Systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä «Zhou MS, Nasir M, Farhat LC ym. Meta-analysis: Pha...»1 Zhou ym. (2021) tutkivat lääkehoidon vaikutusta rajoittuneeseen ja toistavaan käytökseen autismipotilailla. He kävivät läpi PubMed-, Embase- ja CENTRAL-aineistot ja etsivät kaikki kaksoissokkoutetut, satunnaistetut, lumekontrolloidut tutkimukset, joissa tutkittiin farmakologisten aineiden tehokkuutta autismikirjon häiriön (autism spectrum disorder, ASD) hoidossa rajoittuneeseen ja toistavaan käytökseen (restricted and repetive behavior, RRB).
Ensisijainen tulos oli standardoitu keskiarvojen erotus RRB:n luokitusasteikoissa. Meta-analyysiin otettiin mukaan 64 satunnaistettua, lumekontrolloitua tutkimusta, joihin osallistui yhteensä 3 499 ASD-potilasta. Psykoosilääkkeet paransivat merkitsevästi RRB-tuloksia lumelääkkeeseen verrattuna (standardoitu keskiarvojen erotus, SMD = 0,28; 95 % luottamusväli 0,08–0,49, z = 2,77, p = 0,01), mikä osoittaa pienen vaikutuskoon. Suurempia merkittäviä positiivisia vaikutuksia RRB:hen ASD:ssä havaittiin yksittäisissä fluvoksamiinin, buspironin, bumetanidin, valproaatin, guanfasiinin ja foolihapon tutkimuksissa, joita ei ole toistettu. Muut usein tutkitut ASD:n farmakologiset hoidot, mukaan lukien oksitosiini, omega-3-rasvahapot, selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI) ja metyylifenidaatti, eivät osoittaneet merkittävää hyötyä RRB:n vähentämisessä lumelääkkeeseen verrattuna (oksitosiini: SMD = 0,23; 95 % luottamusväli -0,01–0,47, z = 1,85, p = 0,06; omega-3-rasvahapot: SMD = 0,19; 95 % luottamusväli -0,05–0,43, z = 1,54, p = 0,12; SSRI: SMD = 0,09; 95 % luottamusväli -0,21–0,39, z = 0,60, p = 0,56, metyylifenidaatti: SMD = 0,18; 95 % luottamusväli -0,11–0,46, z = 1,23, p = 0,22). Tämän meta-analyysin tulokset viittaavat siihen, että tällä hetkellä saatavilla olevista farmakologisista aineista on parhaimmillaan vain vaatimaton hyöty ASD:n RRB:n hoidossa, ja eniten näyttöä on psykoosilääkkeitä. Muita satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia standardoiduilla tutkimusasetelmilla ja johdonmukaisilla ja erityisillä RRB-arviointityökaluilla tarvitaan, jotta voitaisiin löytää parempia keinoja ASD-henkilöiden käyttäytymisen tukemiseksi.
Systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä «Yu Y, Chaulagain A, Pedersen SA ym. Pharmacotherap...»2 Yu ym. (2020) tutkivat käytössä olevien lääkkeiden hoitotehoa rajoittavaan ja toistavaan käyttäytymiseen autismissa. Tutkimus sisälsi MEDLINE-, Embase-, PsycINFO-, The Cochrane Database of Systematic Reviews (CDRS)-, the Cochrane Central Register of Controlled Trials (CENTRAL)-, the data base of Abstracts of Reviews of Effects (DARE)-, Scopus, Epistimonikos- ja ClinicalTrials.gov-tietokannoista haetut vuoden 1993 jälkeen ilmestyneet satunnaiskontrolloidut kliiniset tutkimukset autismin rajoittavaan ja toistavaan käytökseen vuosilta 1994–2018. Harhan riski oli arvioitu. Ensisijainen lopputulema, jota tutkimuksissa arviotiin oli rajoittunut tai toistava käyttäytyminen. Kyseistä käyttäytymistä arvioitiin mittareilla (repetive behavior scale-revised, aberrant behavior checklist (ABC), Yale Brown Obsessive Compulsive Scale). Autismikirjon diagnostiikassa käytettiin ICD-10-, DSM-5 -ja DSM-IV-luokittelua. Meta-analyysissä käytettiin satunnaisvaikutusten mallia, ja mukaan otetuissa tutkimuksissa oli ilmoitettu keskiarvo ja keskihajonta. Yhteensä 14 satunnaiskontrolloitua tutkimusta täytti sisäänottokriteerit. Tarkemman seulan jälkeen mukaan otettiin meta-analyysiin 9 satunnaiskontrolloitua tutkimusta, joissa oli yhteensä 552 potilasta. Ikävaihtelu oli laaja: 4 tutkimusta 18–60 vuotta ja 10 tutkimusta 2–18 vuotta. Meta-analyysissä ei havaittu merkittävää eroa lääkehoidettujen ja lumehoidettujen välillä rajoittavan tai toistavan käytöksen osalta (P = 0,20). Lääkeaineina olivat fluvoksamiiini, risperidoni, fluoksetiini, sitalopraami, oksitosiini, N-asetyylikysteiini ja buspironi. Alaryhmäkohtaisessa meta-analyysissä ei myöskään nähty merkittävää eroa selektiivisen serotoniinin takaisinoton estäjän (SSRI)-ryhmän ja lumeryhmän välillä (P = 0,68). Kaikissa tutkimuksissa oli harhan riski arvioitu pieneksi. Tarkemmin julkaisussa esitetettiin myös yksittäisissä tutkimuksissa havaittuja positiivisia tuloksia risperidonilla, fluvoksamiinilla, fluoksetiinilla, buspironilla ja valproaatilla verrattuna lumeeseen. Kuitenkaan meta-analyysissä ei havaittu eroa lääkehoitoryhmien ja lumeryhmien välillä. Yun ja kumppaneiden (2020) meta-analyysin mukaan lääkkeiden rutiinikäytöstä autismin rajoittavan ja toistavan käytöksen hoidossa on niukasti näyttöä. Laajempia tutkimuksia ja pidempikestoista seurantaa tarvitaan.
Kommentti: Seitsemän tässä meta-analyysissä käsitellyistä yhdeksästä tutkimuksesta sisältyi myös edellä kuvattuun Zhoun ym. (2021) systemaattiseen katsaukseen ja meta-analyysiin «Zhou MS, Nasir M, Farhat LC ym. Meta-analysis: Pha...»1.