M-CHAT-R/F-seulontamenetelmä «Robins DL, Fein D, Barton M. The Modified Checklis...»1 (modified-CHAT-revised-with follow-up) on vanhempien täytettäväksi tarkoitettu seulontamenetelmä autismikirjon häiriön riskin arviointiin 16–30 kuukauden ikäisille lapsille.
M-CHAT-R/F on M-CHAT:n uudistettu versio, joka sisältää jatkokyselyn ja vähentää väärien positiivisten määrää ja havaitsee enemmän autismitapauksia kuin alkuperäinen M-CHAT. M-CHAT-R/F:llä löydettynä useimmat seulontapositiiviset tapaukset vaativat arviointia autismin suhteen ja lähetteen varhaiseen puuttumiseen.
Robinsin ym. (2014) validaatiotutkimuksessa «Robins DL, Casagrande K, Barton M ym. Validation o...»2 taaperoita (N = 16 071) seulottiin 18 ja 24 kuukauden hyvinvointikäynneillä Atlantassa ja Connecticutissa. Osallistujat, joita koskevat tiedot olivat riittämättömiä (n = 459), suljettiin pois analyyseistä: 303 ei suorittanut seurantaa, ja 156 ei suorittanut arviointia loppuun. Muita osallistujia (n = 44) suljettiin pois riittämättömän englannin kielen taidon (n = 15), aiemman autismidiagnoosin (n = 4), sairauden, joka esti arvioinnin (n = 13), tutkimuksesta vetäytymisen (n = 2) vuoksi tai tutkimuksen seulontaiän ulkopuolelle jäämisen vuoksi (n = 10). Jäljelle jäänyt 15 612 taaperon ryhmä (keski-ikä: 20,95 kuukautta; SD: 3,30 kuukautta; vaihteluväli: 16,00–30,95 kuukautta) käsitti 7 793 poikaa ja 7 570 tyttöä (249:ltä sukupuolta ei ole määritelty). Kaksikymmentäkaksi prosenttia (22,7 %) seulottiin kahdesti ennen 30:tä kuukautta. Ensimmäistä seulontaa käytettiin analyyseissä, ellei toinen seulonta laukaissut arviointia (n = 16; 0,1 %). Diagnostiseen arviointiin kutsutuista 419 lapsesta 263 suoritti arvioinnit. Kliinisiin arviointimenetelmiin kuuluivat Autism Diagnostic Observation Schedule, Childhood Autism Rating Scale–2, the Toddler Autism Symptom Interview, Mullen Scales of Early Learning, Vineland Adaptive Behavior Scales–II,20 Behavioral Assessment System for Children ja kehitysanamneesi. Vanhemmat täyttivät M-CHAT:n ja tarkistetun M-CHAT-R:n ja antoivat tietoon perustuvan suostumuksen ja demografiset tiedot lapsensa 18 tai 24 kuukauden tutkimuskäynnin aikana. Lastenlääkärit ilmaisivat huolensa autismista kliinisen harkintansa perusteella valitsemalla seulonnan yläosassa olevan ruudun. Täytetyt M-CHAT-R-lomakkeet pisteytettiin tutkimusyksikössä. Tutkimushenkilöstö otti puhelimitse yhteyttä seulapositiivisten lasten vanhempiin täydentääkseen seurantaa. Lapsille, joiden seulonta näytti positiivista M-CHAT-R/F:ssä tai joista lääkäri oli huolissaan, tarjottiin diagnostista arviointia. Arvioinnit suoritti ryhmä, joka koostui lisensoidusta psykologista tai kehityslastenlääkäristä, joka valvoi jatko-opiskelijaa ja tutkimusavustajia. Diagnoosit asetettiin DSM-IV:n mukaisesti.
Satunnainen otos lapsista, jotka seuloutuivat negatiivisina M-CHAT-R/F:llä, kutsuttiin suorittamaan kaksivuotiaiden autismin seulontatyökalu (STAT)23, joka on lyhyt autismikohtainen leikkiin pohjautuva seulonta. Suurin osa tapauksista (92,6 %), joista M-CHAT-R täytettiin, oli seulanegatiiivisia. Seurannassa tutkittiin niiden tapausten määrä, jotka muuttuivat seulapositiivisesta -negatiiviseksi seurannan aikana.
Huomioimalla alkuperäiset M-CHAT-R-pisteet niille lapsille, joilla oli diagnosoitu autismi, saavutettiin seuraava riskiluokitukset: pieni riski (kokonaispisteet: 0–2; ei vaadi lisäarviointia, ellei muita riskitekijöitä ole), keskitasoinen riski (kokonaispistemäärä: 3–7; vaatii jatkokyselyä sen määrittämiseksi, ovatko jatkotutkimukset aiheellisia) ja suuri riski (kokonaispisteet: 8–20; jatkoselvittelyt ovat aiheellisia). Tutkimuksessa 75 lasta sijoittui suuren riskin alueelle M-CHAT-R:llä ja suoritti arvioinnin. Kaikilla heillä oli diagnosoitu kehityshäiriö tai huolenaiheita (44 autismi, 27 muu kuin autismi, 4 kehitysongelma).
M-CHAT-R/F:n luotettavuus ja kelpoisuus osoitettiin ja optimaalinen pisteytys määritettiin käyttämällä ROC-käyriä. Lapsilla, joiden kokonaispistemäärä oli aluksi ≥ 3 ja jatkokyselyn jälkeen ≥ 2, oli 47,5 %:n riski saada autismikirjon häiriön diagnoosi (95 % luottamusväli 0,41–0,54) ja 94,6 %:n riski saada kehitysviive tai kehityksellinen huoli (95 % luottamusväli 0,92–0,98). Kokonaispistemäärä oli tehokkaampi erottelija. M-CHAT-R havaitsee autismin paremmin kuin M-CHAT ja vähentää samalla seurantaa tarvitsevien lasten määrää.
Tutkimuksen lapset diagnosoitiin 2 vuotta nuorempana kuin kansallinen diagnoosin mediaani-ikä.
M-CHAT-R/F on tehokas työkalu autismin seulomiseen pieniriskisten lasten populaatiossa. Seulonta- ja seurantastrategioiden integrointi varhentaa autismidiagnoosia ja helpottaa varhaista puuttumista ja tätä kautta optimoi pitkän aikavälin ennusteen. Yleisen seulonnan laajamittainen käyttöönotto voi alentaa autismidiagnoosin ikää kahdella vuodella viimeaikaisiin seurantalöydöksiin verrattuna, mikä lisää varhaiseen puuttumiseen käytettävissä olevaa aikaa «Robins DL, Casagrande K, Barton M ym. Validation o...»2.