Takaisin Tulosta

ADHD ja kaksisuuntainen mielialahäiriö lapsuudessa ja nuoruudessa

Lisätietoa aiheesta
Anita Puustjärvi
18.12.2016
  • Kaksisuuntainen mielialahäiriö on pitkäaikainen mielenterveyden häiriö, jolle on tyypillistä mielialan ja toimintakyvyn vaihtelevuus «Kumpulainen K, Puustjärvi A, Karlsson L. Kaksisuun...»1, «Kaksisuuntainen mielialahäiriö (online). Suomalais...»2.
  • Häiriössä esiintyy vaihtelevasti masennus-, hypomania-, mania- tai sekamuotoisia sairausjaksoja ja vähäoireisia tai oireettomia välivaiheita «Kaksisuuntainen mielialahäiriö (online). Suomalais...»2.
    • Masennusjaksot saattavat lamata toimintakyvyn täysin, kun taas maniajakson aikana ylenmääräinen toimeliaisuus ei ole tuottavaa tai sillä on haitallisia seurauksia.
    • Oirejaksojen välissä mieliala ja toimintakyky voivat olla normaaleja.
  • Lapsuudessa kaksisuuntainen mielialahäiriö on suhteellisen harvinainen häiriö, mutta esiintyvyys lisääntyy iän myötä. Varhain alkava häiriö on taudinkuvaltaan aikuismuotoa vakavampi, ja siihen liittyy tyypillisesti myös samanaikaisia muita häiriötä.
  • Riskitekijöistä ainakin lähisukulaisen kaksisuuntainen mielialahäiriö näyttää lisäävän lapsen sairastumisriskiä «Pavuluri MN, Birmaher B, Naylor MW. Pediatric bipo...»3. Myös kasvatuksen epäjohdonmukaisuus, perheen vähäinen yhteenkuuluvuus ja runsaat keskinäiset ristiriidat lisäävät kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastumisen riskiä «Puustjärvi A, Kumpulainen K. Kaksisuuntainen mieli...»5.
  • Nuorilla kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy usein muita samanaikaisia häiriötä: ahdistuneisuushäiriöitä 54 %:lla, ADHD 48 %:lla, käytösoireita 31 %:lla, päihdehäiriö 31 %:lla «Frías Á, Palma C, Farriols N. Comorbidity in pedia...»6.
  • Kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja ADHD:n erotusdiagnostiikka lapsuudessa on haastavaa, ja sitä voivat vaikeuttaa muut samanaikaiset häiriöt. Erotusdiagnostiikassa voidaan hyödyntää «Marangoni C, De Chiara L, Faedda GL. Bipolar disor...»7:
    • eri häiriöiden oireiden vertailua ja päällekkäisten oireiden eliminointia
      • kohonnut mieliala, suuruuskuvitelmat, yliseksuaalisuus, vähentynyt unen tarve, ajatusten riento liittyvät vahvasti maniaoireisiin
      • vain kaikista selkeimmät tapaukset tunnistetaan
    • oireiden kronologisen järjestyksen ja kehityshistorian selvittämistä.
      • Parhaiten häiriöitä erottelevat ennen kouluikää kohonneen mielialan jaksot, voimakas ärtyneisyys ja voimakkaat raivokohtaukset, vähentynyt unen tarve ja ikätasoon sopimaton seksuaaliväritteinen käytös ja kouluiässä surullisuus, ruokahalun muutokset, itsemurha-ajatukset.
      • Nuoruusiässä oireet alkavat muistuttaa enemmän aikuisiän taudinkuvaa.
    • erilaisten kyselylomakkeiden käyttöä.
  • Kaksisuuntaisen mielialahäiriön riskiin voivat viitata «Puustjärvi A, Kumpulainen K. Kaksisuuntainen mieli...»5, «Sachs GS, Baldassano CF, Truman CJ ym. Comorbidity...»8, «Luckenbaugh DA, Findling RL, Leverich GS ym. Earli...»9
    • epätavallisen voimakas ärtyneisyys, johon voi liittyä aggressiivista käyttäytymistä
    • poikkeuksellinen mielialan kohoaminen
    • unen määrän ja -tarpeen väheneminen
    • impulsiivinen rahan tai päihteiden käyttö tai seksuaalinen käyttäytyminen
    • itseluottamuksen äkillinen kohoaminen, joskus jopa suuruuskuvitelmat
    • lapsilla vaikea, mielialavaihteluita sisältävä käytöshäiriö, vakava masennus tai voimakkaat, hoitoon huonosti reagoivat ADHD-oireet ja
    • lähisukulaisen kaksisuuntainen mielialahäiriö.
  • ADHD ja samanaikainen masennusjakso lisäävät kaksisuuntaisen mielialahäiriön riskiä nuoruusiässä ja nuorilla aikuisilla «Chen MH, Chen YS, Hsu JW ym. Comorbidity of ADHD a...»10.
  • DSM-5-diagnoosiluokituksessa on uutena häiriönä esitelty tunteiden säätelyhäiriö (Disruptive Mood Dysregulation Disorder, DMDD), jolla tarkoitetaan pitkäaikaista (yli vuosi), tasaisesti lisääntynyttä ärtyneisyyttä ja tiheiden (3 tai enemmän viikossa) raivonpuuskien esiintymistä «Kumpulainen K, Puustjärvi A, Karlsson L. Kaksisuun...»1.

Kirjallisuutta

  1. Kumpulainen K, Puustjärvi A, Karlsson L. Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Kumpulainen K, Aronen E, Ebeling H ym. (toim). Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. Kustannus Oy Duodecim 2016:303-9
  2. Kaksisuuntainen mielialahäiriö (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2013 (viitattu 18.12.2016). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  3. Pavuluri MN, Birmaher B, Naylor MW. Pediatric bipolar disorder: a review of the past 10 years. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2005;44:846-71 «PMID: 16113615»PubMed
  4. Geller B, Tillman R, Craney JL ym. Four-year prospective outcome and natural history of mania in children with a prepubertal and early adolescent bipolar disorder phenotype. Arch Gen Psychiatry 2004;61:459-67 «PMID: 15123490»PubMed
  5. Puustjärvi A, Kumpulainen K. Kaksisuuntainen mielialahäiriö lapsuudessa. Duodecim 2008;124:2095-101
  6. Frías Á, Palma C, Farriols N. Comorbidity in pediatric bipolar disorder: prevalence, clinical impact, etiology and treatment. J Affect Disord 2015;174:378-89 «PMID: 25545605»PubMed
  7. Marangoni C, De Chiara L, Faedda GL. Bipolar disorder and ADHD: comorbidity and diagnostic distinctions. Curr Psychiatry Rep 2015;17:604 «PMID: 26084666»PubMed
  8. Sachs GS, Baldassano CF, Truman CJ ym. Comorbidity of attention deficit hyperactivity disorder with early- and late-onset bipolar disorder. Am J Psychiatry 2000;157:466-8 «PMID: 10698829»PubMed
  9. Luckenbaugh DA, Findling RL, Leverich GS ym. Earliest symptoms discriminating juvenile-onset bipolar illness from ADHD. Bipolar Disord 2009;11:441-51 «PMID: 19500097»PubMed
  10. Chen MH, Chen YS, Hsu JW ym. Comorbidity of ADHD and subsequent bipolar disorder among adolescents and young adults with major depression: a nationwide longitudinal study. Bipolar Disord 2015;17:315-22 «PMID: 25295997»PubMed
  11. Mulraney M, Schilpzand EJ, Hazell P ym. Comorbidity and correlates of disruptive mood dysregulation disorder in 6-8-year-old children with ADHD. Eur Child Adolesc Psychiatry 2016;25:321-30 «PMID: 26122202»PubMed
Artikkelin tunnus: nix00943
© 2020 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Käypä hoito -suositus

Anna palautetta
Linkkien värikoodit