Suomalainen tautiperintö: Synnynnäinen kloridiripuli
Lisätietoa aiheesta
Reijo Norio
Artikkeli tarkastettu 13.5.2014 • Viimeisin muutos 22.5.2006
- Tässä peittyvästi periytyvässä taudissa jo intrauteriinisesti alkanut kloridin imeytymishäiriö
aiheuttaa hengenvaarallisen vesiripulin, joka oikein diagnosoituna on helposti hoidettavissa.
Kliininen kuva
- Raskautta komplisoi hydramnion.
- Vastasyntyneellä on vetinen ripuli, jota tavallisesti ensin luullaan virtsaksi.
- Vastasyntynyt menettää normaalia enemmän painoaan, kuivuu, ja vatsa pullistuu.
- Elektrolyyttihäiriöt ja jatkuva vesiripuli johtivat ilman oikeaa diagnoosia huonoon
menestymiseen ja kuolemaan.
Tärkeät tutkimukset
- Ulosteen elektrolyyteissä kloridipitoisuus on suuri (> 90 mmol/l).
- Todetaan useiden elektrolyyttien häiriöitä; mm. virtsaan ei erity lainkaan kloridia.
- Suomalaisille potilaille on geenitesti.
Perushäiriö
- Kloridin imeytyminen koolonista ja ileumista on häiriytynyt siten että kloridi-ionin
vaihtaminen bikarbonaatti-ioniin ei onnistu. Suoleen jäävä ylimäärä kloridia aiheuttaa
vesiripulin ja monimutkaisten säätelyketjujen kautta lukuisia nestetasapainohäiriöitä.
Geenitietoa
- Geenin (DRA, SLC26A3) paikka on 7q31.
- Geeni kuuluu SLC26-anioninvaihtajaperheeseen (SLC = solute liquid carrier).
- Yhtä lukuun ottamatta kaikissa suomalaispotilaiden geeneissä on deleetio 951-953.
- Muualta tunnetaan parikymmentä mutaatiota samassa geenipaikassa.
- Geenille on ehdotettu myös lyhennettä CLD (CL =kloridi), mutta se olisi hyvä säästää toiselle suomalaistaudille, kongenitaaliselle
laktaasinpuutokselle.
Hoidossa huomattavaa
- Vastasyntyneen akuutit nestetasapainohäiriöt hoidetaan tavalliseen tapaan.
- Potilaiden tulee syödä koko ikänsä natrium- ja kaliumkloridia sekä juoda riittävästi
vettä.
- Infektiotautien aikana on varottava nestetasapainon häiriöitä.
Taudin aiheuttama taakka
- Ilman oikeaa hoitoa potilaat kuolivat imeväisinä parissa kuukaudessa.
- Oikein hoidettuna ”potilaat” viettävät normaalia elämää, vaikka hieman
tavallista löysemmin ulostein.
- ”Tauti” ei vaikuta elinikään.
Esiintyminen
- Suomesta tunnetaan yli 50 potilasta, lähes kaikki nuorelta asutusalueelta.
- Ilmaantuvuus Suomessa on 1:40 000.
- Muualta on raportoitu toistasataa yksittäistapausta.
- Puolassa sekä Kuwaitissa ja Saudi-Arabiassa on samantapaiset potilaskertymät kuin
Suomessa. Heillä on omat valtamutaationsa.
Kirjallisuutta
- Norio R. Suomi-neidon geenit. Otava 2000
- Norio R: The Finnish disease heritage III: the individual diseases. Hum Genet 2003;112:470-526
Artikkelin tunnus: nix01718 (028.034)
© 2020 Kustannus Oy Duodecim