Näytön luotettavuutta on alennettu tutkimusten heterogeenisyyden vuoksi. Lisäksi on otettu huomioon tutkimusten harhan riski (sokkouttamisen puutteet), jonka ei kuitenkaan ole arvioitu edelleen alentavan näytön luotettavuutta.
Näytön sovellettavuus:
Näyttö soveltuu sellaisten aikuisten ja ikääntyneiden ihmisten hoitoon perusterveydenhuollon kontekstissa, joilla on lääkärin toteama unettomuushäiriö tai itse koettu unettomuusongelma. Työterveyshuolto nähdään tässä osana perusterveydenhuoltoa.
Systemaattisessa katsauksessa «Cheung JMY, Jarrin DC, Ballot O, ym. A systematic ...»1 selvitettiin perusterveydenhuollon toimipisteissä, muissa terveydenhuollon yhteisöissä tai julkisissa kunnallisissa tiloissa toteutetun CBT-I:n vaikuttavuutta unettomuushäiriön vaikeuteen ja unen laatuun. Katsaukseen sisällytettiin yhteensä 12 RCT- tai pragmaattinen koe -asetelmalla tehtyä tutkimusta. Tutkittavien interventioiden tuli olla toteutettu perusterveydenhuollossa tai yhteisössä, sisältää kognitiivisia tai käyttäytymiseen liittyviä (behavioral) komponentteja, ja lopputulosten tuli kuvata unta.
Potilaat tulivat tutkimukseen perusterveydenhuollon lääkärin lähettämänä tai oma-aloitteisesti. CBT-I:n sisältö ja intensiteetti vaihtelivat. Vertailuryhmä sai joko tavanomaista hoitoa, ei lainkaan hoitoa (odotuslista), unen monitoroinnin kontrollia (sleep monitoring control) tai ohjausta (education).
CBT-I-hoitojakson kesto vaihteli 1 päivästä 3 kuukauteen. Hoitokertoja oli 1–8, ja hoitokerran pituus vaihteli 23,5 minuutista 7 tuntiin. Tutkimuksissa oli sekä yksilöllisiä että ryhmähoitoon perustuvia interventioita. Puolet (6/12) interventioista sisälsi sekä behavioraalisen että kognitiivisen ja ohjauksellisen komponentin. Hoitoa antoivat siihen koulutuksen saaneet lääkärit, hoitajat, CBTi-ekspertit tai muut terveydenhuollon ammattihenkilöt. Koulutuksen sisältö ja laajuus vaihtelivat.
Tutkimusten laatua arvioitaessa ongelmia oli erityisesti tutkijoiden, hoitoa antavien ja tuloksia arvioivien sokkouttamisessa.
Meta-analyysin tulokset:
| N (tutkimukset/tutkittavat) | Vaikutuksen suuruus Hedge’s g (95 % luottamusväli) | |
|---|---|---|
| Insomnia severity index | 6/700 | 0,40 (0,24–0,55) |
| Pittsburgh sleep quality index | 4/687 | 0,37 (0,22–0,52) |
| Sleep onset latency | 9/935 | 0,38 (0,25–0,51) |
| Wake after sleep onset | 8/693 | 0,46 (0,32–0,60) |
| Total sleep time | 9/1130 | 0,10 (-0,02–0,20) |
| Sleep efficiency | 8/1021 | 0,38 (0,25–0,51) |
| N (tutkimukset/tutkittavat) | Vaikutuksen suuruus Hedge’s g (95 % luottamusväli) | Heterogeenisuus (I2) | |
|---|---|---|---|
| Unettomuushäiriön vaikeus | 6/704 | 0,40 (0,24–0,55) | 81 % |
| Unen tehokkuus | 8/1021 | 0,38 (0,25–0,51) | 60 % |
Systemaattisessa katsauksessa «Davidson JR, Dickson C, Han H. Cognitive behaviour...»2 selvitettiin perusterveydenhuollossa toteutetun CBT-I:n vaikutuksia unta kuvaaviin lopputuloksiin. Mukaan tuli 13 tutkimusta, joista 11 oli tehty RCT-asetelmalla (yksi klusteri satunnaistettiin) ja 2 oli potilassarjoja. Meta-analyysia ei tehty. Seitsemän tutkimusta oli samoja kuin meta-analyysissa «Cheung JMY, Jarrin DC, Ballot O, ym. A systematic ...»1, mutta mukana oli 3 RCT-tutkimusta, joita ei ollut meta-analyysissä «Cheung JMY, Jarrin DC, Ballot O, ym. A systematic ...»1.
Tulokset esitettiin erikseen tutkimuksista, joissa oli mukana eri-ikäisiä aikuisia tutkittavia (keski-ikä 50–56 vuotta), ja tutkimuksista, joissa oli mukana vain ikääntyneitä henkilöitä (keski-ikä 65–78 vuotta). Potilaita, interventioita ja vertailuinterventioita koskee sama kuin on esitetty tutkimuksen 1 «Cheung JMY, Jarrin DC, Ballot O, ym. A systematic ...»1 kohdalla.
RCT-tutkimusten tulokset:
Eri-ikäisiä aikuisia koskevat tutkimukset:
Ikääntyneitä koskevat tutkimukset: