Takaisin Tulosta

ADHD-oireiden diagnostista arviointia varten koottavia tietoja

Lisätietoa aiheesta
Anita Puustjärvi ja Hertta Ollikainen
19.5.2025
  • Seuraavista tiedoista on hyötyä ADHD:n mahdollisuutta arvioitaessa ja ne auttavat myös erotusdiagnostista arviointia. Mikään yksittäinen tieto ei kuitenkaan ole ehdottoman välttämätön, eikä tiedon puuttuminen estä diagnostista arviota.
  • Esitietoja selvitetään lapselta, nuorelta tai aikuiselta itseltään (mahdollisuuksien mukaan ilman vanhempia), läheisiltä ja päivähoidon, koulun tai opiskelupaikan henkilökunnalta [R1], [R2]. Tarvittaessa voidaan pyytää lisätietoja myös muilta lapsen kanssa tiiviisti tekemisissä olevilta aikuisilta tai aikuisen kohdalla arvio työnteon sujumisesta.
  • Haastattelulla selvitetään mahdollisuuksien mukaan «National Institute for Health and Clinical Excelle...»1, «Australian ADHD Guideline Development Group (AADPA...»2, «Kooij SJ, Bejerot S, Blackwell A, ym. European con...»3, «Coghill D, Banaschewski T, Cortese S, ym. The mana...»4, «Stöd till barn, ungdomar och vuxna med adhd. Ett k...»5, «Reed G, Ritchie P, Maercker A. A Psychological App...»6:
    • Lapsuusaikainen kehityshistoria:
      • raskausajan kulku ja kesto
      • äidin raskaudenaikaiset sairaudet ja lääkitykset, tupakan, alkoholin ja muiden päihteiden käyttö
      • synnytyksen kulku, komplikaatiot, Apgarin pisteet
      • motorinen, kielellinen ja psyykkinen kehitys, kasvu
      • aiemmat sairaudet tai huoli kehityksestä
      • päähän kohdistuneet iskut (mahdolliset aivovammatapahtumat)
      • tapaturma-alttius.
    • Nykyiset oireet:
      • alku, nykytila, oirekuvan muutokset, oireiden kesto
      • oireiden esiintyvyys ja haittaavuus eri tilanteissa, eri vuorokaudenaikoina
      • oireita voimistavat tai lievittävät tekijät ja tilanteet
      • mahdolliset muut ongelmat (psyykkiset oireet, oppimisvaikeudet, univaikeudet, päihteiden käyttö, kohtaukselliset oireet)
      • oireita mahdollisesti selittävät seikat (univelka, stressi, kofeiinin runsas saanti esimerkiksi energiajuomista, lääkkeet ja niiden haittavaikutukset, päihteiden käyttö).
    • Tämänhetkinen ja aiempi toimintakyky:
      • keskittyminen, impulsiivisuus ja yliaktiivisuus
      • oppimiskyky ja kielelliset taidot
      • kyky ohjata omaa toimintaa, organisoida tekemisiä (esim. kokeisiin lukeminen, läksyjen teko, työtehtävistä suoriutuminen)
      • sosiaaliset taidot (lapsilla arvioitava sekä toisten lasten että aikuisten kanssa)
      • raha-asioista huolehtiminen
      • työstä selviytyminen
      • ajanhallinta
      • arkiaskareista selviytyminen (siivoaminen, pyykkihuolto jne.)
      • osallistuminen ikätasoisiin toimintoihin ja harrastuksiin.
    • Päivittäistoimien sujuvuus:
      • aamutoimet (herääminen, pukeutuminen, kotoa lähteminen)
      • ruokailutilanteet, ruokailutottumukset (ruokailujen säännöllisyys, ravitsemuksellinen tasapaino)
      • iltatoimet ja nukkumaanmeno
      • unen laatu ja määrä
      • hygieniasta huolehtiminen.
    • Aiemmat tutkimukset ja hoidot perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa:
      • aiemmat ja nykyiset tukitoimet tai hoidot sekä niiden vaikutus oireisiin.
    • Lähisukulaisten psykiatriset ja neurologiset sairaudet (ADHD, mielialahäiriöt, muut häiriöt) ja oppimisvaikeudet.
    • Perhetilanne:
      • koettu tuki läheisiltä, ristiriidat, perhetilanteen muutokset
      • lapsilla: vanhempien käyttämät kasvatusmenetelmät
      • perheenjäsenten jaksaminen ja tuen tarve
      • parisuhteen tilanne.
    • Stressiä lisäävät seikat (elämänmuutokset, menetykset, traumaattiset tapahtumat, koulu- tai muu kiusaaminen, kaltoinkohtelu, laiminlyönti, parisuhdeongelmat) sekä oireiden ja muiden seikkojen ajallinen järjestys.
    • Henkilön voimavarat ja selviytymiskeinot sekä koettu elämänlaatu.

Kirjallisuutta

  1. National Institute for Health and Clinical Excellence (2018). Attention deficit hyperactivity disorder: diagnosis and management: update. Department of Health
  2. Australian ADHD Guideline Development Group (AADPA) 2022. Australian Evidence-Based Clinical Practice Guideline For Attention Deficit Hyperactivity Disorder (ADHD). https://adhdguideline.aadpa.com.au
  3. Kooij SJ, Bejerot S, Blackwell A, ym. European consensus statement on diagnosis and treatment of adult ADHD: The European Network Adult ADHD. BMC Psychiatry 2010;10():67 «PMID: 20815868»PubMed
  4. Coghill D, Banaschewski T, Cortese S, ym. The management of ADHD in children and adolescents: bringing evidence to the clinic: perspective from the European ADHD Guidelines Group (EAGG). Eur Child Adolesc Psychiatry 2023;32(8):1337-1361 «PMID: 34677682»PubMed
  5. Stöd till barn, ungdomar och vuxna med adhd. Ett kunskapsstöd. Socialstyrelsen 2014
  6. Reed G, Ritchie P, Maercker A. A Psychological Approach to Diagnosis Using the ICD-11 as a Framework. American Psychological Association 2024