Takaisin Tulosta

ADHD-hoitojen vaikutus opilliseen suoriutumiseen koulussa

Lisätietoa aiheesta
Vesa Närhi
19.5.2025
  • Lapset, joilla on paljon ADHD:n oireita, suoriutuvat koulussa ryhmätasolla ikätovereitaan heikommin (esim. «Jangmo A, Stålhandske A, Chang Z, ym. Attention-De...»1). ADHD:n hoidon yhtenä keskeisenä tavoitteena on usein myös opillisen suoriutumisen paraneminen oireiden ja niistä aiheutuvan sosiaalisen haitan vähentämisen ohella.
  • ADHD:n oireita ja niistä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää lääkehoidolla ja psykososiaalisilla hoidoilla.
  • Lääkehoidon (ensisijaisesti metyylifenidaattihoidon) vaikutuksia lasten akateemisiin taitoihin ja oppimiseen on tutkittu suhteellisen paljon, ja tulokset viittaavat siihen, että vaikutukset koulutyöskentelyyn ovat myönteiset, mutta akateemisiin taitoihin ja harjoiteltujen taitojen oppimiseen olemattomat tai pienet.
  • Tulokset psykososiaalisten hoitojen vaikutuksista omat samansuuntaiset, joskin tutkimusta aiheesta on selvästi vähemmän.
  • Jos kouluikäisellä lapsella ADHD:hen liittyy heikkouksia opillisessa suoriutumisessa, vahvaan tutkimusnäyttöön perustuvat oppimisen tukitoimet ovat välttämättömiä ADHD:n hoidon ohella.
  • ADHD:n hoitojen vaikutuksia akateemiseen suoriutumiseen on tutkittu meta-analyyseissä, suorissa interventiotutkimuksissa sekä havainnointitutkimuksissa.
    • Meta-analyysit ja systemaattiset katsaukset
      • Meta-analyysissä «Purdie N, Hattie J, Carroll A. A review of the res...»2 arvioitiin ADHD:n eri hoitomuotojen vaikuttavuutta akateemisiin taitoihin. Lääkehoidon vaikutuksen suuruus kielellisiin taitoihin oli ES 0,24 ja matematiikan taitoihin ES 0,01. Muiden hoitomuotojen (koulussa ja koulun ulkopuolella toteutettujen psykologisten hoitojen ja vanhempien ohjauksen) vaikutusten suuruudet olivat -0,01–0,12 kielellisiin ja 0,04–0,17 matematiikan taitoihin. Meta-analyysin tulosten luotettavuutta heikentää se, että tutkimuksissa käytetyt mittarit ovat vaihdelleet huomattavasti.
      • Meta-analyysissä «Van der Oord S, Prins PJ, Oosterlaan J, ym. Effica...»3 tarkasteltiin lyhytvaikutteisen metyylifenidaatin, psykososiaalisten hoitojen ja niiden yhdistelmien vaikuttavuutta ADHD-diagnosoitujen alakouluikäisten akateemiseen suoriutumiseen tutkimuksissa, joissa oli käytetty satunnaistettua koeasetelmaa. Kaikkien hoitojen vaikutukset akateemisiin taitoihin olivat pienet. Ainoa tilastollisesti merkitsevä vaikutus oli psykososiaalisilla hoidoilla (vaikutuksen suuruus 0,19). Meta-analyysissä ei raportoitu, miten akateemisia taitoja oli eri tutkimuksissa mitattu. Tutkimuksia, joissa akateeminen suoriutuminen oli ollut riippuvana muuttujana, oli vain vähän (lääkehoito k = 4; psykososiaaliset hoidot k = 7).
      • Systemaattisessa katsauksessa «Langberg JM, Becker SP. Does long-term medication ...»4, johon otettiin mukaan tutkimukset, joiden seuranta-aika oli vähintään 3 vuotta, tarkasteltiin ADHD-lääkehoidon vaikutuksia lukemisen ja matematiikan testituloksiin, kouluarvosanoihin sekä koulun keskeyttämiseen. Lääkehoidolla oli johdonmukaisesti tilastollisesti merkitsevä testituloksia parantava vaikutus. Vaikutus oli kuitenkin niin pieni, että tekijät toteavat, että sen kliininen merkitys on epävarma. Tulokset pitkäaikaisen lääkehoidon vaikutuksista kouluarvosanoihin ja koulun keskeyttämiseen olivat ristiriitaiset.
      • Meta-analyysissä [R5] (k = 34; n = 1 777) tutkittiin metyylifenidaatin välittömiä vaikutuksia alakouluikäisten ADHD-diagnoosin saaneiden lasten suoriutumiseen lukemisen ja matematiikan aikarajoitteisissa testeissä. Metyylifenidaatti lisäsi tilastollisesti merkitsevästi ja suuruudeltaan kohtalaisesti tehtyjen tehtävien määrää sekä matematiikan että lukemisen tehtävissä. Vaikutuksia suorituksen oikeellisuuteen lukemisessa ei ollut, matematiikassa vaikutus oli tilastollisesti merkitsevä, mutta pieni.
      • Meta-analyysissä (k = 24; n = 564) «Chan ESM, Shero JA, Hand ED, ym. Are Reading Inter...»6, jossa tarkasteltiin lukemistaitojen harjoitusohjelmien vaikutuksia lukemisen perustaitoihin lapsilla, joilla oli sekä ADHD-diagnoosi että lukemisen vaikeuksia, havaittiin harjoitusohjelmien parantavan merkittävästi lasten lukemisen taitoja. ADHD:n oireisiin kohdennettu samanaikainen lääke- tai psykososiaalinen hoito ei tuonut lisähyötyä lukemistaitojen harjoitusohjelmien vaikutuksiin.
    • Kokeelliset tutkimukset
      • Laajassa yhdysvaltalaisessa satunnaistetussa tutkimuksessa «A 14-month randomized clinical trial of treatment ...»7 arvioitiin lääkehoidon, käyttäytymishoitojen, niiden yhdistelmän sekä tavanomaisen vertailuhoidon vaikuttavuutta ADHD-diagnoosin saaneisiin lapsiin ja nuoriin. Tutkimukseen osallistui 579 ADHD-diagnoosin saanutta lasta, jotka olivat 14 kuukautta kestäneen tutkimusjakson alussa 7–9-vuotiaita. Akateemisia taitoja mitattiin lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan tasotestillä. Tutkimusjakson aikana mikään tutkittu hoito ei nopeuttanut lasten tai nuorten lukemisen tai aritmetiikan taitojen kehitystä suhteessa normaaliin iänmukaiseen kehitykseen. Kahdeksan vuotta tutkimuksen päättymisen jälkeen tehdyssä seurannassa «Molina BSG, Hinshaw SP, Swanson JM, ym. The MTA at...»8 mihinkään interventioryhmään kuuluneiden lasten testeillä mitatut akateemiset taidot tai arvosanat eivät eronneet verrokkiryhmän lasten vastaavista.
      • Tammin ja muiden «Tamm L, Denton CA, Epstein JN, ym. Comparing treat...»9 sokkouttamattomassa tutkimuksessa tutkittiin ADHD:n hoidon (yhdistetty yksilöllisesti titrattu lääkehoito ja vanhempainohjaus) ja lukemisen perustaitojen harjoittamisen vaikutuksia lukutaitoon alakouluikäisillä lapsilla, joilla oli sekä ADHD että lukemisen vaikeus. Lapset (n = 216) satunnaistettiin kolmeen ryhmään: ADHD-hoito, lukutaitojen harjoittelu ja molemmat interventiot. Lukemisintervention kesto oli 16 viikkoa (toteutettuna lapsen koulussa 4 kertaa viikossa), jonka jälkeen tehtiin loppumittaus. Tulosten pysyvyyttä arvioitiin seurantamittauksessa 3–5 kuukautta intervention päättymisen jälkeen. Tulosten perusteella ADHD-hoitoa saaneiden lasten ADHD:n oireet vähenivät sekä koulussa että kotona enemmän kuin pelkästään lukemisinterventoon osallistuneiden lasten ja lukemisinterventioon osallistuneiden lasten lukemisen perustaidot paranivat enemmän kuin pelkästään ADHD-hoitoa saaneiden lasten. ADHD-hoidon ja lukemisintervention yhdistämisellä ei ollut vaikutuksia ADHD:n oireiden vähenemiseen eikä lukemisen perustaitojen paranemiseen. Tulokset olivat samankaltaiset myös seurantamittauksessa.
      • Pelham ym. «Pelham WE, Altszuler AR, Merrill BM, ym. The effec...»10 tutkivat metylifenidaattilääkityksen vaikuttavuutta reaaliaineiden ja sanavaraston oppimiseen satunnaistetulla ja sokkoutetulla ristikkäisten ryhmien opetuskokeilulla. Opetusmateriaaleina käytettiin aiemmin tehokkaiksi osoitettuja opetusohjelmia. Alakouluikäiset ADHD-diagnoosin saaneet lapset (n = 173) satunnaistettiin sekä lääkehoidon että opetuksen kohteen perusteella. Ensisijaisena riippuvana muuttujana oli opetusohjelmissa käsiteltyjen taitojen osaamisen paraneminen opetusjakson aikana. Opetusjakson aikana lasten osaaminen parani, mutta lääkehoidolla ei ollut vaikutusta osaamisen paranemiseen, vaikka se odotetusti vähensi selvästi lasten opetustuokioiden aikaista häiritsevää käyttäytymistä ja lisäsi heidän tekemiensä tehtävien määrää.
    • Havainnointitutkimukset
      • Suuressa kanadalaisessa rekisteritutkimuksessa «Currie J, Stabile M, Jones L. Do stimulant medicat...»11 tarkasteltiin stimulanttilääkehoidon yleistymisen vaikutuksia koulusuoriutumiseen. Tutkimuksen mahdollisti yhdessä provinssissa tehty terveyspoliittinen muutos, joka johti ADHD:n lääkehoidon yleistymiseen suhteessa muihin provinsseihin. Tutkimuksessa hyödynnettiin laajaa väestöpohjaista seuranta-aineistoa ja tutkittiin vaikutuksia sekä keskipitkällä aikavälillä (n. 2 vuotta; suoriutuminen kansallisessa matematiikan kokeessa ja luokan kertaaminen) että pitkällä aikavälillä peruskoulutuksen jälkeisenä aikana (toisen asteen koulusta (high school) valmistuminen ja seuraavan asteen koulutukseen osallistuminen). Tulosten perusteella ei ollut mitään viitettä siitä, että lääkehoidon yleistyminen olisi ollut yhteydessä koulusuoriutumisen paranemiseen keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä.
  • Kuusi vuosikohorttia sisältäneessä ruotsalaisessa rekisteritutkimuksessa «Jangmo A, Stålhandske A, Chang Z, ym. Attention-De...»1 tutkittiin ADHD:n ja ADHD-lääkityksen yhteyksiä oppimenestykseen pakollisen kouluvaiheen päättyessä. ADHD-diagnoosin saaneilla nuorilla sekä suoriutuminen kansallisissa äidinkielen, englannin ja matematiikan tasotesteissä että päättöarvosanat olivat huonompia kuin muilla nuorilla. Heistä muita nuoria pienempi osa myös saavutti arvosanoista riippuvaisen opintokelpoisuuden toiselle asteelle. ADHD-diagnoosin saaneista nuorista ne, jotka olivat saaneet lääkitystä yläkoulun aikana, suoriutuivat matematiikan tasotestiä lukuun ottamatta paremmin kaikilla mittareilla arvioituna kuin ne, jotka eivät olleet saaneet lääkitystä. Lääkityksen yhteys päättöarvosanoihin ja opintokelpoisuuden saavuttamiseen oli vahvempi kuin tasotestien tuloksiin. Tekijät toteavat, että ADHD-lääkityksen yhteys koulusuoriutumiseen ei näytä liittyvän akateemisten taitojen paranemiseen, vaan kouluarvosanoihin vaikuttavan tuntityöskentelyn paranemiseen ja häiriökäyttäytymisen vähenemiseen. Myös lääkehoitoa saaneiden ADHD-diagnosoitujen oppilaiden koulusuoriutuminen oli selvästi verrokkioppilaita heikompaa, ja tekijät toteavat, että akateemisiin taitoihin keskittyvät koulun tukitoimet ovat tärkeitä kaikille ADHD-diagnoosin saaneille oppilaille.

Kirjallisuutta

  1. Jangmo A, Stålhandske A, Chang Z, ym. Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder, School Performance, and Effect of Medication. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2019;58(4):423-432 «PMID: 30768391»PubMed
  2. Purdie N, Hattie J, Carroll A. A review of the research on interventions for attention-deficit hyperactivity disorder: What works best? Rev Educ Res 2002;72:61-99
  3. Van der Oord S, Prins PJ, Oosterlaan J, ym. Efficacy of methylphenidate, psychosocial treatments and their combination in school-aged children with ADHD: a meta-analysis. Clin Psychol Rev 2008;28(5):783-800 «PMID: 18068284»PubMed
  4. Langberg JM, Becker SP. Does long-term medication use improve the academic outcomes of youth with attention-deficit/hyperactivity disorder? Clin Child Fam Psychol Rev 2012;15(3):215-33 «PMID: 22678357»PubMed
  5. Kortekaas-Rijlaarsdam AF, Luman M, Sonuga-Barke E, ym. Does methylphenidate improve academic performance? A systematic review and meta-analysis. Eur Child Adolesc Psychiatry 2019;28(2):155-164 «PMID: 29353323»PubMed
  6. Chan ESM, Shero JA, Hand ED, ym. Are Reading Interventions Effective for At-Risk Readers with ADHD? A Meta-Analysis. J Atten Disord 2023;27(2):182-200 «PMID: 36278436»PubMed
  7. A 14-month randomized clinical trial of treatment strategies for attention-deficit/hyperactivity disorder. The MTA Cooperative Group. Multimodal Treatment Study of Children with ADHD. Arch Gen Psychiatry 1999;56(12):1073-86 «PMID: 10591283»PubMed
  8. Molina BSG, Hinshaw SP, Swanson JM, ym. The MTA at 8 years: prospective follow-up of children treated for combined-type ADHD in a multisite study. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2009;48(5):484-500 «PMID: 19318991»PubMed
  9. Tamm L, Denton CA, Epstein JN, ym. Comparing treatments for children with ADHD and word reading difficulties: A randomized clinical trial. J Consult Clin Psychol 2017;85(5):434-446 «PMID: 28333510»PubMed
  10. Pelham WE, Altszuler AR, Merrill BM, ym. The effect of stimulant medication on the learning of academic curricula in children with ADHD: A randomized crossover study. J Consult Clin Psychol 2022;90(5):367-380 «PMID: 35604744»PubMed
  11. Currie J, Stabile M, Jones L. Do stimulant medications improve educational and behavioral outcomes for children with ADHD? J Health Econ 2014;37():58-69 «PMID: 24954077»PubMed
Artikkelin tunnus: nix00961 (050.061)
© 2025 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Käypä hoito -suositus

Anna palautetta
Linkkien värikoodit