitään psyykkistä sairautta. Sen tarkkuus heikkenee huomattavasti, kun vertailuryhmänä on henkilöitä, joilla on psykoosi, skitsofrenia tai persoonallisuushäiriö. ADOS ei sovellu käytettäväksi ainoana diagnostisena välineenä.