ADHD Rating Scale IV -kyselylomakkeen käyttäminen
Lisätietoa aiheesta
Anita Puustjärvi
5.11.2016
- ADHD-RS-IV-kysely on diagnostiseen oirekartoitukseen tarkoitettu kysely, jossa lapsen
käyttäytymistä koskevat 18 väittämää perustuvat DSM-IV-tautiluokituksen mukaisiin
oirekriteereihin «DuPaul G, Power T, Anastopoulos A, Reid R. ADHD Ra...»1. Oirekriteerit ovat samat myös uudessa DSM-5-luokituksessa.
- Kyselylomakkeesta on alkuperäisversiossa olemassa rinnakkaiset identtiset versiot
vanhemmille ja opettajalle. Kunkin väittämän sopivuutta lapsen tai nuoren käyttäytymiseen
arvioidaan neliportaisella asteikolla: harvoin tai ei koskaan (0), joskus (1), usein
(2), hyvin usein (3). Tarkkaavuus- ja yliaktiivisuus-impulsiivisuus-kysymykset ovat
kyselyssä vuorotellen. Käyttäytymistä arvioidaan viimeisten 6 kuukauden perusteella.
- Kyselyssä on 2 osa-asteikkoa: tarkkaamattomuusasteikko, jonka muodostavat järjestysnumeroltaan
parittomat väittämät ja yliaktiivisuus-impulsiivisuusasteikko, jonka puolestaan muodostavat
järjestysnumeroltaan parilliset väittämät.
- Kyselystä lasketaan kokonaispistemäärä, jonka maksimi on 54. Lisäksi voidaan laskea
pisteet erikseen molempien osa-asteikkojen osalta (maksimi 27 pistettä). Raakapisteet
muutetaan persentiileiksi erillisen taulukon avulla.
- ADHD:n diagnoosi on todennäköinen, jos pisteet ylittävät 93 persentiilin rajan (ks. taulukot «Pisteytystaulukko tytöille (Huom! Ei validoitu Suomessa) ...»1 ja «Pisteytystaulukko pojille (Huom! Ei validoitu Suomessa) ...»2).
- ADHD ei ole todennäköinen, jos pisteet jäävät alle 85 persentiilin rajan.
- Kliinisessä käytössä arvioidaan yleensä sitä, esiintyykö diagnoosikriteerien mukaisesti
tarkkaamattomuus- ja yliaktiivisuus/impulsiivisuusoireita. Esimerkiksi arvioitaessa
hoidon tehoa voidaan seurata pistemäärien muutosta.
- Kyselyssä ei ole otettu huomioon ikää tai sukupuolta, mutta ne voi olla hyvä ottaa
huomioon pistemäärän merkitystä arvioitaessa.
- Iän myötä yliaktiivisuus-impulsiivisuuspisteet alenevat «Döpfner M, Steinhausen HC, Coghill D ym. Cross-cul...»2.
- Pojilla esiintyy enemmän sekä yliaktiivisuus-impulsiivisuus- että tarkkaavuusoireita
kuin tytöillä sekä erillisillä asteikoilla että kokonaispisteasteikolla arvioitaessa.
- Sovellettaessa samaa katkaisupistemäärää molemmilla sukupuolilla ei tyttöjen oireilua
välttämättä tunnista oikein. Toisaalta käytettäessä raja-arvoja, jotka on laskettu
vain tyttöjen aineistosta, katkaisuraja muodostuu niin alhaiseksi, että se on ristiriidassa
diagnoosikriteerien vaatimusten kanssa «Jämsä S, Klenberg L, Lahti-Nuuttila P, Hokkanen L....»3.
- Suomalaisessa aineistossa opettajien arvioimana parhaiten ADHD-diagnoosin saaneita
erotteleva katkaisupisteraja kokonaispisteissä oli pojilla 16,5 ja tytöillä 8,5 «Jämsä S, Klenberg L, Lahti-Nuuttila P, Hokkanen L....»3.
Taulukko 1. Pisteytystaulukko tytöille (Huom! Ei validoitu Suomessa)
| Persentiili |
Oirepisteet ikäryhmittäin |
|
T
5–7
|
T
8–10
|
T
11–13
|
T
14–18
|
YI
5–7
|
YI
8–10
|
YI
11–13
|
YI
14–18
|
YHT
5–7
|
YHT
8–10
|
YHT
11–13
|
YHT
14–18
|
| 93 |
12 |
12 |
13 |
12 |
13 |
9 |
9 |
10 |
24 |
20 |
20 |
22 |
| 85 |
8 |
8 |
10 |
9 |
9 |
7 |
6 |
6 |
18 |
14 |
16 |
14 |
Lukuohje-esimerkit:
T 5–7 = tarkkaamattomuusoirepistemäärä 5–7-vuotiailla
YI 5–7 = yliaktiivisuus-impulsiivisuuspistemäärä 5–7-vuotiailla
YHT pisteet = yhteensä 5–7-vuotiailla
|
Taulukko 2. Pisteytystaulukko pojille (Huom! Ei validoitu Suomessa)
| Persentiili |
Oirepisteet ikäryhmittäin |
|
T
5–7
|
T
8–10
|
T
11–13
|
T
14–18
|
YI
5–7
|
YI
8–10
|
YI
11–13
|
YI
14–18
|
YHT
5–7
|
YHT
8–10
|
YHT
11–13
|
YHT
14–18
|
| 93 |
15 |
15 |
18 |
11 |
17 |
15 |
16 |
11 |
30 |
27 |
34 |
27 |
| 85 |
11 |
12 |
14 |
11 |
12 |
10 |
10 |
8 |
22 |
22 |
23 |
19 |
Lukuohje-esimerkit:
T 5–7 = tarkkaamattomuusoirepistemäärä 5–7-vuotiailla
YI 5–7 = yliaktiivisuus-impulsiivisuuspistemäärä 5–7-vuotiailla
YHT pisteet = yhteensä 5–7-vuotiailla
|
Kirjallisuutta
- DuPaul G, Power T, Anastopoulos A, Reid R. ADHD Rating Scale-IV: Checklists, norms,
and clinical interpretation. New York, NY, US: Guilford Press, 1998
- Döpfner M, Steinhausen HC, Coghill D ym. Cross-cultural reliability and validity of
ADHD assessed by the ADHD Rating Scale in a pan-European study. Eur Child Adolesc
Psychiatry 2006;15 Suppl 1:I46-55 «PMID: 17177016»PubMed
- Jämsä S, Klenberg L, Lahti-Nuuttila P, Hokkanen L. ADHD:n oireiden arviointi opettajan
täyttämän kyselylomakkeen avulla. Psykologia 2015;50:324-41
Artikkelin tunnus: nix00984
© 2020 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
