Systemaattisessa katsauksessa «Govare N, Contrepois M. Endocrowns: A systematic r...»1 verrattiin laajasti vaurioituneiden, juurihoidettujen väli- ja poskihampaiden endo- ja nastakruunuja. Kirjallisuushaku tehtiin tietokannoista Pubmed, Cochrane ja Scopus vuodesta 1995 kesäkuuhun 2018. Julkaisuista seulottiin 8 kliinistä tutkimusta, joista 7:ssä selvitettiin erikseen väli- ja poskihampaiden eri kruunurakenteiden selviytyminen ja epäonnistumisen syyt. Lisäksi 3 julkaisussa vertailtiin eri kruunurakenteiden kliinisiä ominaisuuksia USPHS-kriteeristön mukaan.

Poskihampaissa endo- ja nastakruunujen selviytymisprosentti oli yli 90 % 6 kuukauden – 10 vuoden seuranta-ajalla. Välihampaissa endokruunujen selviytymisprosentti oli 68–75 % 55 kuukauden – 10 vuoden seuranta-ajalla, kun taas nastakruunujen selviytymisprosentti oli 94–95 %.

1 kliinisessä tutkimuksessa väli -ja poskihampaiden endokruunujen selviytymistä ei ollut eritelty. Näiden endokruunujen selviytymisprosentti oli 44,7 kuukauden seuranta-ajalla 99 %.

Endokruunujen epäonnistumisten yleisin syy oli retention pettäminen, joka todettiin 53 %:ssa epäonnistumisista. Hampaista 14 %:ssa oli kiinnityskudosongelmia ja 14 %:ssa endokruunu lohkesi.

Nastakruunuissa yleisin epäonnistumisen syy oli kruunun lohkeaminen (53 % epäonnistumisista) tai 23 % juuren halkeaminen.

Kliinisissä kriteereissä (saumatiiviys, anatominen muoto, ja pinnan karheus ja väri) ei havaittu eroja kruunurakenteiden välillä.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus: Mahdollisesti sovellettavissa juurihoidettujen poskihampaiden paikkaushoidoissa tarkkaan valikoiduille potilaille.
• Kommentti: Systemaattisessa katsauksessa todettiin RCT-tutkimusten puute sekä eri tutkimusten heterogeenisyys, minkä vuoksi meta-analyysejä ei voitu tehdä, ja tutkimustulosten harhan riski on korkea. Kuitenkin kliinisissä havainnoissa endokruunurakenteet selviytyivät lähes yhtä pitkään kuin perinteiset kruunurakenteet.

Systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä «Al-Dabbagh RA. Survival and success of endocrowns:...»2 selvitettiin endokruunujen ja perinteisten tai nastapilarikruunujen selviytymistä ja onnistumista.

Kirjallisuuskatsaus tehtiin tietokannoista Pubmed, Cochrane ja Scopus, EMBASE, Cochrane library ja Google Scholar kesäkuuhun 2019 asti. Yhtään satunnaistettua kliinistä tutkimusta, joissa olisi verrattu endokruunuja perinteisiin kruunuihin, ei löydetty. Katsaukseen valittiin prospektiiviset ja retrospektiiviset kliiniset tutkimukset, joissa seuranta-aika oli vähintään 3 vuotta ja endokruunuja oli verrattu perinteisiin kruunuihin. Tutkittavat ja vertailtavat kruunumateriaalit olivat keramiaa tai yhdistelmämuovia (epäsuoralla tekniikalla, myös monoblokeista valmistettuja). Eri tutkimusmetodien harhaa arvioitiin NOS-kriteerillä, jonka perusteella vain vähintään 5 tähden tutkimukset otettiin mukaan.

Meta-analyyseihin seuloutui 3 kriteerit täyttävää kliinistä tutkimusta, joissa verrattiin endokruunujen ja perinteisen kruunujen selviytymistä ja onnistumista erikseen poskihampaissa ja välihampaissa.

Tutkimusten heterogeenisyyttä arvioitiin Khin neliö -testillä.

Tutkimuksista määritettiin kruunujen selviytyminen. Lisäksi selvitettiin eri kruunurakenteiden onnistuminen, jolloin tutkituista rakenteista ei löydetty biologisia ja/tai teknisiä ongelmia. Tutkimustuloksissa arvioitu 5 vuoden selviytyminen ja onnistuminen ilmoitettiin eri kruunurakenteille prosentteina.

• Välihampaissa 5 vuoden selviytymisprosentti oli endokruunuilla 94 ja perinteisillä kruunuilla 98.
• Välihampaissa 5 vuoden onnistumisprosentti oli endokruunuilla 74 ja perinteisillä kruunuilla 97.
• Poskihampaissa 5 vuoden selviytymisprosentti oli endokruunuilla 89 ja perinteisillä kruunuilla 98.
• Poskihampaissa 5 vuoden onnistumisprosentti oli endokruunuilla 81 ja perinteisillä kruunuilla 91.
• Mitkään vertailtavista tuloksista eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.

Tämän katsauksen mukaan tarvitaan lisää pidempiä kliinisiä seurantatutkimuksia, mutta endokruunut vaikuttivat selviytyvän poskihampaissa.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus: kohtalainen. Sovellettavissa juurihoidettujen poskihampaiden paikkaushoidoissa.

Systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä «Thomas RM, Kelly A, Tagiyeva N ym. Comparing endoc...»3 verrattiin väli- ja poskihampaiden endokruunujen onnistumista. Tietokannoista Medline, Embase, Dentistry & Oral Sciences Source ja Cochrane CENTRAL kerättiin kliinisiä tutkimusartikkeleita tammikuulle 2020 asti. Kriteerit etsityille artikkeleille olivat seuraavat: tutkimusten tuli olla kliinisiä satunnaistettuja tutkimuksia, prospektiivisia tai retrospektiivisiä kohorttitutkimuksia. Lisäksi hyväksyttiin kliiniset poikkileikkaustutkimukset.

49 julkaisusta valikoitui 8 artikkelia, jotka tutkivat endokruunujen onnistumista vähintään 3 vuoden seuranta-ajalta. Katsauksessa selvitettiin myös jäljellä olleen hammaskudoksen määrää sekä endokruunuissa materiaalit ja niiden sidostamiseen ja/tai sementointiin käytetyt aineet.

Meta-analyyseihin soveltui 4 tutkimusta, joissa verrattiin endokruunujen onnistumista väli-ja poskihampaissa. Analyyseissä onnistuneeksi endokruunuksi katsottiin kliinisesti ja radiologisesti tutkittu rakenne, jota ei ollut tarvinnut korjata, sidostaminen ja sementointi ei ollut pettänyt ja hammas oli oireeton.

Yhteensä 518 poskihampaan ja 62 välihampaan sementoidun endokruunun onnistumista selvitettiin. Seuranta-aika vaihteli 3–19 vuoden välillä, ja vain 5 kruunurakennetta jäi pois tutkimusjoukosta. Endokruunujen onnistuminen oli poskihampaissa 73–99 % ja välihampaissa 68–100 %. Meta-analyyseissä ei löydetty tilastollisesti merkitsevää eroa endokruunujen onnistumisessa poski- ja välihampaiden välillä.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus: Sovellettavissa juurihoidettujen poskihampaiden paikkaushoidoissa ja mahdollisesti myös juurihoidettujen väliposkihampaiden paikkaushoidoissa.
• Kommentti: Endokruunu saattaa olla vaihtoehtoinen rakenne perinteiselle nastakruunuille poskihampaissa, sillä poskihampaiden pulpaonteloon on mahdollista retentoida kruunurakenne. Välihampaissa pulpaontelon koko ei useinkaan ole riittävä retentoimaan kruunurakennetta, jolloin hampaan soveltuvuuteen tulee kiinnittää tarkkaan huomiota endokruunuja tehtäessä. Myös hampaan huolelliseen preparointiin ja sidostamiseen tulee kiinnittää huomiota.

Pitkät kliiniset seuranta- ja RCT-tutkimukset, joissa selvitetään endokruunujen selviytymistä ja onnistumista, puuttuvat.