Takaisin Tulosta

Varhaiskasvatuksessa ja koulussa toteutettavat ADHD-oireisten lasten ja nuorten tukitoimet

Lisätietoa aiheesta
Vesa Närhi ja Jaakko Pitkänen
1.11.2016
  • Koulun ja varhaiskasvatuksen tukitoimien keskeinen tavoite on tukea lapsen toimintakykyä.
  • ADHD-oireet ilmenevät päiväkodissa ja koulussa usein sääntöjen ja ohjeiden noudattamisen vaikeutena sekä koulutehtävien ja läksyjen tekemisen ongelmina. Oireet häiritsevät suoriutumista sekä ryhmässä toimimista «Närhi V. Tarkkaavaisuushäiriöinen lapsi koululuoka...»1, «Aro T, Närhi V. KUMMI 2. Tarkkaavaisuushäiriöinen ...»2.
  • On tavallista, että ADHD-oireisen lapsen tai nuoren suoriutumisessa on huomattavaa vaihtelua.
    • Yleensä oireet korostuvat tilanteissa, jotka ovat heikosti jäsenneltyjä tai joissa tavoitteet ovat epäselvät.
    • Vastaavasti lapsen suoriutuminen on parempaa tilanteissa, jotka ovat selkeästi jäsenneltyjä, ohjeet selvästi annettuja ja joissa käyttäytymistavoitteet ovat selkeät.
  • Koska ADHD-oireet tyypillisesti jatkuvat läpi päiväkoti- ja kouluiän, tukitoimet ja lapsen toimintakyvyn tukeminen on suunniteltava pitkäjänteisesti. Jatkuvuuden takaamiseksi on huolehdittava tiedonkulusta, jotta tiedot vaikeuksista ja toimiviksi havaituista ratkaisuista siirtyvät esimerkiksi koulun vaihdosten tai opettajan vaihtumisen yhteydessä.
  • Koulun tukitoimet jaetaan yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen.
    • ADHD-oireisen oppilaan tukemisen perustana on kaikille oppilaille tarjottava hyvä yleinen tuki. Käyttäytymisen yleisen tuen keskeisinä piirteinä ovat hyvin jäsennetyt tilanteet ja selkeät odotukset käyttäytymiselle sekä ohjaaminen positiivisen palautteen avulla.
    • Kaikille oppilaille yhteisen tuen lisäksi voidaan tarvittaessa suunnitella yksilöllisempiä tukitoimia. Niitä voidaan toteuttaa sekä yleisen että tehostetun tai erityisen tuen puitteissa.
    • Tukitoimien yksityiskohtien suunnittelussa tarvitaan pedagogista osaamista sekä moniammatillista yhteistyötä.
  • Yksilöllisemmillä tukitoimilla ohjataan lasta toivottuun käyttäytymiseen muuttamalla tilannetekijöitä käyttäytymishoitojen periaatteiden mukaisesti «Aro T, Närhi V. KUMMI 2. Tarkkaavaisuushäiriöinen ...»2, «Parikka J. Halonen-Malliarakis N, Puustjärvi A. Va...»3.
    • Tukitoimien suunnittelussa tarkastellaan ongelmia lapsen tai nuoren ja ympäristön välisenä vuorovaikutuksen ongelmana ja pyritään lieventämään ongelmia ympäristöä muuttamalla.
    • Huomio kiinnitetään tilannetekijöihin, esimerkiksi ongelmallista käyttäytymistä laukaiseviin, edeltäviin tekijöihin ja tapaan, jolla lapselle tai nuorelle annetaan palautetta hänen käyttäytymisestään.
    • Tukitoimien yksityiskohdat vaihtelevat, ja ne suunnitellaan tapaus- ja tilannekohtaisesti.
    • Konkreettisina esimerkkeinä käyttäytymistä ohjaavista tilannetekijöistä ovat läksyvihon käyttö, tunnilla tehtäväksi tarkoitettujen tehtävien merkitseminen kirjaan samalla kun tehtävät annetaan, käyttäytymisodotuksista muistuttaminen, oppitunnin kulun merkitseminen taululle ja siirtymätilanteista ennalta muistuttaminen ja niissä ohjaaminen «Närhi V. Tarkkaavaisuushäiriöinen lapsi koululuoka...»1.
  • Aikuisen antaman palautteen kulmakivenä on positiivinen palaute. Negatiivista palautetta käytetään harkiten.
    • Huomio kiinnitetään erityisesti annetun palautteen johdonmukaisuuteen, välittömyyteen, säännöllisyyteen ja voimakkuuteen.
    • Tavanomaisten palautteiden ohella voidaan käyttää konkreettisia palautteita, esimerkiksi tarroja, leimoja tai muita merkkejä «Närhi V. Tarkkaavaisuushäiriöinen lapsi koululuoka...»1, «DuPaul GJ, Eckert TL. The effects of school-based ...»4. Konkreettinen palaute on usein tehokkaampaa kuin pelkkä sanallinen palaute. Keskeistä on antaa konkreettinen palaute välittömästi odotusten mukaisen käyttäytymisen jälkeen. Siihen voidaan myös liittää muuta palkitsemista siten, että lapsi tai nuori ansaitsee sovitulla merkkimäärällä itselleen mukavaa tekemistä joko koulussa (esim. pidennetyn välitunnin tai pulpettikirjan lukemista) tai kotona (esim. elokuvareissun tai ylimääräistä tietokonepeliaikaa).

Kirjallisuutta

  1. Närhi V. Tarkkaavaisuushäiriöinen lapsi koululuokassa. Kirjassa: Oppimisvaikeudet. Ahonen T, Aro T (toim.) Kuntoutus ja opetus yksilöllisen kehityksen tukena. Atena: Jyväskylä, 1999
  2. Aro T, Närhi V. KUMMI 2. Tarkkaavaisuushäiriöinen oppilas koululuokassa. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti, 2003
  3. Parikka J. Halonen-Malliarakis N, Puustjärvi A. Vaikeudesta voimaksi. Neuropsykiatriset häiriöt ja niiden huomioiminen koulussa. Finn Lectura 2017
  4. DuPaul GJ, Eckert TL. The effects of school-based interventions for attention deficit hyperactivity disorder: A meta-analysis. School Psychol Rev 1997;26:5-28