Israelilaisessa satunnaistetussa kontrolloidussa avoimessa tutkimuksessa tutkittiin tyreotropiinin ja vapaan tyroksiinin pitoisuudet 196 lihavalta lapselta ja nuorelta «Eliakim A, Barzilai M, Wolach B ym. Should we trea...»1. Kaikki lapset, joilla tyreotropiinipitoisuus ylitti viitealueen ylärajan (n = 41), osallistuivat yhdistettyyn lihavuuden elintapahoitoon. Lihavista hypertyreotropinemiaa sairastavista lapsista 15:tä hoidettiin myös kilpirauhashormonihoidolla kuuden kuukauden ajan, ja heitä verrattiin hoitamattomiin lapsiin (n = 26).
Hoidolla ei ollut merkittävää vaikutusta pituuteen suhteutettuun painoon. TSH-pitoisuudet palautuivat viitealueelle suurimmalla osalla hypertyreotropinemiaa sairastavista lapsista, jotka osallistuivat yhdistelmäinterventioon, tyroksiinihoidosta riippumatta.
51 lihavaa (BMI-SDS ≥ 2) 6–12-vuotiasta lasta, joilla oli suurentunut seerumin TSH-pitoisuus (4–10 mIU/l), mutta normaali T3- ja T4-pitoisuus, satunnaistettiin saamaan joko rutiinimainen painonhallintainterventio (ryhmä 1, n = 25) tai lisäksi pieni lisäannos levotyroksiinia (n. 0,5 μg/kg/vrk, ryhmä 2, n = 26) kuuden kuukauden ajan «Kumar S, Dayal D, Attri S ym. Levothyroxine supple...»2. BMI-SDS pieneni molemmissa ryhmissä saman verran (ryhmä 1: 0,80 ± 0,77 ja ryhmä 2: 0,97 ± 0,69, p = 0,19). TSH normalisoitui 48 %:lla ryhmässä 1 ja 57,6 %:lla ryhmässä 2.
Yhden vuoden kontrolloidussa seurantatutkimuksessa tutkittiin aikuisia potilaita, joilla oli äskettäin diagnosoitu kilpirauhasen vajaatoiminta (n = 12), ja verrokkeja, joiden kilpirauhasen toimintakokeet olivat normaalit (n = 10) «Karmisholt J, Andersen S, Laurberg P. Weight loss ...»3. Intervention alussa ja päätteeksi tutkittiin muutoksia painossa ja kehon koostumuksessa (DXA). TSH:n keskiarvo pieneni 102:sta (SD 85) 2,2:een (2,1) mU/l, ja T4-V:n keskiarvo suureni 4,5:stä (2,1) 18:aan (3,3) pmol/l vuoden hoidon jälkeen. Paino putosi 83,7 (16,4) kilosta 79,4 (16,0) kiloon (P = 0,002), mutta tämä johtui kehon vesipitoisuuden muutoksesta, eikä rasvamassassa tapahtunut merkittäviä muutoksia. Verrokkiryhmässä ei havaittu merkittäviä muutoksia.
Kuuden kuukauden satunnaistetussa kaksoissokkoutetussa lumekontrolloidussa tutkimuksessa «Kong WM, Sheikh MH, Lumb PJ ym. A 6-month randomiz...»4 arvioitiin tyroksiinihoidon vaikutuksia lievään subkliiniseen kilpirauhasen vajaatoimintaan (TSH 5–10 mU/l) ja yhtenä arvioitavana vastemuuttujana oli painoindeksi. 40 naista satunnaistettiin saamaan joko tyroksiinia (n = 23; 50–100 µg päivässä) tai lumetta (n = 17). 5 naista keskeytti tutkimuksen. Tyroksiiniryhmän ja lumeryhmän naisten välillä ei kuuden kuukauden hoidon jälkeen ollut merkitsevää eroa BMI:n muutoksessa: tyroksiiniryhmän BMI:n muutos - lumeryhmän BMI-muutos oli -0,3 kg/m2 (95 % luottamusväli -0,9–0,4 kg/m2).