Tutkimusinterventiota verrattiin joko vanhempien antamaan ohjaukseen, tavanomaiseen hoitoon tai odotuslistalla oloon. Osaan tulosmuuttujista harjoittelun vaikutus oli suuri ja kaikkiin tulosmuuttujiin vähintään keskisuuri, joten harjoituksen voidaan sanoa olevan ADHD-diagnoosin saaneille lapsille ja nuorille kliinisesti merkittävä. HOPSia ei sellaisenaan toteuteta Suomessa. Vaikutuksen pysyvyyttä ei tutkimuksissa ollut arvioitu.

Näytön luotettavuutta on alennettu alkuperäistutkimusten harhan riskien ja epäsuoruuden vuoksi.

Lapsilla ja nuorilla, joilla on ADHD, on usein koulutyöskentelyä haittaavia vaikeuksia koulutyöskentelynsä organisoinnissa. Organisointitaitojen harjoittelua on tutkittu hieman erilaisilla ohjelmilla. Yhteistä ohjelmille on, että lapset harjoittelevat iänmukaisia koulutyöskentelyn organisointitaitoja. Ohjelmissa lapsille opetetaan ensin, mitä tarkoittaa olla organisoitunut ja suunnitella työskentelyään etukäteen. Taitojen harjoittelussa käytetään käyttäytymispsykologian menetelmiä, mallinnusta, harjoittelua ja palautteiden muokkausta. Harjoiteltavat taidot koostuvat opiskelumateriaalien, ajan ja tehtävien tekemisen organisoinnista. Organisointitaitojen opettamisen lisäksi ne sisältävät vaihtelevasti lapsen opettajien ja vanhempien tukemista.

Meta-analyysiään varten Bikic ym. (2017) «Bikic A, Reichow B, McCauley SA, ym. Meta-analysis...»1 hakivat satunnaistetulla koeasetelmalla tehtyjä tutkimuksia Medline-, PsycINFO-, Cochrane Central Register of Controlled Trials- ja EMBASE-tietokannoista. Koeasetelman lisäksi sisäänottokriteereinä olivat osallistujien ADHD-diagnoosi (tutkimuksen aikaisen DSM-kriteeristön mukaan), tutkimukseen soveltuva tulosmuuttuja (organisointitaidot meta-analyysin ensisijaisena tulosmuuttujana, lisäksi tarkkaamattomuusoireet ja/tai opillinen suoriutuminen) ja osallistujien 5–18 vuoden ikä. Haku päättyi huhtikuuhun 2016.

Meta-analyysin sisäänottokriteerit täytti 14 tutkimusta, joista 12:ssa (n = 1 054) raportoitiin tulosmuuttujat siten, että ne oli mahdollista sisällyttää meta-analyysiin. Kuudessa tutkimuksessa osallistujat olivat ala- ja kuudessa yläkouluista. Kontrolliryhminä toimivat joko 1) vanhempien antama ohjaus, 2) tavanomainen interventio tai 3) odotuslista. Satunnaisefekti (random effects) -meta-analyysi tehtiin jälkimittaustulosten perusteella käyttäen varianssin käänteisluvulla (inverse-variance) painotettua keskimääräistä efektikokoa. Opettajien ja vanhempien arviot analysoitiin erikseen. Tulosten heterogeenisuutta arvioitiin Q- ja I²-testeillä. Meta-analyysiin sisällytettyjen tutkimusten harhan riski arvioitiin käyttäen Cochrane risk of bias -menetelmää.

Opettajien arvioimat organisointitaidot olivat tulosmuuttujana neljässä tutkimuksessa (445 osallistujaa). Harjoitteluun osallistuneiden organisointitaidot olivat verrokkeja paremmat loppumittauksessa (n = 4; Hedgesin g = 0,54; 95 % luottamusväli 0,17–0,91; z = 2,86; p = 0,004). Tulosten heterogeenisuus oli kohtuullisen suuri (Q(3) = 10,15, p = 0,02; I² = 70 %).

Vanhempien arvioimat organisointitaidot olivat tulosmuuttujana kuudessa tutkimuksessa (697 osallistujaa). Harjoitteluun osallistuneiden organisointitaidot olivat verrokkeja paremmat loppumittauksessa (n = 6; Hedgesin g = 0,83; 95 % luottamusväli 0,32–1,34; z = 3,22; p = 0,001). Tulosten heterogeenisuus oli suuri (Q(5) = 46,77, p < 0,001; I² = 89 %).

Opettajien arvioimat tarkkaamattomuusongelmat olivat tulosmuuttujana kuudessa tutkimuksessa (590 osallistujaa). Harjoitteluun osallistuneilla oli verrokkeja vähemmän tarkkaamattomuusongelmia loppumittauksessa (n = 6; Hedgesin g = 0,26; 95 % luottamusväli 0,01–0,52; z = 2,00; p = 0,045). Tulosten heterogeenisuus oli kohtuullisen suuri (Q(5) = 10,62, p = 0,06; I² = 53 %).

Vanhempien arvioimat tarkkaamattomuusongelmat olivat tulosmuuttujana kymmenessä tutkimuksessa (893 osallistujaa). Harjoitteluun osallistuneilla oli verrokkeja vähemmän tarkkaamattomuusongelmia loppumittauksessa (n = 10; Hedgesin g = 0,56; 95 % luottamusväli 0,38–0,74; z = 6,11; p < 0,001). Tulosten heterogeenisuus oli kohtuullisen suuri (Q(9) = 13,88, p = 0,13; I² = 35 %).

Vaikutuksia opilliseen suoriutumiseen arvioitiin kahdella tapaa: opettajien arvioinneilla ja todistuksen keskiarvolla. Opettajien arvioima opillinen suoriutuminen oli tulosmuuttujana seitsemässä tutkimuksessa (663 osallistujaa). Harjoitteluun osallistuneiden opillinen suoriutuminen oli verrokkeja parempaa loppumittauksessa (n = 7; Hedgesin g = 0,33; 95 % luottamusväli 0,14–0,51; z = 3,48; p < 0,001). Heterogeenisuus oli vähäinen (Q(6) = 7,50, p = 0,28; I² = 20 %). Keskiarvo oli tulosmuuttujana kuudessa tutkimuksessa (322 osallistujaa). Harjoitteluun osallistuneiden keskiarvo oli verrokkeja parempi loppumittauksessa (n = 6; Hedgesin g = 0,29; 95 % luottamusväli 0,07–0,51; z = 2,61; p = 0,009). Heterogeenisuus oli vähäinen (Q(5) = 4,48, p = 0,48; I² = 0 %).

Meta-analyysiin sisällytetyissä tutkimuksissa oli suuri harhan riski, koska osallistujia, toteuttajia ja arvioijia ei voitu sokkouttaa, mikä on tavallista tämäntyyppisiä interventioita tutkittaessa. Tekijät toteavat, että tutkimuksissa käytetyt harjoitusohjelmat vaihtelivat niissä harjoitettujen organisointitaitojen, toteutustavan (yksilöllisesti tai ryhmässä), vanhempien ja opettajien osallisuuden määrän sekä keston suhteen, eikä tutkimusten vähäisen määrän vuoksi näiden tekijöiden vaikutuksia voitu tutkia. He toteavat myös, että tarkkaamattomuusoireissa ja organisointitaidoissa on päällekkäisyyttä, koska DSM:n diagnostisissa kriteereissä neljä tarkkaamattomuusoiretta kuvaa heikkoja organisointitaitoja.

• Tutkimuksen tyyppi: meta-analyysi
• Tulosten luotettavuuteen vaikuttavat tekijät: Mukaan otetuissa tutkimuksissa oli suuri harhan riski muun muassa sokkoutuksen puuttumisen vuoksi sekä epäsuoruuden riskin takia (tutkimusinterventiot olivat heterogeenisia ja osassa lopputulosmuuttujista oli päällekkäisyyttä). Lisäksi satunnaistamisen ja sen salauksen osalta todettiin puutteita.
• Sovellettavuus: Kohtalainen. Ei käytetä systemaattisesti Suomessa.
• Kommentti: Meta-analyysiin otettujen tutkimusten osalta todettiin suuri harhan riski menetelmällisten tai raportointiin liittyvien puutteiden takia. Efektikokojen luottamusvälit ovat suuret, ja myöhempi tutkimus tulee todennäköisesti tarkentamaan tuloksia.

Langbergin ym. (2017) «Langberg JM, Dvorsky MR, Molitor SJ, ym. Overcomin...»2 satunnaistetussa kokeessa vertailtiin organisointitaitojen harjoitteluohjelman (Homework, Organization, and Planning Skills (HOPS)) ja kotitehtävien tekemiseen keskittymistä ja loppuun saattamista harjoittaneen ohjelman (Completing Homework by Improving Efficiency and Focus (CHIEF)) vaikutuksia toisiinsa ja odotuslistaverrokkeihin. Osallistujat olivat luokka-asteilta 6–8 ja keskimäärin 12-vuotiaita. Heidän ADHD-diagnoosinsa varmistettiin vanhempien diagnostisella haastattelulla. Tutkimus toteutettiin seitsemässä koulussa. Kussakin koulussa osallistujat satunnaistettiin kolmeen ryhmään huomioiden ADHD-lääkitys suhteessa 2:2:1 (HOPS; n = 111): (CHIEF; n = 111): (odotuslistaverrokit; n = 52). Olennaista tässä yhteydessä ovat tulokset HOPS-ryhmän ja verrokkien välisestä vertailusta. HOPS-interventio sisälsi 16 lyhyttä (alle 20 minuuttia) tapaamista ohjaajan kanssa koululla ja kaksi tunnin tapaamista vanhempien kanssa. Intervention kokonaiskesto oli 11 viikkoa. Pääasiallisina tulosmuuttujina olivat vanhempien arvioimat ongelmat kotitehtävien tekemisessä (Homework Problems Checklist (HPC)), vanhempien ja opettajien arvioima kotitehtävistä suoriutuminen (Homework Performance Questionnaire (HPQ)) ja lapsen organisointitaidot (Children's Organizational Skills Scale (COSS)) sekä koulutodistuksen keskiarvo. Vaikutusten suuruutta arvioitiin Cohenin d:llä kontrolloiden lähtötaso.

Vanhempien arvioimat ongelmat kotitehtävien tekemisessä vähenivät, ja kotitehtävistä suoriutuminen parani tilastollisesti merkitsevästi suhteessa verrokkeihin HOPS-ryhmässä (d = 1,27; p < 0,001 ja d = 1,29; p < 0,001 vastaavasti). Vanhempien arvioimat organisointitaidot paranivat suhteessa verrokkeihin HOPS-ryhmässä kaikilla kolmella skaalalla (tehtävien suunnittelu, d = 0,79, p < 0,001; työskentelyn organisointi, d = 1,14, p < 0,001; materiaaleista huolehtiminen, d = 0,81, p < 0,001).

Opettajan arvioimana HOPS- ja verrokkiryhmän välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa kotitehtävistä suoriutumisessa. Opettajan arvioissa HOPS-ryhmän organisointitaidot paranivat suhteessa verrokkeihin skaaloilla työskentelyn organisointi (d = 0,55, p < 0,01) ja materiaaleista huolehtiminen (d = 0,53, p < 0,01). Ero tehtävien suunnittelu -skaalalla ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Todistuksen keskiarvossa ryhmien välisen muutoksen ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

• Tutkimuksen tyyppi: RCT
• Tulosten luotettavuuteen vaikuttavat tekijät: Tuloksiin voi liittyä vähäinen epätarkkuuden riski, koska luottamusvälejä ei raportoitu.
• Sovellettavuus: HOPS-interventiota ei tiettävästi sellaisenaan toteuteta Suomessa.
• Kommentti: Hyvin tehty satunnaistettu koe, jossa muun muassa intervention fideliteetti oli huolellisesti arvioitu. Tuloksissa ei raportoitu vaikutusten suuruuksien luottamusvälejä HOPS- ja verrokkiryhmän vertailuista. HOPS-interventio on suunniteltu koulun henkilökunnan toteutettavaksi, ja se voisi sisältyä Suomessa esimerkiksi laaja-alaisten erityisopettajien tai koulupsykologien työnkuvaan.

Yleiskommentti: Molempien tutkimusten tulokset ja vaikutusten suuruudet olivat hyvin samanlaiset.