Lapsuudessa tai nuoruudessa todettu ADHD on yhteydessä myöhempään rikollisuuteen.
Maailman ADHD-liiton kansainvälinen konsensus vuodelta 2021 on, että ADHD-henkilöillä on suurentunut riski päätyä sekä rikosten uhreiksi että rikosten tekijöiksi «Faraone SV, Banaschewski T, Coghill D, ym. The Wor...»1, «Mohr-Jensen C, Müller Bisgaard C, Boldsen SK, ym. ...»2, «Young S, Moss D, Sedgwick O, ym. A meta-analysis o...»3, «Beaudry G, Yu R, Långström N, ym. An Updated Syste...»4.
Yhdeksään eri aineistoon ja 16 442 henkilön tietoihin perustuvassa meta-analyysissä pidätysten (RR 2,2), tuomioiden (RR 3,3) ja vankilatuomioiden (RR 2,9) riski oli suurempi kuin muulla väestöllä. Yleisimpiä rikoksia olivat varkaudet, pahoinpitelyt ja huumeisiin ja aseisiin liittyvät rikokset. Lapsuudenaikainen kaltoinkohtelu ja varhainen antisosiaalinen käytös olivat yhteydessä rikoksiin «Mohr-Jensen C, Steinhausen HC. A meta-analysis and...»6.
Tanskalaisessa rekisteritutkimuksessa seurattiin ADHD-henkilöitä ja heidän verrokkejaan keskimäärin 22 vuotta. ADHD-henkilöistä 32 % ja verrokeista 15,6 % sai seuranta-aikana rikostuomion. Rikostuomioiden riski oli 2,4-kertainen ja vankilatuomioiden riski kolminkertainen. Kun sekoittavina tekijöinä huomioitiin vanhempien koulutustaso, vanhempien ADHD, vanhempien avioero tai kuolema, vanhempien sosioekonominen asema, lapsen sijoitus kodin ulkopuolelle ja psykiatrinen samanaikaissairastavuus, vaarasuhteet pienenivät: tuomioiden HR oli 1,6 ja vankilatuomioiden 1,7 «Mohr-Jensen C, Müller Bisgaard C, Boldsen SK, ym. ...»2.
Ruotsalaisessa kaksostutkimuksessa sekä 13–14-vuotiaiden nuorten itse arvioimat, että vanhempien arvioimat nuorten keskittymisvaikeudet olivat yhteydessä rikollisuuteen (OR:t 1,11–1,29) «Du Rietz E, Kuja-Halkola R, Brikell I, ym. Predict...»7. Systemaattisen meta-analyysin mukaan ADHD on riskitekijä myös lähisuhdeväkivallalle ja seksuaaliväkivallalle, ja ADHD-henkilö voi olla joko väkivallan tekijä tai sen uhri. Tosin katsaukseen otetuista neljästätoista tutkimuksista yhdeksän oli tehty poikkileikkausasetelmassa ja tutkimusten laatu vaihteli suuresti «Arrondo G, Osorio A, Magallón S, ym. Attention-def...»8.
ADHD on vankien keskuudessa yleisempi kuin muussa väestössä, ja nuorisovankilaan joutuneilla ADHD-henkilöillä on merkittävä uusintarikollisuuden riski.
Meta-analyysien ja systemaattisten katsausten mukaan ADHD on muuta väestöä yleisempää vankien keskuudessa. Esiintyvyysarviot vankien joukossa vaihtelevat 9 ja 45 %:n välillä «Byrne C, Guenter D. Treatments for ADHD in adults ...»9. Haastatteluiden perusteella arvioitu esiintyvyys on nuorisovankiloissa 30,1 % ja aikuisvankiloissa 26,2 % «Young S, Moss D, Sedgwick O, ym. A meta-analysis o...»3, «Baggio S, Fructuoso A, Guimaraes M, ym. Prevalence...»10. Erillisessä alle 20-vuotiaisiin vankeihin keskittyneessä meta-analyysissä ADHD:n esiintyvyys oli pojilla 17,3 % ja tytöillä 17,5 %, ja esiintyvyysluvut olivat suurempia tutkimuksissa, jotka oli julkaistu vuoden 2006 jälkeen «Beaudry G, Yu R, Långström N, ym. An Updated Syste...»4.
Saksalaisessa nuorisovankien seurantatutkimuksessa ADHD-henkilöt uusivat rikoksen todennäköisemmin ja nopeammin kuin vangit, joilla ei ollut ADHD:tä. Lapsuuden ADHD:n yhteys rikosten uusimiseen oli merkittävä riippumatta siitä, jatkuiko oireilu aikuisuudessa «Philipp-Wiegmann F, Rösler M, Clasen O, ym. ADHD m...»11. Amerikkalaisessa tutkimuksessa uusintarikollisuuden riski oli suurin nuorisovangeilla, joilla oli sekä ADHD että käytöshäiriö. Jos nuorilla oli vain ADHD, uusintarikollisuuden riski oli kuitenkin suurempi kuin silloin, jos heillä ei ollut ADHD:tä eikä käytöshäiriötä. Tutkimuksen heikkoutena tosin oli, että viimeisessä ryhmässä oli enemmän tyttöjä ja vähemmän oppimisvaikeuksia ja mielenterveysongelmia, joten ryhmät eivät olleet täysin vertailukelpoisia «van der Put CE, Asscher JJ, Stams GJ. Differences ...»12.
Sadan ruotsalaisen nuorisovangin kolmen vuoden seurannassa päihdehäiriö yhdessä ADHD:n kanssa oli yhteydessä rankempiin rikoksiin kuin ADHD yksinään «Ståhlberg O, Boman S, Robertsson C, ym. A 3-year f...»13. ADHD:n ja päihdehäiriön yhdistelmään liittyi myös lyhyempi eliniän ennuste.
ADHD-lääkitys näyttäisi parantavan toimintakykyä ja vähentävän rikollista toimintaa.
Maailman ADHD-liiton kansainvälinen konsensus vuodelta 2021 on, että ADHD-lääkitys vähentää useita eri haittatapahtumia, muun muassa rikollisuutta «Faraone SV, Banaschewski T, Coghill D, ym. The Wor...»1.
Ruotsalaisessa rekisteritutkimuksessa ADHD-lääkkeitä käyttävät miehet tekivät 32 % vähemmän rikoksia kuin miehet, joilla ei ollut ADHD-lääkitystä. Naisilla ero oli 41 % «Lichtenstein P, Halldner L, Zetterqvist J, ym. Med...»14.
Tanskalaisessa rekisteritutkimuksessa keskimääräinen seuranta-aika oli 22 vuotta ja 32 % ADHD-henkilöistä sai seuranta-aikana rikostuomion. ADHD-lääkitystä käyttäneillä miehillä ja naisilla sekä tuomioiden että vankilatuomioiden riski oli pienempi kuin muilla ADHD-henkilöillä «Mohr-Jensen C, Müller Bisgaard C, Boldsen SK, ym. ...»2.
Norjalaisessa rekisteritutkimuksessa ADHD-diagnoosi oli yhteydessä suurempaan rikollisuuden riskiin (etenkin pojat ja väkivaltarikokset, RR 4,99). ADHD-lääkkeiden käyttö kuitenkin vähensi impulsiivisuuteen liittyvien rikosten riskiä merkittävästi: väkivaltarikosten NNT oli 14 «Widding-Havneraas T, Zachrisson HD, Markussen S, y...»15.
Varsinaisia lääketutkimuksia on tehty vankipopulaatioissa vähän. Kaksoissokkoutetussa, satunnaistetussa tutkimuksessa aikuisten miesvankien (n = 30) metyylifenidaattilääkitys (päiväannos 72 mg) lievensi ADHD:n oireita ja paransi yleistä toimintakykyä «Ginsberg Y, Lindefors N. Methylphenidate treatment...»16. Viiden viikon sokkoutuksen jälkeen myönteiset vaikutukset jatkuivat ja vahvistuivat 47 viikon avoimessa seurannassa.
Ruotsalaisessa satunnaistetussa tutkimuksessa oli mukana 54 miesvankia, joilla oli ADHD:n lisäksi myös amfetamiiniriippuvuus. Itseraportoidut ADHD-oireet lievenivät ja virtsanäytteiden perusteella arvioitu huumeiden käyttö väheni 24 viikon metyylifenidaattilääkityksen aikana (päiväannokset jopa 180 mg) «Konstenius M, Jayaram-Lindström N, Guterstam J, ym...»17.
Englantilaisessa kaksoissokkoutetussa, satunnaistetussa tutkimuksessa nuorilla miesvangeilla (ikä 16–25 vuotta), joilla oli ADHD ja OROS-metyylifenidaatti 18 mg:n päiväannoksella, ei 8 viikon seurannassa havaittu eroa ADHD- tai mielenterveysoireissa eikä asenteissa väkivaltaa kohtaan «Asherson P, Johansson L, Holland R, ym. Randomised...»18. Tätä tutkimusta on kritisoitu laajasti, sillä käytetyt lääkeannokset olivat pieniä, lume-efekti oli poikkeuksellisen suuri ja kuitenkin lähes puolet tutkimushenkilöistä sai apua metyylifenidaatista «Cortese S. Methylphenidate for prison inmates with...»19.