Takaisin Tulosta

Rytmihäiriöt ja liikunta

Lisätietoa aiheesta
Jari Laukkanen
15.10.2015
  • Kohtauksittainen eteisvärinä voi alkaa rasituksen aikana ja heikentää fyysistä suorituskykyä sekä aiheuttaa oireita.
  • Eteisvärinän aikana liikunta saattaa nostaa tarpeettoman paljon kammiovastetta, mikä laskee kammioiden pumppaustehoa ja huonontaa fyysistä suorituskykyä.
  • Jos suvussa esiintyy periytyvää rytmihäiriötä tai liikunnan aikana ilmaantuu rytmihäiriöön viittaavia oireita (sydämen tykytys, tajunnan häiriö, pyörtyminen, äkillinen voimattomuus, rintakipu, hengenahdistus), yleinen terveydentila ja rytmihäiriöön viittaavien oireiden syy on selvitettävä ja taustalla oleva sairaus hoidettava sekä siihen liittyvät vaarat arvioitava ennen säännöllisen liikunnan aloittamista. Usein tämä edellyttää kardiologin konsultaatiota.
  • Lievät ja hoidolla hyvin hallittavat rytmihäiriöt eivät edellytä liikunnan rajoittamista. Tällaisissa rytmihäiriöissä henkilön omat tuntemukset ratkaisevat suhtautumisen liikuntaan.
  • Vaikeammat pysyvät rytmihäiriöt huonontavat sydämen pumppaustehoa ja aiheuttavat usein fyysistä suorituskykyä heikentäviä oireita.
  • Kun eteisvärinää sairastavan potilaan kammioiden supistumistaajuus on saatu lääkehoidolla taloudelliseksi ja pumppausteho riittävän hyväksi, liikuntaa ei ole tarpeen rajoittaa. Henkilön omat tuntemukset ratkaisevat kuormitustason.
  • Eteislepatusta sairastavalla potilaalla kovassa rasituksessa jokainen eteisaktivaatio saattaa johtua kammioihin, jolloin kammioiden supistumistiheys nousee tarpeettoman korkealle ja sydämen pumppausteho laskee, joten rasittava liikunta on kiellettyä siihen saakka kunnes rytmihäiriö on hoidettu asianmukaisesti.
  • Sepelvaltimotautia sairastavilla henkilöillä sykkeen nousu saattaa aiheuttaa herkemmin sydänlihaksen hapenpuutetta ja rintakipua.
  • Liikunta lisää sympaattisen hermoston aktiivisuutta ja nopeuttaa sähköisen aktivaation etenemistä normaaleissa ja ylimääräisissä johtoradoissa. Tämä voi altistaa supraventrikulaarisille takykardialle.
  • Jos sydänsairauteen liittyy vakavan rytmihäiriön ja äkkikuoleman vaara (pitkä QT -oireyhtymä tyyppi 1, katekoliamiiniherkkä kammiotakykardia, arytmogeeninen oikean kammion dysplasia, hypertrofinen kardiomyopatia), kevyt liikunta on suositeltavaa. Rasittavampi liikunta on näissä sairauksissa pääsääntöisesti kiellettyä ja rytmihäiriön aiheuttava sairaus on hoidettava (ks. lisätietoa aiheesta «Yleisimpiä liikuntaan liittyviä vaaroja ja niiden vähentämiseksi suositeltavia keinoja»1 " Yleisimpiä liikuntaan liittyviä vaaroja ja niiden vähentämiseksi suositeltavia keinoja").