ADHD-hoitojen vaikutus opilliseen suoriutumiseen ja koulunkäyntiin
Lisätietoa aiheesta
Vesa Närhi
9.12.2016
- ADHD-hoitojen vaikutuksia opilliseen suoriutumiseen ja koulunkäyntiin on tutkittu
suhteellisen vähän, ja tulokset ovat osin ristiriitaisia. Osassa tutkimuksia hoidoilla
ei ole ollut vaikutusta ja niissä, joissa hoitojen vaikutus on havaittu, vaikutukset
ovat olleet suhteellisen pieniä. Oletettavasti sellaisten hoitojen, joilla pyritään
lieventämään ADHD:n oireita tai oireista käyttäytymisen tasolla aiheutuvaa haittaa,
vaikutukset koulusuoriutumiseen ovat korkeintaan vähäiset. Tämä näyttää koskevan sekä
lääke- että psykososiaalisia hoitoja.
- Eniten tutkimuksia on vaikutuksista lukemisen ja matematiikan taitoihin.
- Meta-analyysin «Ryan JB, Reid R, Epstein MH, Ellis C, Evans JH. Ph...»1 perusteella lääkehoidon vaikutuksen keskimääräinen suuruus oli matematiikan taitoihin
effect size (ES) 0,18 ja lukemisen taitoihin ES 0,32.
- Toisessa meta-analyysissä «Purdie N, Hattie J, Carroll A. A review of the res...»2 arvioitiin myös muiden hoitomuotojen kuin lääkehoidon vaikuttavuutta lukemisen ja
kirjoittamisen taitoihin.
- Lääkehoidon vaikutuksen suuruus kielellisiin taitoihin oli ES 0,24 ja matematiikan
taitoihin ES 0,01.
- Muiden hoitomuotojen (koulussa ja koulun ulkopuolella toteutettujen psykologisten
hoitojen ja vanhempien ohjauksen) vaikutusten suuruudet olivat -0,01–0,12 kielellisiin
ja 0,04–0,17 matematiikan taitoihin «Purdie N, Hattie J, Carroll A. A review of the res...»2.
- Meta-analyysien «Ryan JB, Reid R, Epstein MH, Ellis C, Evans JH. Ph...»1, «Purdie N, Hattie J, Carroll A. A review of the res...»2 tulosten luotettavuutta heikentää se, että aihetta koskevissa tutkimuksissa käytetyt
mittarit ovat vaihdelleet huomattavasti.
- Laajassa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa «MTA Cooperative Group.. National Institute of Ment...»3 arvioitiin lääkehoidon, käyttäytymisterapeuttisten hoitojen, niiden yhdistelmän sekä
tavanomaisen vertailuhoidon vaikuttavuutta ADHD-diagnoosin saaneisiin lapsiin ja nuoriin.
Mikään tutkittu hoito ei nopeuttanut lasten tai nuorten lukemisen tai aritmetiikan
taitojen kehitystä suhteessa normaaliin iänmukaiseen kehitykseen.
- Meta-analyysissä «Van der Oord S, Prins PJ, Oosterlaan J ym. Efficac...»4 tarkasteltiin lyhytvaikutteisen metyylifenidaatin, psykososiaalisten hoitojen ja
niiden yhdistelmien vaikuttavuutta akateemiseen suoriutumiseen ADHD-diagnoosin saaneilla
ala-kouluikäisillä lapsilla.
- Kaikkien hoitojen vaikutukset akateemisiin taitoihin olivat pienet, ainoa tilastollisesti
merkitsevä vaikutus oli psykososiaalisilla hoidoilla (vaikutuksen suuruus 0,19).
- Systemaattisessa katsauksessa «Arnold LE, Hodgkins P, Kahle J ym. Long-Term Outco...»5 tarkasteltiin erilaisten ADHD:n hoitojen (lääkehoito, ei-lääkkeellinen hoito ja edellisten
yhdistelmä) vaikuttavuutta sekä suoriutumiseen akateemisia taitoja mittaavissa testeissä
että koulusuoriutumisessa. Koulusuoriutumisen mittareina eri tutkimuksissa oli käytetty
arvosanoja, luokan kertaamista, koulun päätökseen saattaneiden osuutta ja jatko-opintoihin
sijoittumista. Katsaukseen otettiin mukaan menetelmiltään ja asetelmiltaan hyvin vaihtelevat
tutkimukset, kuitenkin niin, että seurantajakso oli ollut vähintään 2 vuotta. Tutkimusten
tulokset luokiteltiin raportoidun tilastollisen merkitsevyyden mukaan.
- Tulosten mukaan 79 %:ssa tutkimuksia oli havaittu hoidon olleen yhteydessä akateemisten
taitojen paranemiseen ja 42 %:ssa tutkimuksia yhteydessä koulusuoriutumisen paranemiseen.
- Koulusuoriutumisen paraneminen näytti olleen johdonmukaisinta yhdistelmähoitoja soveltaneissa
tutkimuksissa (100 %), osuus sekä lääkehoitoa että ei-lääkkeellisiä hoitoja käsitelleissä
tutkimuksissa oli 75 %; koulusuoriutumisen osalta vastaavat prosenttiosuudet olivat
67 %, 33 % ja 50 %.
- Tutkimuksessa ei laskettu efektikokoja, joten sen tulosten perusteella ei voi tehdä
päätelmiä vaikutusten kliinisestä merkitsevyydestä.
- Suuressa kanadalaisessa tutkimuksessa «Currie J, Stabile M, Jones L. Do stimulant medicat...»6 tarkasteltiin stimulanttilääkehoidon yleistymisen vaikutuksia koulusuoriutumiseen.
Tutkimuksen mahdollisti yhdessä provinssissa tehty terveyspoliittinen muutos, joka
johti ADHD:n lääkehoidon yleistymiseen suhteessa muihin provinsseihin. Tutkimuksessa
hyödynnettiin laajaa väestöpohjaista seuranta-aineistoa ja tutkittiin vaikutuksia
sekä keskipitkällä aikavälillä (n. 2 vuotta; suoriutuminen kansallisessa matematiikan
kokeessa ja luokan kertaaminen) että pitkällä aikavälillä, joka koski peruskoulutuksen
jälkeistä aikaa (toisen asteen koulusta (high school) valmistuminen ja seuraavan asteen
koulutukseen osallistuminen).
- Tulosten perusteella ei ollut mitään viitettä siitä, että lääkehoidon yleistyminen
olisi ollut yhteydessä koulusuoriutumisen paranemiseen keskipitkällä tai pitkällä
aikavälillä
Kirjallisuutta
- Ryan JB, Reid R, Epstein MH, Ellis C, Evans JH. Pharmacological intervention research
for academic outcomes for students with ADHD. Behav Disord 2005;30:135-54
- Purdie N, Hattie J, Carroll A. A review of the research on interventions for attention-deficit
hyperactivity disorder: What works best? Rev Educ Res 2002;72:61-99
- MTA Cooperative Group.. National Institute of Mental Health Multimodal Treatment Study
of ADHD follow-up: 24-month outcomes of treatment strategies for attention-deficit/hyperactivity
disorder. Pediatrics 2004;113:754-61 «PMID: 15060224»PubMed
- Van der Oord S, Prins PJ, Oosterlaan J ym. Efficacy of methylphenidate, psychosocial
treatments and their combination in school-aged children with ADHD: a meta-analysis.
Clin Psychol Rev 2008;28:783-800 «PMID: 18068284»PubMed
- Arnold LE, Hodgkins P, Kahle J ym. Long-Term Outcomes of ADHD: Academic Achievement
and Performance. J Atten Disord 2015 «PMID: 25583985»PubMed
- Currie J, Stabile M, Jones L. Do stimulant medications improve educational and behavioral
outcomes for children with ADHD? J Health Econ 2014;37:58-69 «PMID: 24954077»PubMed
Artikkelin tunnus: nix00961
© 2019 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
