Yleislääkärin kaikututkimukset
Lisätietoa aiheesta
Ilkka Kunnamo
26.7.2009
Nesteontelon koon ja sijainnin tarkistaminen ennen punktiota
- Virtsarakon paikannus ennen kystostomian asennusta (video «Perkutaaninen kystostomia»1). Virtsarakon ja vatsanpeitteiden välissä oleva suolet on mahdollista havaita (kystostomian
voi tällöin asentaa myös potilaalle, jolla on alavatsalla leikkausarpi). Etsi se anturin
sijainti ja sen akselin suunta, jossa rakko on lähimpänä ja sivusuunnassa laajimmillaan.
Työnnä kystostomianeula tästä kohdasta ja samaan suuntaan.
- Virtsarakon paikannus ennen pikkulapsen rakkopunktiota (video «Lapsen rakkopunktio»2)
- Vesikiveksen (video «Vesikiveksen skleroterapia»3) tai spermatoseelen (video «Spermatoseelen tyhjennys neulalla»4) toteaminen ja punktiokohdan valinta.
- Pleuranesteen paikantaminen ennen pleurapunktiota (video «Pleurapunktio»5). Keuhkon soppi ja sen liike hengityksen tahdissa näkyy yleensä helposti pleuranesteen
takana. Askitesneste näkyy herkimmin maksan oikealla puolella ja alla. Jos potilaalla
on runsas askites, suolet näkyvät helposti nesteen alla (video «Askitespunktio»6). Punktiokohdaksi valitaan iso askiteslammikko, jonka kohdalla suoli on mahdollisimman
kaukana. Punktio tehdään Cystofix-neulalla. Vatsaonteloon vuotanut veri näkyy kuten
askites (määrä on usein pieni, havaitseminen vaatii tarkkuutta)
- Ihonalaiset absessit ym. nesteontelot (leikkaushaavaserooma «Rinnanpoiston jälkeisen serooman tyhjennys»7, Bakerin kysta «Bakerin kystan kaikukuvauslöydös ja punktio»8, ganglio, rinnan kysta).
- Nivelneste kannattaa paikantaa ennen punktiota etenkin kyynär-, nilkka- ja rannenivelessä.
Nesteen paikantaminen helpottaa nesteonteloon osumista myös polvipunktiossa, kun nestettä
on niukasti (video «Polvipunktio ja glukokortikoidi-injektio»9). Nivelpunktiota pelkäävillä ja lapsipotilailla nesteen paikannus varmistaa, että
nestettä saadaan ensi pistolla.
Jäännösvirtsan määrän ja eturauhasen koon tutkiminen
- Virtsainkontinenssi (ylivuotoinkontinenssin poissulku). Jos mies alkaa kastella, jäännösvirtsa
on aina tutkittava!
- Iäkkään miehen virtsatieoireet
- Virtsatietulehdus miehellä
- Palpoitava resistenssi alavatsalla
- Eturauhasen liikakasvulääkkeen valinta (jos eturauhasen koko on alle 40 g, ensisijaislääke
on aina alfasalpaaja. Jos eturauhasen koko on yli 40 g, sekä alfasalpaaja että finasteridi
ovat käypiä vaihtoehtoja).
Tutkimuksen tekeminen
- Potilas tyhjentää rakkonsa.
- Etsitään anturia poikittaissuunnassa pitäen näkymä, jossa virtsarakko näyttää suurimmalta,
jäädytetään kuva ja mitataan rakon leveys ja korkeus (video «Jäännösvirtsan mittaus (merkittävä virtsaretentio)»10).
- Etsitään anturia pitkittäissuunnassa pitäen rakon suurin pituus, joka mitataan.
- Jäännösvirtsan määrä = 0.6 × leveys × korkeus × pituus. Kun mitat annetaan senttimetreinä,
saadaan tulos millilitroina.
- Yli 100 ml on aina poikkeava löydös, yli 200 ml on yleensä (eturauhasen liikakasvussa
lääke) hoidon aihe, toistuvasti yli 400 ml kystostomian (ja eturauhashöyläyksen) aihe,
yli 1000 ml akuutissa retentiossa välittömän kystostomian aihe.
- Eturauhasen koko voidaan mitata samalla kaavalla (videot «Eturauhasen koon määrittäminen kaikututkimuksella»11, «Huomattavan suuri eturauhanen»12). 1 ml = 1 g. Hoidon valinnan kannalta merkityksellinen on myös eturauhasen muoto.
Keskilohkohyperplasia (virtsarakon sisään työntyvä kartio) reagoi lääkehoitoihin melko
huonosti ja puoltaa kirurgista hoitoa.
Sappikivet ja sappirakkotulehdus
- Sappirakon löytäminen voi joskus olla vaikeaa. Tällöin kannattaa makuuttaa potilasta
vasemmalla kyljellä tutkittaessa (video «Sappikivi»13) tai katsoa kylkikaaren päältä kylkiluiden välistä (potilas selinmakuulla).
- Sappikivi jättää taakseen tumman kaikukatveen (varjon) (video «Sappirakko täynnä soraa»14). Sappikivien liikkuminen on usein havaittavissa, kun potilas vaihtaa asentoa.
- Pekkä kivien näkyminen ei todista, että potilaalla on sappirakkotulehdus. Tulehduksen
kriteerinä on paksuntunut sappirakon seinämä (video «Sappikivet ja sappirakkotulehdus»15). Joskus nähdään kaksoisääriviiva tai kirkas nestevaippa sappirakon ulkopuolella.
”Täsmäpalpaatio” (anturilla painaminen täsmälleen sappirakon kohdalta)
auttaa joskus varmistamaan, että palpaatioarkuus on lähtöisin sappirakosta.
Hydronefroosi ja munuaiskasvaimet
- Kliinisesti merkittävä hydronefroosi löytyy luotettavasti kaikututkimuksessa (video
«Hydronefroosi ja hydroureter»16).
- Keskellä munuaista näkyy nesteontelo, joka usein näyttää monilokeroiselta, kun munuaiskaliksit
ovat laajentuneet.
- Hydronefroosia paljon yleisempi löydös on viaton munuaiskysta. Viattoman kystan kriteerit:
ei sisäisiä kaikuja. akustinen korostuminen kystan takana. tarkkarajaisuus, seinämä
ei erotu, pyöreä tai soikea muoto. Jos hyvänlaatuisen kystan kriteerit eivät täyty,
röntgenlääkärin on syytä varmistaa löydös. Kysta sijaitsee usein munuaisen kuorikerroksessa.
- Munuaiskasvain näkyy yleensä homogeenisena, pyöreähkönä, suhteellisen harvakaikuisena.
Useimmiten se pullistaa munuaisen kapselia ulospäin.
Vatsa-aortan aneurysma
- Yleensä helppo todeta (video «Vatsa-aortan aneurysma (kaikututkimus)»17). Normaalin levyinen aortta voi olla vaikea nähdä paksujen vatsanpeitteiden ja suoli-ilman
takaa.
- Yli 3 cm:n aneurysmia on syytä seurata. Seurantaväli on 12 kk siihen asti kun aneurysman
läpimitta on 5 (naisilla 4.5) cm, sen jälkeen 6 kk.
- Läpimitta määritetään poikkileikkauksesta. Jos poikkileikkaus ei ole aivan pyöreä,
suurin halkaisija mitataan.
- Aneurysman sisällä on usein trombimassaa, jolloin veren virtauskanava näkyy trombimassaa
tummempana, täysin mustana.
Kompressiokaikukuvaus laskimotukoksen diagnostiikassa
- V. poplitean tutkiminen polvitaipeesta ja v. femoraliksen tutkiminen nivustaipeesta
onnistuu helpoimmin. Pohkeen syvien laskimoiden seuraaminen distaalisuuntaan on usein
vaikeaa eikä pohkeen alueen laskimotukosta voi kompressiotutkimuksella varmuudella
sulkea pois.
- Potilas makaa kyljellään tai vatsallaan. Jotta polvitaipeen laskimo täyttyisi hyvin,
tutkittava raaja on kyljellä maatessa alapuolella (video «Syvä laskimotukos polvitaipeessa (kompressiokaikututkimus)»18). Jos laskimoa ei näinkään saada näkyviin, tutkimus voidaan toistaa potilaan seisoessa.
- Anturi asetetaan aluksi polvitaipeeseen tai nivustaipeeseen poikittain ja suonet (sykkivä,
paksuseinäisempi valtimo ja sen vieressä kulkeva laskimo) paikannetaan. Painamalla
anturia toistuvasti nähdään normaalin askimon painuvan täysin kokoon (video «Kompressiokaikututkimus»19). Trombin täyttämä laskimo ei puristu kokoon (video «Syvä laskimotukos polvitaipeessa (kompressiokaikututkimus)»18). Anturi käännetään pitkittäin ja puristuksia jatketaan samalla kun laskimoa seurataan
distaalisuuntaan.
- Kompressiotutkimuksella on helppo varmistaa myös pinnallinen laskimotukos ja määrittää,
kuinka lähelle nivustaivetta se ulottuu (video «Pinnallinen laskimotukos»20).
Pernan koko
- Merkitystä mononukleoosin ja useiden tautien (polysytemia vera, KML, amyloidoosi)
toteamisessa.
- Vaikeinta on (etenkin normaalikokoisen) pernan löytäminen. Anturi kannattaa viedä
hyvin lateraalisesti kylkikaaren alle ja painaa melko voimakkaasti. Sisäänhengitys
ja hengityksen pidättäminen tuo joskus pernan paremmin esille.
- Pernan pituus mitataan kärjestä kärkeen (yli 10–12 cm on poikkeava).
Maksan pesäkkeet, maksakirroosi
- Maksametastaasit näkyvät pyöreinä muutoksina, jotka voivat olla maksakudosta harvempia
tai tiheämpiä.
- Maksakirroosi ja rasvamaksa aiheuttavat maksan kaikutiheyden lisääntymisen. Hyvä vertailukohta
on munuaisen kuorikerros, jonka tiheys on normaalisti sama kuin maksan. Jos maksa
näyttää munuaisten kuorikerrosta vaaleammalta (ja tällöin usein myös hieman rakeiselta),
kyseessä on rasvamaksa tai kirroosi.
- Viattomat maksakystat ovat yleisiä. Hyvänlaatuisuuden kriteerit ks. munuaiskysta.
Artikkelin tunnus: nix00344
© 2025 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim