Takaisin Tulosta

Suomalainen tautiperintö: Synnynnäinen kloridiripuli

Lisätietoa aiheesta
Reijo Norio
Artikkeli tarkastettu 13.5.2014Viimeisin muutos 22.5.2006
  • Tässä peittyvästi periytyvässä taudissa jo intrauteriinisesti alkanut kloridin imeytymishäiriö aiheuttaa hengenvaarallisen vesiripulin, joka oikein diagnosoituna on helposti hoidettavissa.

Kliininen kuva

  • Raskautta komplisoi hydramnion.
  • Vastasyntyneellä on vetinen ripuli, jota tavallisesti ensin luullaan virtsaksi.
  • Vastasyntynyt menettää normaalia enemmän painoaan, kuivuu, ja vatsa pullistuu.
  • Elektrolyyttihäiriöt ja jatkuva vesiripuli johtivat ilman oikeaa diagnoosia huonoon menestymiseen ja kuolemaan.

Tärkeät tutkimukset

  • Ulosteen elektrolyyteissä kloridipitoisuus on suuri (> 90 mmol/l).
  • Todetaan useiden elektrolyyttien häiriöitä; mm. virtsaan ei erity lainkaan kloridia.
  • Suomalaisille potilaille on geenitesti.

Perushäiriö

  • Kloridin imeytyminen koolonista ja ileumista on häiriytynyt siten että kloridi-ionin vaihtaminen bikarbonaatti-ioniin ei onnistu. Suoleen jäävä ylimäärä kloridia aiheuttaa vesiripulin ja monimutkaisten säätelyketjujen kautta lukuisia nestetasapainohäiriöitä.

Geenitietoa

  • Geenin (DRA, SLC26A3) paikka on 7q31.
  • Geeni kuuluu SLC26-anioninvaihtajaperheeseen (SLC = solute liquid carrier).
  • Yhtä lukuun ottamatta kaikissa suomalaispotilaiden geeneissä on deleetio 951-953.
  • Muualta tunnetaan parikymmentä mutaatiota samassa geenipaikassa.
  • Geenille on ehdotettu myös lyhennettä CLD (CL =kloridi), mutta se olisi hyvä säästää toiselle suomalaistaudille, kongenitaaliselle laktaasinpuutokselle.

Hoidossa huomattavaa

  • Vastasyntyneen akuutit nestetasapainohäiriöt hoidetaan tavalliseen tapaan.
  • Potilaiden tulee syödä koko ikänsä natrium- ja kaliumkloridia sekä juoda riittävästi vettä.
  • Infektiotautien aikana on varottava nestetasapainon häiriöitä.

Taudin aiheuttama taakka

  • Ilman oikeaa hoitoa potilaat kuolivat imeväisinä parissa kuukaudessa.
  • Oikein hoidettuna ”potilaat” viettävät normaalia elämää, vaikka hieman tavallista löysemmin ulostein.
  • ”Tauti” ei vaikuta elinikään.

Esiintyminen

  • Suomesta tunnetaan yli 50 potilasta, lähes kaikki nuorelta asutusalueelta.
  • Ilmaantuvuus Suomessa on 1:40 000.
  • Muualta on raportoitu toistasataa yksittäistapausta.
  • Puolassa sekä Kuwaitissa ja Saudi-Arabiassa on samantapaiset potilaskertymät kuin Suomessa. Heillä on omat valtamutaationsa.

Kirjallisuutta

  1. Norio R. Suomi-neidon geenit. Otava 2000
  2. Norio R: The Finnish disease heritage III: the individual diseases. Hum Genet 2003;112:470-526