Takaisin Tulosta

Alkoholinkäytön ongelmakäytön määritelmät ja diagnoosit

Lisätietoa aiheesta
Käypä hoito -työryhmä Alkoholiongelmaisen hoito
31.8.2015

Alkoholin ongelmakäyttö (liikakäyttö) jakautuu kolmeen luokkaan:

  1. Alkoholin riskikäytössä ylittyy korkean riskin kulutuksen rajat, mutta merkittäviä alkoholihaittoja tai -riippuvuutta ei ole vielä ilmaantunut.
  2. Alkoholin haitallisessa käytössä on selvästi tunnistettavia ja määriteltävissä olevia alkoholinkäytön aiheuttamia fyysisiä tai psyykkisiä haittoja, mutta ei riippuvuutta.
  3. Alkoholiriippuvuus (alkoholismi) on oireyhtymä, jonka tyypillisiä piirteitä ovat muun muassa juomisen pakonomaisuus, vieroitusoireet ja toleranssin kasvu juomisen jatkuminen haitoista huolimatta.

Lääkkeiden ja päihteiden aiheuttamien elimellisten aivo-oireyhtymien ja käyttäytymisen häiriöiden luokittelu, luokat F10–F19

  • F10: Alkoholinkäytön aiheuttamat elimelliset aivo-oireyhtymät ja käyttäytymisen häiriöt
  • F11: Opioidien käytön aiheuttamat elimelliset aivo-oireyhtymät ja käyttäytymisen häiriöt
  • F12: Kannabinoidien käytön aiheuttamat elimelliset aivo-oireyhtymät ja käyttäytymisen häiriöt
  • F13: Rauhoittavien lääkkeiden ja unilääkkeiden käytön aiheuttamat elimelliset aivo-oireyhtymät ja käyttäytymisen häiriöt
  • F14: Kokaiinin käytön aiheuttamat elimelliset aivo-oireyhtymät ja käyttäytymisen häiriöt
  • F15: Muiden piristeiden käytön aiheuttamat elimelliset aivo-oireyhtymät ja käyttäytymisen häiriöt
  • F16: Hallusinogeenien käytön aiheuttamat elimelliset aivo-oireyhtymät ja käyttäytymisen häiriöt
  • F18: Liuotinaineiden käytön aiheuttamat elimelliset aivo-oireyhtymät ja käyttäytymisen häiriöt
  • F19: Useiden lääkeaineiden ja muiden psyykkisiin toimintoihin vaikuttavien aineiden käytön aiheuttamat häiriöt

Äkillisen päihtymystilan yleiset kriteerit diagnooseissa F10.0–F19.0

  • A. Alkoholin tai muun psykoaktiivisen aineen käyttöä seuraava ohimenevä tila, joka johtaa
    • tajunnan tason
    • älyllisten toimintojen
    • havainnoinnin
    • käyttäytymisen tai
    • muiden psykofyysisten toimintojen tai vasteiden häiriöihin.
  • Tämän tulee olla päädiagnoosi vain silloin, kun päihtymystila todetaan ilman samanaikaisia jatkuvia alkoholiin tai päihteisiin liittyviä ongelmia.
  • Jos tällaisia ongelmia on, tulee etusija antaa diagnooseille haitallinen käyttö (F1x.1), riippuvuusoireyhtymä (F1x.2) tai psykoottinen häiriö (Fx.5). Näissä yhteyksissä diagnostisoitavissa oleva akuutti päihtymystila tulee kuitenkin merkitä.
  • Alkoholi saattaa selvästi
    • piristää matalilla annoksilla
    • kiihottaa ja johtaa aggressiivisuuteen keskisuurilla annoksilla
    • väsyttää suurilla annoksilla.
  • On pystyttävä osoittamaan alkoholin äskettäin tapahtunut käyttö päihtymykseen riittävällä annoksella.
  • B. Osoitus alkoholin tunnetuista päihtymyksen oireista tai merkeistä.
  • C. Oireet eivät ole seurausta
    • somaattisesta sairaudesta, joka ei liity aineen käyttöön
    • muusta mielenterveyden häiriöstä tai
    • käytöksen häiriöstä.

F10.0 alkoholinkäytön aiheuttaman akuutin päihtymystilan kriteerit

  • A. Käytöksen häiriintymisen osoituksena vähintään yksi seuraavista
    1. estottomuus
    2. väittelynhalu
    3. aggressiivisuus
    4. mielialan vaihtelu
    5. huomiokyvyn heikkeneminen
    6. arvostelukyvyn heikkeneminen
    7. henkilökohtaisten toimintojen häiriintyminen.
  • B. Ainakin yksi seuraavista:
    1. kävelyn epävakaus
    2. seisomisen vaikeus
    3. puheen epäselvyys
    4. silmävärve
    5. tajunnantason alentuminen (esimerkiksi sulkutila, kooma)
    6. kasvojen punoitus
    7. silmien sidekalvon ärsytys.
  • Alkoholinkäytön aiheuttaman päihtymystilan tarkempi luonne määritetään koodilla 5 seuraavasti:
    • F10.00 komplisoitumaton alkoholipäihtymys
    • F10.01 alkoholipäihtymys, vammautuminen tai muu ruumiillinen vaurio
    • F10.02 alkoholipäihtymys, muita akuutteja kliinisiä komplikaatioita
    • F10.03 alkoholipäihtymykseen liittyvä sekavuustila (delirium)
    • F10.04 alkoholipäihtymykseen liittyvä aistihavaintojen vääristymä
    • F10.05 alkoholipäihtymykseen liittyvä kooma (tajuttomuus, sammuminen)
    • F10.06 alkoholipäihtymykseen liittyvät kouristukset.
  • Vaikea-asteiseen äkilliseen alkoholipäihtymykseen voi liittyä
    • matala verenpaine
    • alilämpö
    • nielemisrefleksin heikentyminen.
  • Veren alkoholipitoisuus voidaan haluttaessa ilmaista käyttämällä koodeja Y90.0–Y90.8.
    • Y90.0, alle 0.2 ‰
    • Y90.1, 0.2 –0.39 ‰
    • Y90.2, 0.4–0.59 ‰
    • Y90.3, 0.6–0.79 ‰
    • Y90.4, 0.8–0.99 ‰
    • Y90.5, 1.0–1.19 ‰
    • Y90.6, 1.2–1.99 ‰
    • Y90.7, 2.0–2.39 ‰
    • Y90.8, vähintään 2.4 ‰
    • Y90.9, määrittämätön alkoholin esiintyminen.
  • Jos veren alkoholipitoisuutta ei ole määritelty, voidaan käyttää tilan vaikeusasteen kuvaamiseksi seuraavia lisätekijäkriteereitä (Y91.0–Y91.9):
    • Y91.0 Lievä alkoholimyrkytys
      • alkoholin haju hengitysilmassa
      • vähäinen toimintoihin ja vasteisiin liittyvä häiriö tai
      • vähäinen lihaskoordinaatiohäiriö.
    • Y91.1 Kohtalainen alkoholimyrkytys
      • alkoholin haju hengitysilmassa
      • kohtalainen toimintoihin ja vasteisiin vaikuttava toimintahäiriö tai
      • kohtalainen lihaskoordinaatiohäiriö.
    • Y91.2 Vaikea alkoholimyrkytys
      • vaikea toimintojen ja vasteiden häiriö
      • vaikea lihaskoordinaatiohäiriö tai
      • puutteellinen yhteistyökyky.
    • Y91.3 Hyvin vaikea alkoholimyrkytys
      • hyvin vaikea toimintojen ja vasteiden häiriö
      • hyvin vaikea lihaskoordinaatiohäiriö tai
      • puutteellinen yhteistyökyky.
    • Y91.9 Muuten määrittämätön alkoholin osuus lisätekijänä
      • tarkemmin määrittämätön epäilty alkoholin osuus lisätekijänä.
  • Huomautus: Etyylialkoholin aiheuttamat välittömät myrkkyvaikutukset (tajuton potilas) koodataan numerolla T51.0.

F10.07 Patologinen alkoholipäihtymys

  • Veren alkoholipitoisuus matalampi kuin pitoisuus, joka useimmilla ihmisillä aiheuttaa päihtymystilan (yli 0.4 ‰).
  • Diagnostiset kriteerit:
    • A. Täyttää äkillisen päihtymystilan (F1x.0) yleiset kriteerit, kuitenkin sillä poikkeuksella, että se on seurausta pienistä alkoholimääristä, jotka eivät päihdytä useimpia ihmisiä.
    • B. Käytös on sanallisesti aggressiivista tai fyysisesti väkivaltaista eikä sellainen käytös ole tyypillistä hänelle selvänä.
    • C. Päihtymystila alkaa hyvin nopeasti, usein muutamassa minuutissa.
    • D. Ei ole näyttöä elimellisestä aivojen häiriöstä tai muista mielenterveyden häiriöistä.
  • Huomautus: Tämän häiriötilan asema on epäselvä. Sen kriteerejä on pidettävä alustavina.

F10.09 Tarkemmin määrittämätön alkoholipäihtymys

F10.1 Alkoholin haitallinen käyttö

  • Haitallisen alkoholinkäytön yleiset kriteerit:
    • haitta voi olla ruumiillinen tai mielenterveydellinen
    • diagnoosin asettamisen edellytyksenä on käyttäjälle aiheutunut todellinen mielenterveyden tai ruumiillisen terveyden vaurio (esimerkiksi alkoholin runsaasta käytöstä johtunut masennusjakso)
    • sosiaaliset, paheksuttavat tai kulttuuriin sopimattomat negatiivisiin sosiaalisiin seuraamuksiin kuten pidätyksiin tai aviollisiin ristiriitoihin johtaneet häiriöt eivät sinänsä ole haitallista käyttöä
    • äkillinen päihtymystila (F10.0) tai krapula eivät sinänsä ole tässä tarkoitettuja haitalliseen käyttöön liittyviä terveyden vaurioita.
  • Diagnostiset kriteerit:
    • A. Selvä näyttö siitä, että alkoholi on aiheuttanut tai oleellisesti myötävaikuttanut ruumiillisen tai psyykkisen haitan mukaan lukien heikentynyt arvostelukyky, häiriintynyt käyttäytyminen, joka voi johtaa kyvyttömyyteen ihmissuhteissa tai aiheuttaa haitallisia seuraamuksia niissä.
    • B. Haitan luonne on selvästi todettavissa ja määriteltävissä.
    • C. Alkoholin käyttöä on kestänyt vähintään kuukauden ajan tai sitä on tapahtunut toistuvasti 12 kuukauden aikana.
    • D. Häiriö ei täytä minkään muun alkoholiin liittyvän samaan aikaan esiintyvän mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriön kriteeriä (poikkeuksena äkillinen alkoholipäihtymys F10.0).
  • Haitallista käyttöä ei pidä diagnostisoida, jos todetaan riippuvuusoireyhtymä (F10.2), psykoottinen häiriö (F10.5) tai muu määritelty päihteisiin tai alkoholiin liittyvä häiriö (paitsi F10.0).

F10.2 Alkoholiriippuvuus

  • Diagnostiset kriteerit: Vähintään kolme seuraavista on todettu yhtäaikaisesti vähintään kuukauden ajan tai, mikäli yhtämittaiset jaksot kuukautta lyhyempiä, toistuvasti viimeisen vuoden aikana:
    1. voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää alkoholia
    2. heikentynyt kyky kontrolloida aloittamista ja lopettamista sekä käyttöannoksia
    3. vieroitusoireyhtymä (F10.3 ja F10.4) aineen käytön vähentyessä tai lopetuksen yhteydessä
    4. osoitus sietokyvyn (toleranssi) kasvusta
    5. keskittyminen alkoholinkäyttöön niin, että muut mielihyvän lähteet ja kiinnostuksen kohteet jäävät sivuun ja aika kuluu alkoholinkäyttöön ja vaikutuksista toipumiseen
    6. alkoholin jatkuva käyttö haitoista huolimatta.
  • Viidennellä merkillä (F10.2x) kuvataan tarkemmin riippuvuuden vaihetta ja luonnetta. Jos tähän ei voida tai haluta ottaa tarkempaa kantaa, tulee käyttää desimaalia 9 (F10.29):
    • F10.20 alkoholiriippuvuus, vieroittunut
    • F10.21 alkoholiriippuvuus, ei käytä rajoittavassa ympäristössä
    • F10.22 alkoholiriippuvuus (valvotulla ylläpito- tai korvauslääkityksellä, kontrolloitu riippuvuus)
    • F10.23 alkoholiriippuvuus, aversio- tai estolääkityksellä
    • F10.24 aktiivinen alkoholiriippuvuus
    • F10.25 alkoholiriippuvuus, jatkuva käyttö (hoitamaton tila)
    • F10.26 alkoholiriippuvuus, jaksottainen käyttö (tuurijuoppous)
    • F10.29 tarkemmin määrittämätön alkoholiriippuvuus.

F10.3 Alkoholin aiheuttamat vieroitusoireet

  • Vieroitusoireet tulee merkitä päädiagnoosiksi, jos ne ovat hoitoon lähettämisen syy ja riittävän vakavia vaatiakseen kliinistä huomiota.
    • Oireet ovat yksi riippuvuusoireyhtymään (F10.2) viittaavista merkeistä, diagnoosin asettamista tulee harkita.
    • Ehdollistunut tai opittu yllyke voi aiheuttaa vieroitusoireiden ilmaantumisen ilman välittömästi edeltävää alkoholinkäyttöä. Vieroitusoirediagnoosi tulisi asettaa, jos oireiden vaikeusaste antaa aihetta.
  • Diagnostiset kriteerit:
    • A. Selvä näyttö toistuvan, pitkäaikaisen ja/tai suuriannoksisen alkoholinkäytön lopettamisesta tai vähentämisestä
    • B. Vähintään kolme seuraavista oireista:
      1. kielen, silmäluomien tai käsien vapina ojennustilassa
      2. hikoilu
      3. pahoinvointi, röyhtäily tai oksentelu
      4. sydämentykytys tai korkea verenpaine
      5. psykomotorinen kiihtymys
      6. päänsärky
      7. unettomuus
      8. huonovointisuus tai heikkous
      9. ohimeneviä näkö-, tunto- tai kuuloharhoja tai aistihairahduksia
      10. grand mal -tyyppisiä kouristuksia.
  • Huomautus: Jos vieroitusoireisiin liittyy sekavuustila, diagnoosin tulee olla ryhmästä F10.4 (alkoholidelirium).
  • Viidennellä merkillä tulee määrittää vieroitustilan tarkempi laatu seuraavasti:
    • F10.30 alkoholin aiheuttamat vieroitusoireet (komplisoitumaton)
    • F10.31 alkoholinkäytön aiheuttamat vieroitusoireet, joissa kouristuksia
    • F10.39 tarkemmin määrittämättömät alkoholin vieroitusoireet.
  • Huomautus: Alkoholivieroitustilan vaikeusaste voidaan arvioida systemaattisesti CIWA-Ar-asteikolla.

F10.4 Alkoholidelirium

  • Lyhytkestoinen, mutta toisinaan hengenvaarallinen myrkytys-sekavuustila.
  • Tilaan liittyy ruumiillisia häiriöitä.
  • Seurausta täydellisestä tai osittaisesta alkoholista vieroittautumisesta henkilöllä, joka
    • on käyttänyt alkoholia pitkään
    • on siitä voimakkaasti riippuvainen.
  • Häiriö alkaa yleensä käytön loppumisen jälkeen, mutta saattaa ilmaantua myös raskaan juomisjakson aikana.
  • F10.40 alkoholidelirium ilman kouristuksia.
  • F10.41 alkoholidelirium ja kouristuksia.
  • F10.49 alkoholidelirium, ei tietoa kouristuksista.

F10.5 Alkoholinkäytön aiheuttama psykoottinen häiriö

  • Alkoholinkäytön aiheuttamat psykoottiset häiriöt ilmenevät aineen käytön aikana tai välittömästi käytön jälkeen ja niille on tyypillistä:
    • elävän tuntuiset aistiharhat (kuuloharhat, myös muita aistiharhoja)
    • tunnistamisvirheet
    • harhaluulot (usein vainoavat)
    • psykomotoriset häiriöt (kiihtymys- tai sulkutila) ja poikkeava tunnetila, joka voi vaihdella voimakkaasta pelosta hurmokseen.
  • Alkoholin laukaisemassa psykoottisessa häiriössä oireet saattavat vaihdella.
  • Oireen laatuun vaikuttaa paitsi päihde myös käyttäjän persoonallisuus.
  • Alkoholin aiheuttamat psykoottiset häiriöt ovat lyhytkestoisia edellyttäen, että alkoholin (ja mahdollisesti muun päihteen) käyttö loppuu.
  • Erotusdiagnoosi delirium tremensiin (F10.4) ja muihin alkoholinkäytön vaikutuksesta puhkeaviin tai korostuviin mielenterveyden häiriöihin (F20,x, F30-F39), ( F60.0, F60.1) on tehty.
  • Diagnostiset kriteerit:
    • A. Psykoottiset oireet alkavat alkoholinkäytön aikana tai kahden viikon kuluessa lopettamisesta.
    • B. Psykoottiset oireet kestävät yli 48 tuntia.
    • C. Häiriön kesto korkeintaan 6 kuukautta.
    • D. Viisimerkkisten koodien tarkoittamien tilojen on täytettävä lisäksi koodinmukaisesti seuraavat ehdot:
  • F10.50 Skitsofreniatyyppinen häiriö:
    • Häiriön tulee täyttää diagnoosin F21-kriteerit.
  • F10.51 Pääasiassa harhaluuloisuutena ilmenevä häiriö:
    • Häiriön tulee täyttää F22.0-kriteerit kohtia B (kesto yli 3 kuukautta) ja F (alkoholinkäyttö) lukuun ottamatta.
  • F10.52 Pääasiassa aistiharhaisuutena ilmenevä häiriö:
    • Häiriön tulee täyttää diagnoosiryhmä F20-kriteerien kohdat A.1.c tai A.2.a.
  • F10.53 Monimuotoinen häiriö:
    • Häiriön tulee täyttää diagnoosiryhmä F23-kriteerit soveltuvin osin.
  • F10.54 Pääasiassa masennuksen oirein ilmenevä häiriö:
    • Häiriön tulee täyttää diagnoosiryhmän F32-kriteerit soveltuvin osin, vähintään F32.0-kriteerit.
  • F10.55 Pääasiassa maanisin oirein ilmenevä häiriö:
    • Häiriön tulee täyttää diagnoosiryhmien F30.0- tai F30.1-kriteerit lukuun ottamatta kohtia D (alkoholinkäyttö).
  • F10.59 Psykoottisen häiriön yleiskriteerit täyttyvät, mutta 5. merkin koodin mukaisia kriteerejä ei ole tarkemmin määritelty.

F10.6 Alkoholin aiheuttama amnestinen oireyhtymä

  • Alkoholin aiheuttama amnestinen oireyhtymä:
    • lähimuistin merkittävä, pitkäaikainen heikkeneminen
    • etämuisti häiriintyy joskus
    • välitön muistiin palauttaminen tavallisesti ennallaan
    • ajan ja tapahtumajärjestyksen käsittäminen sekä uuden oppiminen yleensä häiriintyneitä
    • satuilu saattaa olla runsasta, mutta sitä ei aina ilmene
    • muut älylliset toiminnot ovat tavallisesti melko hyvin säilyneitä
    • muistipuutokset ovat suhteettoman laaja-alaisia muiden toimintojen häiriöihin verrattuna
    • ”Korsakovin” oireyhtymän lopputila.
  • Diagnostiset kriteerit:
    • A. Muistin häiriintyminen ilmenee molempina seuraavista:
      1. Lähimuistin puutos, joka ilmenee uuden oppimisen vaikeutena ja joka haittaa jokapäiväistä elämää.
      2. Kyky palauttaa mieleen aikaisempia kokemuksia on heikentynyt.
    • B. Ei ilmene mitään seuraavista (tai eivät ole erityisen merkittäviä):
      1. Välittömän muistiin palauttamisen häiriö (esimerkiksi digit spam -testillä tulkittuna).
      2. Tajunnan tason hämärtyminen ja huomiokyvyn häiriö (Dg F05, kriteeri A).
      3. Yleinen älyllinen heikkeneminen (dementia).
    • C. Kriteerin A kliinisten oireiden syyksi ei voida osoittaa muuta syytä kuin alkoholinkäyttö.

F10.7 Alkoholinkäytön aiheuttamana jäännöstilana esiintyvä viivästynyt psykoottinen häiriö

  • Häiriö, jossa alkoholin aiheuttamat muutokset älyllisten toimintojen, tunnetilojen, persoonallisuuden ja käyttäytymisen alueella kestävät kauemmin kuin aineen suora psyykevaikutus kestäisi.
  • Joko aiemman normaalin toiminnan häiriintyminen tai edeltäneen häiriön huomattava kärjistyminen.
  • Häiriö liittyy suoraan alkoholinkäyttöön.
  • Tapaukset, jossa tila alkaa aineen käytön lopettamisen jälkeen luokitellaan tähän, jos on selvä osoitus, että kyseessä on alkoholin aiheuttama jäännöstila.
  • Alkoholidementia ei ole aina palautumaton. Pitkäkestoisen täydellisen raittiuden jälkeen älylliset toiminnot ja muisti voivat parantua.
  • Erotusdiagnoosi (F10.3,F10.4), F10.5, F10.6 (=Korsakovin psykoosi).
  • Diagnostiset kriteerit:
    • A. Kaikkien häiriötilojen on täytettävä erillisten oireyhtymien kriteerit ja liityttävä selvästi alkoholinkäyttöön. Jos häiriö alkaa käytön jälkeen, yhteys on voitava selvästi osoittaa.
    • B. Häiriö kestää pitempään kuin alkoholin suorien vaikutusten tiedetään kestävän.
    • C. Viisimerkkisten koodien tarkoittamien tilojen on täytettävä koodinmukaisesti seuraavat ehdot:
  • F10.70 Alkoholin aiheuttama takauma:
    • voidaan erottaa psykoottisesta häiriöstä niiden hyvin lyhytkestoisen luonteen (sekunneista muutamaan minuuttiin) ja
    • alkoholin aiempien käyttökokemusten kertautumisen (joskus täsmälleen samanlaisina) perusteella.
  • F10.71 Alkoholin aiheuttama viivästynyt persoonallisuuden tai käytöksen häiriö:
    • täyttää elimellisen persoonallisuushäiriön (F07.0) diagnostiset kriteerit.
  • F10.72 Alkoholin aiheuttama viivästynyt jälkioireinen mielialahäiriö:
    • täyttää elimellisen mielialahäiriön (F06.3) diagnostiset kriteerit.
  • F10.73 Alkoholidementia:
    • täyttää F00–F09 johdannossa kuvatut dementian diagnostiset kriteerit.
  • F10.74 Alkoholin aiheuttama muu pysyvä älyllisten toimintojen heikkeneminen:
    • alkoholin aiheuttama älyllisten toimintojen heikkeneminen, mutta F10.6- tai F10.73-kriteerit eivät täyty.
  • F10.75 Alkoholin aiheuttama myöhään alkava psykoottinen häiriö:
    • täyttää häiriön F10.5 yleiset kriteerit häiriön alkua lukuun ottamatta.
    • oireet alkavat yli kaksi viikkoa mutta ei yli kuutta viikkoa alkoholinkäytön lopettamisen jälkeen.
  • F10.79 Alkoholin aiheuttama viivästynyt muu psykoottinen häiriö:
    • ei voida tai haluta ryhmitellä yllä esitetyn jaon mukaisesti.
  • F10.8 Alkoholin aiheuttama muu määritelty psyykkinen häiriö:
    • alkoholi liittyy tilan syntymisen myötävaikuttavaksi tekijäksi, häiriö ei täytä minkään yllä mainitun häiriön kriteereitä.
  • F10.9 Alkoholin aiheuttama määrittämätön elimellinen aivo-oireyhtymä tai käyttäytymisen häiriö
    • häiriötä ei kyetä tai haluta luokitella edellisten ryhmien mukaisesti.

Kirjallisuutta

  1. Tautiluokitus ICD-10. Stakes: Ohjeita ja luokituksia 1997:4. Psykiatrian luokituskäsikirja. Psykiatriaan liittyvät diagnoosit.