ADHD-hoitojen vaikutus opilliseen suoriutumiseen koulussa
Lisätietoa aiheesta
Vesa Närhi
19.5.2025
- Lapset, joilla on paljon ADHD:n oireita, suoriutuvat koulussa ryhmätasolla ikätovereitaan
heikommin (esim. «Jangmo A, Stålhandske A, Chang Z, ym. Attention-De...»1). ADHD:n hoidon yhtenä keskeisenä tavoitteena on usein myös opillisen suoriutumisen
paraneminen oireiden ja niistä aiheutuvan sosiaalisen haitan vähentämisen ohella.
- ADHD:n oireita ja niistä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää lääkehoidolla ja psykososiaalisilla
hoidoilla.
- Lääkehoidon (ensisijaisesti metyylifenidaattihoidon) vaikutuksia lasten akateemisiin
taitoihin ja oppimiseen on tutkittu suhteellisen paljon, ja tulokset viittaavat siihen,
että vaikutukset koulutyöskentelyyn ovat myönteiset, mutta akateemisiin taitoihin
ja harjoiteltujen taitojen oppimiseen olemattomat tai pienet.
- Tulokset psykososiaalisten hoitojen vaikutuksista omat samansuuntaiset, joskin tutkimusta
aiheesta on selvästi vähemmän.
- Jos kouluikäisellä lapsella ADHD:hen liittyy heikkouksia opillisessa suoriutumisessa,
vahvaan tutkimusnäyttöön perustuvat oppimisen tukitoimet ovat välttämättömiä ADHD:n
hoidon ohella.
- ADHD:n hoitojen vaikutuksia akateemiseen suoriutumiseen on tutkittu meta-analyyseissä,
suorissa interventiotutkimuksissa sekä havainnointitutkimuksissa.
- Meta-analyysit ja systemaattiset katsaukset
- Meta-analyysissä «Purdie N, Hattie J, Carroll A. A review of the res...»2 arvioitiin ADHD:n eri hoitomuotojen vaikuttavuutta akateemisiin taitoihin. Lääkehoidon
vaikutuksen suuruus kielellisiin taitoihin oli ES 0,24 ja matematiikan taitoihin ES
0,01. Muiden hoitomuotojen (koulussa ja koulun ulkopuolella toteutettujen psykologisten
hoitojen ja vanhempien ohjauksen) vaikutusten suuruudet olivat -0,01–0,12 kielellisiin
ja 0,04–0,17 matematiikan taitoihin. Meta-analyysin tulosten luotettavuutta heikentää
se, että tutkimuksissa käytetyt mittarit ovat vaihdelleet huomattavasti.
- Meta-analyysissä «Van der Oord S, Prins PJ, Oosterlaan J, ym. Effica...»3 tarkasteltiin lyhytvaikutteisen metyylifenidaatin, psykososiaalisten hoitojen ja
niiden yhdistelmien vaikuttavuutta ADHD-diagnosoitujen alakouluikäisten akateemiseen
suoriutumiseen tutkimuksissa, joissa oli käytetty satunnaistettua koeasetelmaa. Kaikkien
hoitojen vaikutukset akateemisiin taitoihin olivat pienet. Ainoa tilastollisesti merkitsevä
vaikutus oli psykososiaalisilla hoidoilla (vaikutuksen suuruus 0,19). Meta-analyysissä
ei raportoitu, miten akateemisia taitoja oli eri tutkimuksissa mitattu. Tutkimuksia,
joissa akateeminen suoriutuminen oli ollut riippuvana muuttujana, oli vain vähän (lääkehoito
k = 4; psykososiaaliset hoidot k = 7).
- Systemaattisessa katsauksessa «Langberg JM, Becker SP. Does long-term medication ...»4, johon otettiin mukaan tutkimukset, joiden seuranta-aika oli vähintään 3 vuotta,
tarkasteltiin ADHD-lääkehoidon vaikutuksia lukemisen ja matematiikan testituloksiin,
kouluarvosanoihin sekä koulun keskeyttämiseen. Lääkehoidolla oli johdonmukaisesti
tilastollisesti merkitsevä testituloksia parantava vaikutus. Vaikutus oli kuitenkin
niin pieni, että tekijät toteavat, että sen kliininen merkitys on epävarma. Tulokset
pitkäaikaisen lääkehoidon vaikutuksista kouluarvosanoihin ja koulun keskeyttämiseen
olivat ristiriitaiset.
- Meta-analyysissä [R5] (k = 34; n = 1 777) tutkittiin metyylifenidaatin välittömiä
vaikutuksia alakouluikäisten ADHD-diagnoosin saaneiden lasten suoriutumiseen lukemisen
ja matematiikan aikarajoitteisissa testeissä. Metyylifenidaatti lisäsi tilastollisesti
merkitsevästi ja suuruudeltaan kohtalaisesti tehtyjen tehtävien määrää sekä matematiikan
että lukemisen tehtävissä. Vaikutuksia suorituksen oikeellisuuteen lukemisessa ei
ollut, matematiikassa vaikutus oli tilastollisesti merkitsevä, mutta pieni.
- Meta-analyysissä (k = 24; n = 564) «Chan ESM, Shero JA, Hand ED, ym. Are Reading Inter...»6, jossa tarkasteltiin lukemistaitojen harjoitusohjelmien vaikutuksia lukemisen perustaitoihin
lapsilla, joilla oli sekä ADHD-diagnoosi että lukemisen vaikeuksia, havaittiin harjoitusohjelmien
parantavan merkittävästi lasten lukemisen taitoja. ADHD:n oireisiin kohdennettu samanaikainen
lääke- tai psykososiaalinen hoito ei tuonut lisähyötyä lukemistaitojen harjoitusohjelmien
vaikutuksiin.
- Kokeelliset tutkimukset
- Laajassa yhdysvaltalaisessa satunnaistetussa tutkimuksessa «A 14-month randomized clinical trial of treatment ...»7 arvioitiin lääkehoidon, käyttäytymishoitojen, niiden yhdistelmän sekä tavanomaisen
vertailuhoidon vaikuttavuutta ADHD-diagnoosin saaneisiin lapsiin ja nuoriin. Tutkimukseen
osallistui 579 ADHD-diagnoosin saanutta lasta, jotka olivat 14 kuukautta kestäneen
tutkimusjakson alussa 7–9-vuotiaita. Akateemisia taitoja mitattiin lukemisen, kirjoittamisen
ja matematiikan tasotestillä. Tutkimusjakson aikana mikään tutkittu hoito ei nopeuttanut
lasten tai nuorten lukemisen tai aritmetiikan taitojen kehitystä suhteessa normaaliin
iänmukaiseen kehitykseen. Kahdeksan vuotta tutkimuksen päättymisen jälkeen tehdyssä
seurannassa «Molina BSG, Hinshaw SP, Swanson JM, ym. The MTA at...»8 mihinkään interventioryhmään kuuluneiden lasten testeillä mitatut akateemiset taidot
tai arvosanat eivät eronneet verrokkiryhmän lasten vastaavista.
- Tammin ja muiden «Tamm L, Denton CA, Epstein JN, ym. Comparing treat...»9 sokkouttamattomassa tutkimuksessa tutkittiin ADHD:n hoidon (yhdistetty yksilöllisesti
titrattu lääkehoito ja vanhempainohjaus) ja lukemisen perustaitojen harjoittamisen
vaikutuksia lukutaitoon alakouluikäisillä lapsilla, joilla oli sekä ADHD että lukemisen
vaikeus. Lapset (n = 216) satunnaistettiin kolmeen ryhmään: ADHD-hoito, lukutaitojen
harjoittelu ja molemmat interventiot. Lukemisintervention kesto oli 16 viikkoa (toteutettuna
lapsen koulussa 4 kertaa viikossa), jonka jälkeen tehtiin loppumittaus. Tulosten pysyvyyttä
arvioitiin seurantamittauksessa 3–5 kuukautta intervention päättymisen jälkeen. Tulosten
perusteella ADHD-hoitoa saaneiden lasten ADHD:n oireet vähenivät sekä koulussa että
kotona enemmän kuin pelkästään lukemisinterventoon osallistuneiden lasten ja lukemisinterventioon
osallistuneiden lasten lukemisen perustaidot paranivat enemmän kuin pelkästään ADHD-hoitoa
saaneiden lasten. ADHD-hoidon ja lukemisintervention yhdistämisellä ei ollut vaikutuksia
ADHD:n oireiden vähenemiseen eikä lukemisen perustaitojen paranemiseen. Tulokset olivat
samankaltaiset myös seurantamittauksessa.
- Pelham ym. «Pelham WE, Altszuler AR, Merrill BM, ym. The effec...»10 tutkivat metylifenidaattilääkityksen vaikuttavuutta reaaliaineiden ja sanavaraston
oppimiseen satunnaistetulla ja sokkoutetulla ristikkäisten ryhmien opetuskokeilulla.
Opetusmateriaaleina käytettiin aiemmin tehokkaiksi osoitettuja opetusohjelmia. Alakouluikäiset
ADHD-diagnoosin saaneet lapset (n = 173) satunnaistettiin sekä lääkehoidon että opetuksen
kohteen perusteella. Ensisijaisena riippuvana muuttujana oli opetusohjelmissa käsiteltyjen
taitojen osaamisen paraneminen opetusjakson aikana. Opetusjakson aikana lasten osaaminen
parani, mutta lääkehoidolla ei ollut vaikutusta osaamisen paranemiseen, vaikka se
odotetusti vähensi selvästi lasten opetustuokioiden aikaista häiritsevää käyttäytymistä
ja lisäsi heidän tekemiensä tehtävien määrää.
- Havainnointitutkimukset
- Suuressa kanadalaisessa rekisteritutkimuksessa «Currie J, Stabile M, Jones L. Do stimulant medicat...»11 tarkasteltiin stimulanttilääkehoidon yleistymisen vaikutuksia koulusuoriutumiseen.
Tutkimuksen mahdollisti yhdessä provinssissa tehty terveyspoliittinen muutos, joka
johti ADHD:n lääkehoidon yleistymiseen suhteessa muihin provinsseihin. Tutkimuksessa
hyödynnettiin laajaa väestöpohjaista seuranta-aineistoa ja tutkittiin vaikutuksia
sekä keskipitkällä aikavälillä (n. 2 vuotta; suoriutuminen kansallisessa matematiikan
kokeessa ja luokan kertaaminen) että pitkällä aikavälillä peruskoulutuksen jälkeisenä
aikana (toisen asteen koulusta (high school) valmistuminen ja seuraavan asteen koulutukseen
osallistuminen). Tulosten perusteella ei ollut mitään viitettä siitä, että lääkehoidon
yleistyminen olisi ollut yhteydessä koulusuoriutumisen paranemiseen keskipitkällä
tai pitkällä aikavälillä.
- Kuusi vuosikohorttia sisältäneessä ruotsalaisessa rekisteritutkimuksessa «Jangmo A, Stålhandske A, Chang Z, ym. Attention-De...»1 tutkittiin ADHD:n ja ADHD-lääkityksen yhteyksiä oppimenestykseen pakollisen kouluvaiheen
päättyessä. ADHD-diagnoosin saaneilla nuorilla sekä suoriutuminen kansallisissa äidinkielen,
englannin ja matematiikan tasotesteissä että päättöarvosanat olivat huonompia kuin
muilla nuorilla. Heistä muita nuoria pienempi osa myös saavutti arvosanoista riippuvaisen
opintokelpoisuuden toiselle asteelle. ADHD-diagnoosin saaneista nuorista ne, jotka
olivat saaneet lääkitystä yläkoulun aikana, suoriutuivat matematiikan tasotestiä lukuun
ottamatta paremmin kaikilla mittareilla arvioituna kuin ne, jotka eivät olleet saaneet
lääkitystä. Lääkityksen yhteys päättöarvosanoihin ja opintokelpoisuuden saavuttamiseen
oli vahvempi kuin tasotestien tuloksiin. Tekijät toteavat, että ADHD-lääkityksen yhteys
koulusuoriutumiseen ei näytä liittyvän akateemisten taitojen paranemiseen, vaan kouluarvosanoihin
vaikuttavan tuntityöskentelyn paranemiseen ja häiriökäyttäytymisen vähenemiseen. Myös
lääkehoitoa saaneiden ADHD-diagnosoitujen oppilaiden koulusuoriutuminen oli selvästi
verrokkioppilaita heikompaa, ja tekijät toteavat, että akateemisiin taitoihin keskittyvät
koulun tukitoimet ovat tärkeitä kaikille ADHD-diagnoosin saaneille oppilaille.
Kirjallisuutta
- Jangmo A, Stålhandske A, Chang Z, ym. Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder, School
Performance, and Effect of Medication. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2019;58(4):423-432
«PMID: 30768391»PubMed
- Purdie N, Hattie J, Carroll A. A review of the research on interventions for attention-deficit
hyperactivity disorder: What works best? Rev Educ Res 2002;72:61-99
- Van der Oord S, Prins PJ, Oosterlaan J, ym. Efficacy of methylphenidate, psychosocial
treatments and their combination in school-aged children with ADHD: a meta-analysis.
Clin Psychol Rev 2008;28(5):783-800 «PMID: 18068284»PubMed
- Langberg JM, Becker SP. Does long-term medication use improve the academic outcomes
of youth with attention-deficit/hyperactivity disorder? Clin Child Fam Psychol Rev
2012;15(3):215-33 «PMID: 22678357»PubMed
- Kortekaas-Rijlaarsdam AF, Luman M, Sonuga-Barke E, ym. Does methylphenidate improve
academic performance? A systematic review and meta-analysis. Eur Child Adolesc Psychiatry
2019;28(2):155-164 «PMID: 29353323»PubMed
- Chan ESM, Shero JA, Hand ED, ym. Are Reading Interventions Effective for At-Risk Readers
with ADHD? A Meta-Analysis. J Atten Disord 2023;27(2):182-200 «PMID: 36278436»PubMed
- A 14-month randomized clinical trial of treatment strategies for attention-deficit/hyperactivity
disorder. The MTA Cooperative Group. Multimodal Treatment Study of Children with ADHD.
Arch Gen Psychiatry 1999;56(12):1073-86 «PMID: 10591283»PubMed
- Molina BSG, Hinshaw SP, Swanson JM, ym. The MTA at 8 years: prospective follow-up
of children treated for combined-type ADHD in a multisite study. J Am Acad Child Adolesc
Psychiatry 2009;48(5):484-500 «PMID: 19318991»PubMed
- Tamm L, Denton CA, Epstein JN, ym. Comparing treatments for children with ADHD and
word reading difficulties: A randomized clinical trial. J Consult Clin Psychol 2017;85(5):434-446
«PMID: 28333510»PubMed
- Pelham WE, Altszuler AR, Merrill BM, ym. The effect of stimulant medication on the
learning of academic curricula in children with ADHD: A randomized crossover study.
J Consult Clin Psychol 2022;90(5):367-380 «PMID: 35604744»PubMed
- Currie J, Stabile M, Jones L. Do stimulant medications improve educational and behavioral
outcomes for children with ADHD? J Health Econ 2014;37():58-69 «PMID: 24954077»PubMed
Artikkelin tunnus: nix00961 (050.061)
© 2025 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim