Takaisin Tulosta

Työperäisyyden arviointi yläraajan rasitussairauksissa

Lisätietoa aiheesta
Iris Pasternack
18.4.2013
  • Yläraajaoireilun työperäisyyden arviointi aloitetaan seuraavilla kysymyksillä:
    • Alkoivatko, uusiutuivatko tai pahenivatko yläraajaoireet nykyisen työn aloittamisen jälkeen?
    • Onko kiputilalle mitään muuta, ei työhön liittyvää syytä, kuten vammat tai harrastukset?
  • Jos vastaus ensimmäiseen kysymykseen on myönteinen, edetään työkuormituksen arviointiin.
  • Työtä havainnoimalla tai henkilöltä kysymällä selvitetään, sisältääkö hänen työnsä sellaisia kuormitustekijöitä, joiden on todettu olevan yhteydessä kyseisen rasitussairauden esiintymiseen, (ks. muistilistat alla). Yksikin pääriskitekijä riittää siihen, että kiputila on mahdollisesti työperäinen «Sluiter JK, Rest KM, Frings-Dresen MH. Criteria do...»1.

Ranteen seudun tenosynoviitit ja peritendiniitit sekä epikondyliitti

  • Pääriskitekijät
    • Pidetäänkö rannetta taipuneessa asennossa (yli 20 astetta keskiasennosta) merkittävän osan (yli 2 tuntia) työpäivästä?
    • Pidetäänkö työkalua tai muuta esinettä käden tai sormien puristusotteessa suurimman osan (yli 4 tuntia) työpäivästä?
    • Tehdäänkö kädellä samaa liikettä toistuvasti (alle 30 sekunnin välein) tai suurimman osan (yli 4 tuntia) työpäivästä?
    • Käsitelläänkö raskaita taakkoja (yli 4.5 kg) tai raskaita työkaluja (yli 1 kg yhdellä kädellä tai 2 kg kahdella kädellä kannateltuna) merkittävän osan (yli 2 tuntia) työpäivästä?
    • Yhdistyykö työssä edellä mainitut asento-, voimankäyttö- ja toistuvuuskuormitukset?
  • Muut riskitekijät
    • Onko työtilan ilma kylmä tai käsitelläänkö työssä kylmiä tuotteita?
    • Onko työntekijä tottumaton työliikkeisiin?
    • Onko toistotyössä (samanlaisena toistuvia työvaiheita alle 30 sekunnin välein) ollut liian vähän (alle 10 minuuttia/tunti) taukoja?
    • Onko työn henkinen vaativuus suuri tai oliko sosiaalisen tuen määrä alhainen ennen oireiden alkua?

Rannekanavaoireyhtymä

  • Pääriskitekijät
    • Pidetäänkö työkalua tai muuta esinettä käden tai sormien puristusotteessa suurimman osan (yli 4 tuntia) työpäivästä?
    • Tehdäänkö kädellä samaa liikettä toistuvasti (alle 30 sekunnin välein) tai suurimman osan (yli 4 tuntia) työpäivästä?
    • Käsitelläänkö raskaita taakkoja (yli 4,5 kg) tai raskaita työkaluja (yli 1 kg yhdellä kädellä tai 2 kg kahdella kädellä kannateltuna) merkittävän osan (yli 2 tuntia) työpäivästä?
    • Yhdistyykö työssä edellä mainitut voimankäyttö- ja toistuvuuskuormitukset?
    • Käytetäänkö työssä pinsettiotetta (sormien ja peukalon välinen etäisyys enintään 5 cm) merkittävän osan (yli 2 tuntia) työpäivästä?
    • Käytetäänkö työssä tärisevää käsityökalua yli tunnin päivässä?
    • Onko työtilan ilma kylmä tai käsitelläänkö työssä kylmiä tuotteita?
  • Muut riskitekijät
    • Onko työntekijä tottumaton työliikkeisiin?
    • Onko toistotyössä (työvaiheita alle 30 sekunnin välein) ollut liian vähän (alle 10 minuuttia/tunti) taukoja?
    • Onko työn henkinen vaativuus suuri tai oliko sosiaalisen tuen määrä alhainen ennen oireiden alkua?
  • Ks. myös «Ketola R, Viikari-Juntura E, Malmivaara A, Karppin...»2.

Kirjallisuutta

  1. Sluiter JK, Rest KM, Frings-Dresen MH. Criteria document for evaluating the work-relatedness of upper-extremity musculoskeletal disorders. Scand J Work Environ Health 2001;27 Suppl 1:1-102 «PMID: 11401243»PubMed
  2. Ketola R, Viikari-Juntura E, Malmivaara A, Karppinen J. Rasitusvammaopas. Yläraajan rasitussairaudet ja yläraajoihin kohdistuvan kuormituksen arviointi. Helsinki: Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö; 2003