ADHD-oireiden diagnostista arviointia varten koottavia tietoja
Lisätietoa aiheesta
Anita Puustjärvi ja Hertta Ollikainen
19.5.2025
Seuraavista tiedoista on hyötyä ADHD:n mahdollisuutta arvioitaessa ja ne auttavat
myös erotusdiagnostista arviointia. Mikään yksittäinen tieto ei kuitenkaan ole ehdottoman
välttämätön, eikä tiedon puuttuminen estä diagnostista arviota.
Esitietoja selvitetään lapselta, nuorelta tai aikuiselta itseltään (mahdollisuuksien
mukaan ilman vanhempia), läheisiltä ja päivähoidon, koulun tai opiskelupaikan henkilökunnalta
[R1], [R2]. Tarvittaessa voidaan pyytää lisätietoja myös muilta lapsen kanssa tiiviisti
tekemisissä olevilta aikuisilta tai aikuisen kohdalla arvio työnteon sujumisesta.
oireiden esiintyvyys ja haittaavuus eri tilanteissa, eri vuorokaudenaikoina
oireita voimistavat tai lievittävät tekijät ja tilanteet
mahdolliset muut ongelmat (psyykkiset oireet, oppimisvaikeudet, univaikeudet, päihteiden
käyttö, kohtaukselliset oireet)
oireita mahdollisesti selittävät seikat (univelka, stressi, kofeiinin runsas saanti
esimerkiksi energiajuomista, lääkkeet ja niiden haittavaikutukset, päihteiden käyttö).
Tämänhetkinen ja aiempi toimintakyky:
keskittyminen, impulsiivisuus ja yliaktiivisuus
oppimiskyky ja kielelliset taidot
kyky ohjata omaa toimintaa, organisoida tekemisiä (esim. kokeisiin lukeminen, läksyjen
teko, työtehtävistä suoriutuminen)
sosiaaliset taidot (lapsilla arvioitava sekä toisten lasten että aikuisten kanssa)
Aiemmat tutkimukset ja hoidot perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa:
aiemmat ja nykyiset tukitoimet tai hoidot sekä niiden vaikutus oireisiin.
Lähisukulaisten psykiatriset ja neurologiset sairaudet (ADHD, mielialahäiriöt, muut
häiriöt) ja oppimisvaikeudet.
Perhetilanne:
koettu tuki läheisiltä, ristiriidat, perhetilanteen muutokset
lapsilla: vanhempien käyttämät kasvatusmenetelmät
perheenjäsenten jaksaminen ja tuen tarve
parisuhteen tilanne.
Stressiä lisäävät seikat (elämänmuutokset, menetykset, traumaattiset tapahtumat, koulu-
tai muu kiusaaminen, kaltoinkohtelu, laiminlyönti, parisuhdeongelmat) sekä oireiden
ja muiden seikkojen ajallinen järjestys.
Henkilön voimavarat ja selviytymiskeinot sekä koettu elämänlaatu.
Kirjallisuutta
National Institute for Health and Clinical Excellence (2018). Attention deficit hyperactivity
disorder: diagnosis and management: update. Department of Health
Australian ADHD Guideline Development Group (AADPA) 2022. Australian Evidence-Based
Clinical Practice Guideline For Attention Deficit Hyperactivity Disorder (ADHD). https://adhdguideline.aadpa.com.au
Kooij SJ, Bejerot S, Blackwell A, ym. European consensus statement on diagnosis and
treatment of adult ADHD: The European Network Adult ADHD. BMC Psychiatry 2010;10():67
«PMID: 20815868»PubMed
Coghill D, Banaschewski T, Cortese S, ym. The management of ADHD in children and adolescents:
bringing evidence to the clinic: perspective from the European ADHD Guidelines Group
(EAGG). Eur Child Adolesc Psychiatry 2023;32(8):1337-1361 «PMID: 34677682»PubMed
Stöd till barn, ungdomar och vuxna med adhd. Ett kunskapsstöd. Socialstyrelsen 2014
Reed G, Ritchie P, Maercker A. A Psychological Approach to Diagnosis Using the ICD-11
as a Framework. American Psychological Association 2024
