Vertaistuki on sosiaalista tukea, joka perustuu kokemusten jakamiseen vertaisten kesken.
Vertaisuus voi muodostua jostakin yhteisestä ominaisuudesta, kuten samasta ikäryhmästä,
elämäntilanteesta, sairaudesta tai toimintakyvyn rajoitteesta. Vertaistuki voi tuottaa
esimerkiksi tiedollista (esim. neuvoja) ja emotionaalista (esim. tunteiden jakaminen,
välittäminen) tukea.
Vertaistuki on vertaisuuteen pohjautuvaa tukea, mutta kaikki vertaisten muodostamat
verkostot eivät välttämättä tuota tukea, ja vertaisten kohtaamiseen voi liittyä myös
kielteisiä asioita ja riskejä «Kippola-Pääkkönen A. Vertaistuen hyödyt ja haastee...»1.
Vertaistuki voi toteutua kahdenkeskisesti tai ryhmässä, ohjatusti tai vapaamuotoisesti.
Vertaistuen tarjoamiseen liittyvät vuorovaikutuksen muodot, toimintaympäristöt, roolit,
osallistumisen aste ja struktuuri voivat vaihdella merkittävästi. Vertaistuki voi
toteutua myös etäyhteyksin verkossa vapaamuotoisesti erilaisilla sosiaalisen median
alustoilla tai ammattilaisten ohjaamana «Kippola-Pääkkönen A. Vertaistuen hyödyt ja haastee...»1.
Vertaistuen vaikuttavuudesta ADHD:ssä ei ole tutkimusnäyttöä, mutta eri sairausryhmissä
tehdyt katsausartikkelit, tutkimukset ja kokemusperäinen tieto tukevat käsitystä,
että vertaistuki on usein tärkeä sosiaalisen tuen muoto ja sitä voidaan hyödyntää
yhtenä kuntoutumisen välineenä.
Suomalaisissa ryhmäkuntoutukseen liittyvissä tutkimustuloksissa vertaistukea on usein
pidetty kuntoutuksen keskeisimpänä ja merkityksellisimpänä tuen muotona tai auttavana
tekijänä «Kippola-Pääkkönen A. Vertaistuen hyödyt ja haastee...»1.
Kelan sopeutumisvalmennuskursseja koskevassa tutkimuksessa erityistä tukea tarvitsevien
lasten vanhempien (mukana ADHD-diagnoosin saaneiden lasten perheitä) kurssiodotukset
ja koetut hyödyt liittyivät tiedon saamisen lisäksi vertaistuen saamiseen. Kun vanhempien
hallinnan tunne oli heikompi, he odottivat saavansa kurssilta etenkin asiantuntijatukea
ja -tietoa. Kun tunne oman tilanteen hallinnasta oli vahvempi, vanhempien odotukset
kohdistuivat erityisesti vertaistukeen «Kippola-Pääkkönen, A. Perheiden sopeutumisvalmennu...»6.
Erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhemmat kokevat vertaistuesta saatavan monenlaisia
hyötyjä, jotka liittyvät sosiaalisen identiteetin jakamiseen, toisten kokemuksista
oppimiseen, henkilökohtaiseen kasvamiseen, pienempään sosiaalisen eristäytyneisyyden
tunteeseen sekä lisääntyneeseen luottamuksen ja selviytymisen tunteeseen. Vertaistuki
on vastavuoroista, ja se on koettu merkitykselliseksi niin saajalle kuin antajallekin.
Toisten vanhempien tukeminen (tuen antaminen toisille) voi olla palkitsevaa ja lisätä
itsearvostusta «Shilling V, Morris C, Thompson-Coon J, ym. Peer su...»7, «Shilling V, Bailey S, Logan S, ym. Peer support fo...»8, «Shilling V, Bailey S, Logan S, ym. Peer support fo...»9.
Nuorille ja nuorille aikuisille suunnattu Kelan Oma väylä -kuntoutus toteutuu osin
ryhmämuotoisesti ja tarjoaa siten myös vertaistukea. Toisten nuorten kokemusten kuuleminen
on tarjonnut samankaltaisuuden kokemuksia sekä vinkkejä ja ratkaisumalleja erilaisiin
tilanteisiin ja pulmiin «Appelqvist-Schmidlechner K, Lämsä R, Tuulio-Henrik...»11.
ADHD-diagnoosin saaneet aikuiset kokevat vertaistuen erityisen merkitykselliseksi.
Ulkopuolisuuden kokemus eri ihmissuhteissa on saattanut olla vahva ja pitkäkestoinen,
jolloin yhteenkuuluvuuden tunne vertaisten kesken koetaan merkitykselliseksi ja voimaannuttavaksi.
Suomessa ADHD-diagnoosin saaneille ja heidän läheisilleen sekä ADHD-oireita itsellään
tai lapsellaan tunnistaville vertaistukea tarjoavat esimerkiksi ADHD-liitto «https://adhd-liitto.fi/»1 ja sen jäsenyhdistykset. ADHD-liitolla on myös verkkokursseja ja ammattilaisten ohjaamaa
ryhmämuotoista kurssitoimintaa.
Kela «https://www.kela.fi/henkiloasiakkaat»2 tarjoaa sopeutumisvalmennusta (lapsiperheet) sekä harkinnanvaraisena kuntoutuksena
LAKU-perhekuntoutusta ja Oma väylä -kuntoutusta. Molemmat kuntoutusmuodot toteutuvat
osittain ryhmätapaamisina, mikä mahdollistaa vertaistuen toteutumisen.
Kippola-Pääkkönen A. Vertaistuen hyödyt ja haasteet kuntoutuksessa. Teoksessa: Lindh
J, Härkäpää K, Kostamo-Pääkkö K (toim) Sosiaalinen kuntoutuksessa. Rovaniemi: Lapland
University Press, 2018, s 174-191
Nieuwboer CC, Fukkink RG, Hermanns JM. Peer and professional parenting support on
the Internet: a systematic review. Cyberpsychol Behav Soc Netw 2013;16(7):518-28 «PMID: 23659725»PubMed
Ali K, Farrer L, Gulliver A, ym. Online Peer-to-Peer Support for Young People With
Mental Health Problems: A Systematic Review. JMIR Ment Health 2015;2(2):e19 «PMID: 26543923»PubMed
Dawson AE, Wymbs BT, Evans SW, ym. Exploring how adolescents with ADHD use and interact
with technology. J Adolesc 2019;71():119-137 «PMID: 30690333»PubMed
Dekkers TJ, van Hoorn J. Understanding Problematic Social Media Use in Adolescents
with Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder (ADHD): A Narrative Review and Clinical
Recommendations. Brain Sci 2022;12(12): «PMID: 36552085»PubMed
Kippola-Pääkkönen, A. Perheiden sopeutumisvalmennus ja vertaistuen merkitys kuntoutuksessa
[Väitöskirja, Lapin yliopisto 2020]. Lauda. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-224-5
Shilling V, Morris C, Thompson-Coon J, ym. Peer support for parents of children with
chronic disabling conditions: a systematic review of quantitative and qualitative
studies. Dev Med Child Neurol 2013;55(7):602-9 «PMID: 23421818»PubMed
Shilling V, Bailey S, Logan S, ym. Peer support for parents of disabled children part
1: perceived outcomes of a one-to-one service, a qualitative study. Child Care Health
Dev 2015;41(4):524-36 «PMID: 25521697»PubMed
Shilling V, Bailey S, Logan S, ym. Peer support for parents of disabled children part
2: how organizational and process factors influenced shared experience in a one-to-one
service, a qualitative study. Child Care Health Dev 2015;41(4):537-46 «PMID: 25556621»PubMed
Frigerio A, Montali L. An Ethnographic-Discursive Approach to Parental Self-Help Groups:
The Case of ADHD. Qual Health Res 2016;26(7):935-50 «PMID: 25987584»PubMed
Appelqvist-Schmidlechner K, Lämsä R, Tuulio-Henriksson A. Oma väylä. Kelan neuropsykiatrisen
kuntoutuksen soveltuvuus, hyödyt ja koettu vaikuttavuus. Sosiaali- ja terveysturvan
tutkimuksia 2018;153. Helsinki: Kela
Lautamo, T., Vesterinen, A., & Kippola-Pääkkönen, A. Lasten ja perheiden arjen tukeminen:
Ammattilaisten kokemuksia Kelan neuropsykiatrisen LAKU – perhekuntoutuksen toimivuudesta.
(Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 29). Kela 2023. http://hdl.handle.net/10138/567107
Karhula M, Seppänen-Järvelä R, Heinijoki H. Oma väylä -kuntoutuksen implementaatio
nuorten asiakkaiden ja palveluntuottajien arvioimana. Kuntoutus, 2022;45:20-38, https://doi.org/10.37451/kuntoutus.125398
