Psykiatristen sairauksien yhteys unettomuuteen on tunnettu vuosikymmeniä. Myös somaattiset sairaudet ovat yhteydessä yöllisiin heräämisiin ja unettomuuteen. Psyykkiset ja sosiaaliset tekijät saattavat pahentaa unettomuutta pitkäaikaisista somaattisista sairauksista kärsivillä potilailla.
Kansaneläkelaitoksen kuntoutustutkimuskeskuksessa Turussa tutkittiin «Hyyppä MT, Kronholm E. Quality of sleep and chroni...»1 koettujen unihäiriöiden ja pitkäaikaisten sairauksien välisiä yhteyksiä kakkostyypin diabetesta sairastavien, äskettäin sydäninfarktin sairastaneiden, paraplegiapotilaiden, affektiivisista mielenterveyshäiriöistä sekä tuki- ja liikuntaelinhäiriöistä (reumaattiset oireet, niveloireet tai alaselkäkivut) kärsineiden keskuudessa. Uniongelmat selvitettiin kyselylomaketta käyttäen. Depressiiviset oireet kartoitettiin Beckin lomakkeella (Beck Depression Inventory). Diagnoosit perustuivat moniammatillisen työryhmän tekemään tutkimukseen. Tutkimusasetelmana oli kaltaistettu tapaus-verrokkiasetelma, jossa väestörekisteristä poimittujen verrokkien kaltaistuskriteereinä olivat ikä ja sukupuoli.
Uneenpääsy- sekä unessapysymisvaikeudet olivat hieman yleisempiä sydäninfarktin sairastaneiden kuin kaltaistettujen verrokkien keskuudessa. Paraplegiapotilailla sekä affektiivisista mielenterveyshäiriöistä kärsivillä eri unihäiriöt olivat yleisiä. Tuki- ja liikuntaelinhäiriöistä (reumaattiset oireet, niveloireet tai alaselkäkivut) kärsivillä unihäiriöitä oli merkitsevästi vähemmän kuin affektiivisista mielenterveyshäiriöistä kärsivillä. Jälkimmäinen potilasryhmä käytti unilääkkeitä paljon yleisemmin (26,6 %) kuin tutkimukseen osallistuneet muut potilasryhmät ja verrokit (2,0–7,5 %). Kakkostyypin diabetesta sairastavilla unihäiriöiden ja -ongelmien yleisyys ei eronnut merkitsevästi heidän verrokkiensa vastaavien häiriöiden yleisyydestä.
Kommentti: Oheisen suomalaisen tutkimuksen tuloksia voidaan edelleen, 2020-luvulla, yleistää suomalaiseen väestöön. Eri sairauksien yleisyydestä unettomilla on julkaistu lukuisia uudempia tutkimuksia. Niiden tulokset eivät kuitenkaan olennaisesti muuta näistä tuloksista tehtäviä johtopäätöksiä.
Laajassa puhelimitse tehdyssä poikkileikkaustutkimuksessa «Ohayon MM. Nocturnal awakenings and comorbid disor...»2 Yhdysvalloissa selvitettiin yöllisten heräilyjen esiintymistä eri sairauksissa. Tutkimuksessa haastateltiin 8 973 yli 18-vuotiasta aikuista. Heistä kaikkiaan 23 % ilmoitti heräävänsä joka yö vähintään kerran. Jokaöinen yöllinen herääminen oli tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä muun muassa seuraaviin tekijöihin: uniapnea (44,6 %, OR 4,2, 95 % luottamusväli 3,2–5,7), levottomien jalkojen oireyhtymä (46,5 %, OR 3,6, 95 % luottamusväli 2,7–4,9), gastroesofageaalinen refluksi (41,5 %, OR 2,3, 95 % luottamusväli 1,7–3,0), sydänsairaus (38,6 %, OR 1,5, 95 % luottamusväli 1,2–2,0), hyperkolesterolemia (38,0 %, OR 1,7, 95 5 luottamusväli 1,3–2,1), verenpainetauti (35,7 %, OR 1,4, 95 % luottamusväli 1,2–1,7), alkoholia yli 6 annosta päivässä (26,5 %, OR 1,5, 95 % luottamusväli 1,1–2,1), depressio (34,6 %, OR 2,2, 95 % luottamusväli 1,7–2,8).
Kommentti: Tutkimuksen tulokset ovat yleistettävissä myös Suomeen. Tutkimuksessa kysyttiin heräämistä öisin ja rajana oli herääminen kerran yössä tai useammin yössä. Terve aikuinen voi kuitenkin herätä kerran yössä virtsalle, joten sitä ei voida pitää vielä poikkeavana «Tikkinen KA, Auvinen A, Johnson TM 2nd ym. A syste...»3. Tämän tutkimuksen mukaan heräily öisin on yleisempää useassa somaattisessa sairaudessa. Se ei tarkoita kuitenkaan vielä sitä, että potilas kärsisi unettomuudesta.
Kahdessa The New England Journal of Medicine -lehdessä julkaistussa katsauksessa unettomuushäiriöstä käydään läpi myös somaattisten sairauksien ja mielenterveyshäiriöiden ja sosiaalisten tekijöiden merkitystä. Molemmissa katsauksissa todetaan, että etenkin masentuneisuus, ahdistuneisuus ja myös erilaiset sosiaaliset tekijät ovat merkittäviä niin unettomuusoireiden synnyssä kuin unettomuushäiriön ylläpitämisessä. Ne tukevat myös aiempia suomalaisia havaintoja «Hyyppä MT, Kronholm E. Quality of sleep and chroni...»1. Kyseiset tekijät tulee aina huomioida, kun somaattisesta sairaudesta kärsivällä potilaalla on unettomuusoireita tai pitkäkestoinen unettomuushäiriö «Winkelman JW. Insomnia Disorder. N Engl J Med 2015...»4, «Morin CM, Buysse DJ. Management of Insomnia. N Eng...»5.