Xu, Cardell, Broadley ja Sun «Xu D, Cardell E, Broadley SA, ym. Efficacy of Face...»1 julkaisivat vuonna 2021 meta-analyysin RCT-tutkimuksista, joissa arvioitiin kasvokkain toteutetun CBT-I hoidon tehokkuutta yli 18-vuotiailla aikuisilla, joilla on unettomuushäiriö (joko diagnostiset kriteerit täyttävä tai Unettomuuden haitta-asteen arvio -kyselyllä (Insomnia Severity Index; ISI) tai Pittsburghin unikyselyllä (Pittsburg Sleep Quality Index (PSQI) arvioituna). Analyysista suljettiin pois tutkimukset, joissa potilailla oli vakava mielenterveyshäiriö. Meta-analyysin valittujen tutkimusten interventioiden täytyi tapahtua kasvokkain ja sisältää vähintään kaksi CBT-I:n ydinmenetelmää (vuoteessaolon rajoitus, uniärsykehallinta, kognitiiviset menetelmät, unen huolto). Kontrolliryhmän osallistujien piti saada tavanomaista hoitoa, olla odotuslistalla tai saada lumehoitoa. Tutkimusten tuli raportoida tuloksia ainakin yhdestä meta-analyysin ensisijaisesta lopputulosmuuttujasta, joita olivat ISI, PSQI sekä itse arvioitu (subjektiivinen) unen pituus, unen tehokkuus, nukahtamisviive, nukahtamisen jälkeinen hereilläoloaika ja heräämisten määrä. Toissijaisia meta-analyysin lopputulosmuuttujia olivat masennusoireet, ahdistusoireet, uupumus ja fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen liittyvä elämänlaatu. Lisäksi valittujen tutkimusten piti täyttää vähintään 3 PEDro-laatukriteeriä 10:stä.

Meta-analyysin valittujen tutkimusten valinnassa käytettiin PRISMA-suosituksen mukaista menettelyä ja tutkimuksia haettiin viidestä keskeisestä sähköisestä hakujärjestelmästä. Meta-analyysiin valikoitui mukaan 31 kriteerit täyttävää tutkimusta (n = 2 449, 67 % naisia ja ikä keskimäärin 55 vuotta).

Meta-analyysin mukaan verrokkeihin verrattuna kasvokkaista CBT-I-hoitoa saaneiden unettomuusoireet ja psyykkiset oireet vähenivät ja uni ja elämänlaatu paranivat (taulukko «Meta-analyysin tulokset kasvokkain toteutetun CBT-I-hoidon tehokkuudesta verrokkeihin verrattuna ensisijaisissa ja toissijaisissa itse arvioiduissa lopputulosmuuttujissa (mukana vain tilastollisesti merkitsevät tulokset). ...»1). Muutosten vaikutuskoko oli suuri ISI- ja PSQI-kyselyissä, nukahtamisviiveessä, nukahtamisen jälkeisessä hereilläoloajassa, heräämisten määrässä, unen tehokkuudessa sekä masennus- ja uupumusoireissa. Muutosten vaikutuskoko oli kohtalainen unen pituudessa ja fyysiseen terveyteen liittyvässä elämälaadussa.

Verrokkeihin verrattuna kasvokkain toteutettu CBT-I ei vähentänyt merkitsevästi enemmän ahdistusoireita eikä parantanut mielenterveyteen liittyvää elämänlaatua. Tuloksissa oli laajaa vaihtelua, ja meta-analyysissa tehtiin alaryhmäkohtaisia analyyseja. Niiden mukaan tapaamisten suurempi määrä (≥ 6 tapaamista) ja pidempi kesto (> 1 tunti), ryhmä toteutusmuotona sekä unettomuuden uusiutumista ennaltaehkäisevän intervention ja rentoutumisen sisällyttäminen hoitoon olivat yhteydessä useiden lopputulosmuuttujien suurempaan paranemiseen.

• Tutkimuksen tyyppi: meta-analyysi
• Tulosten luotettavuuteen vaikuttavat tekijät: Tuloksissa on jonkin verran epätarkkuutta, mutta vaikutuskoko on suuri, mikä lisää luotettavuutta.
• Sovellettavuus: hyvä
• Kommentti: Meta-analyysin mukaan kasvokkain toteutettu CBT-I on tehokas aikuisten unettomuushäiriön hoidossa. Siihen valittujen tutkimusten valinnassa ei kuitenkaan huomioitu aikakriteeriä, eikä 26 %:ssa meta-analyysin tutkimuksista seuranta-aika ollut tiedossa. Lopuissa seuranta-aika oli ollut keskimäärin 7 kuukautta, eli tulokset säilyvät ainakin noin puolen vuoden seurannassa. Meta-analyysissa ei myöskään kerrottu, millaisia laadullisia puutteita valituissa tutkimuksissa oli. Suurin osa valituista tutkimuksista täytti kuitenkin useimmat laatukriteerit. Meta-analyysiin valittujen tutkimusten laadun arvioinnissa ei huomioitu puuttuvien tietojen analyysia (meta-analyysissa kuitenkin kerrottiin, että keskimäärin 88 % tutkimusten osallistujista oli jatkanut hoidon loppuun). Osasta tutkituista lopputulosmuuttujista oli vain vähän tutkimuksia, mikä tuottaa jonkin verran epätarkkuutta tuloksiin.