|
Autolla ajaminen
|
- Väsymys, tarkkaavuuden ongelmat
- Varoajan tulisi olla vähintään 7 tuntia käytettäessä tsolpideemia. Muiden lääkkeiden
kohdalla varoaika on pitempi.
- Tsolpideemin käytön yhteydessä on etenkin naisilla kuvattu myös unissakävelyä, jonka
aikana henkilö on ajanut autoa. Naisilla suurin tsolpideemin suositusannos on 5 mg.
- Etenkin ikääntyneillä tsopikloni voi vaikuttaa haitallisesti autolla ajamiseen vielä
10 tuntia lääkkeen ottamisesta.
- Ylisuuria annoksia käytettäessä on autolla ajaminen kiellettyä.
- Jos potilas käyttää unilääkkeitä jatkuvasti vastoin lääkärin ohjeita, autolla ajaminen
on kiellettyä ja ilmoitusvelvoite täyttyy.
- Lääkärin on perusteltava sairauskertomukseen, miksi hänen mielestään potilas voi ajaa
autoa unilääkkeiden käyttämisestä huolimatta.
|
|
Iän vaikutus
|
- Puoliintumisajan piteneminen huomioitava
- Kaatumiset, yöllinen sekavuus
- Muistihäiriöt
|
|
Yhteisvaikutukset
|
- Lääkepitoisuuksien suureneminen (esimerkiksi makrolidit ja sienilääkkeet)
|
|
Alkoholismi
|
- Helpompi riippuvuuden kehittyminen muun muassa bentsodiatsepiineihin ja gabapentinoideihin,
erityisesti pregabaliiniin
|
|
Raskaus
|
- Unilääkkeitä tulee välttää.
- Tilapäinen oksatsepaamin käyttäminen voi tulla kyseeseen vaikeassa unettomuudessa
ja erittäin perustellusta syystä.
|
|
Imetys
|
- Unilääkkeitä tulee yleisesti välttää. Doksepiini vasta-aiheinen imetyksen aikana.
- Imetettävän lapsen mahdollinen sedaatio
|
|
Tavallinen unilääkeannos ei riitä
|
- Diagnoosi on tarkistettava.
- Jos etenkin bentsodiatsepiinien tai muiden GABA-mimeettien annos jatkuvasti suurenee,
on kyseessä usein unettomuus, jota ei tulisi hoitaa lainkaan unilääkkeillä.
- Vaihtoehtoisesti kyseessä voi olla lääkkeeseen kehittynyt toleranssi tai riippuvuus,
joka tulee hoitaa muutoin kuin jatkamalla unilääkitystä.
- Lääkkeettömät hoitomenetelmät (CBT-I) tulee aina hyödyntää.
|
|
Potilas käyttää samana yönä kahta eri unilääkettä
|
- Erilaisten bentsodiatsepiinien tai niiden kaltaisten unilääkkeiden käyttämisen mielekkyydestä
saman yön aikana ei ole näyttöä. Se lisää lääkehoidon haittoja.
|
|
Pitkävaikutteisen unilääkkeen ottaminen illalla ja tarvittaessa lyhtyvaikutteisen
lääkkeen ottaminen aamuyöllä
|
- Tällaisesta yhdistelmähoidosta ei ole näyttöä, ja sitä tulee välttää.
- Lääkkeiden haitat lisääntyvät.
- Autoa ei saa missään tapauksessa lähteä ajamaan seuraavana päivänä.
|
|
Melatoniinin ottaminen aamuyöllä tai aamulla
|
- Melatoniini on pimeähormoni, joka kertoo aivoille, että yö on tulossa.
- Melatoniini tulisi ottaa ennen hämärävalon aikaista melatoniinipitoisuuden suurenemisaikaa
ja aina ennen puoltayötä.
|
|
Mirtatsapiini, muu antidepressiiva tai ketiapiini aiheuttaa levottoman olon
|
- Kyseessä voi olla levottomien jalkojen oireyhtymä, jota nämä lääkkeet saattavat pahentaa.
Joitakin ihmisiä illalla otettu mirtatsapiini väsyttää koko seuraavan päivän ja olo
"tuntuu kauhealta". Myös se johtunee antihistamiinivaikutuksesta. Sellaisessa tapauksessa
ei kannata määrätä jatkossa mirtatsapiinia eikä myöskään antopsykootteja eikä sedatiivisia
antihistamiineja.
- Ketiapiinia ei tule käyttää unettomuuden hoidossa ilman psykiatrista perustetta.
|
|
Mirtatsapiinin aiheuttama lihominen ja mirtatsapiinin käyttöön liittyvä itsetuhoisuus
|
- Jo pienikin, alle 7,5 mg:n annos mirtatsapiinia, voi aiheuttaa merkittävää painonnousua.
- Mirtsapiinin käytön ja itsemurhien välillä on mahdollisesti yhteys. Tämä tulee pitää
mielessä mirtatsapiini käytettäessä.
- Mirtatsapiinin pienen annosten (1–7,5 mg) käytöstä ei ole julkaistu satunnaistettuja
tutkimuksia, eikä sitä ei voi suositella ensisijaiseen käyttöön.
|
|
Pieni (1–6 mg) doksepiinia väsyttää vielä aamulla
|
- Syynä doksepiinin aiheuttamaan aamuväsymykseen on useimmiten lääkkeen liian myöhäinen
ottamisaika.
- Lääkkeen ottamisesta aamuiseen heräämisaikaan tulee olla vähintään 8 tuntia.
- Doksepiini voidaan ottaa selvästi ennen nukkumaanmenoaikaa, koska se ei ole varsinainen
nukahtamislääke.
|
