Palveluskelpoisuuden psykiatrisessa arvioinnissa on keskeistä hahmottaa henkilön vointi ja tilanne kokonaisriskiä arvioiden. Luokittelu ei saa perustua vain yksittäisen diagnoosin antamaan informaatioon. Erityistä huomiota on kiinnitettävä ominaisuuksiin, jotka voivat vaarantaa henkilön itsensä, muiden henkilöiden tai ympäristön turvallisuuden. Huomiota on myös kiinnitettävä henkilön koulutettavuuteen asepalveluksen aikana ja kelpoisuuteen asepalveluksen jälkeisiin reservin tehtäviin. Yksittäiset vähäisetkin rajoitukset ja sairaudet voivat yhdessä muodostaa merkittävän kokonaishaitan.
Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin syy palveluskelpoisuuden uudelleenarviointiin. Toisaalta moni kohtalaisen vakavankin mielenterveyden häiriintymisen läpikäynyt henkilö voi suoriutua varusmiespalveluksesta ongelmitta. Aiempi mielenterveyden häiriö ei yksioikoisesti merkitse kelpaamattomuutta palvelukseen, kunhan palvelusturvallisuudesta voidaan varmistua. Mielenterveyden kokonaisvaltaisessa arvioinnissa tarvitaan usein tietoa eri tahoilta: psykiatrisen haastattelun lisäksi potilaan luvalla aikaisemmat sairaskertomukset, perheenjäsenten ja kouluttajien haastattelut esim. puhelimitse, sosiaalityöntekijän selvittelyt ja tarvittaessa psykiatrin tai psykologin konsultaatiot voivat olla hyödyllisiä. Myös laboratoriokokeista voi olla hyötyä (peruslaboratoriokokeiden lisäksi esim. maksan ja kilpirauhasen toimintakokeet, huumeseulat). Epäselvissä tapauksissa voi konsultoida Sotilaslääketieteen Keskuksen psykiatria (puh. 03–181 0111).