Vanhemmille annettavat ohjeet ADHD-oireisen lapsen tai nuoren ohjaamisesta
Lisätietoa aiheesta
Anita Puustjärvi
15.12.2016
Tulostettava versio (PDF)
- ADHD vaikuttaa monin tavoin lapsen tai nuoren toimintaan. ADHD:n keskeiset oireet
haittaavat usein toimintakykyä niin kotona kuin koulussakin, mutta oireet eivät ole
kaikkialla yhtä voimakkaita.
- Lapsen tai nuoren toimintakykyä on mahdollista tukea esimerkiksi huolehtimalla lapsen
hyvinvoinnista sekä lievittämällä oireiden aiheuttamaa haittaa muokkaamalla ympäristöä,
sujuvoittamalla arkea ja ohjaamalla lasta «Arki toimimaan–vinkkejä lapsen myönteiseen ...»1, «Young S, Amarasinghe JM. Practitioner review: Non-...»2, «http://www.tampere.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/lapsiperheiden-palvelut/lasten-terapiapalvelut/neptunus/oppaat-ja-kuvat.html»1. Tavoitteena on
- tukea lapsen onnistumista ja vähentää kieltämisen tarvetta
- parantaa lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta ja
- lisätä myönteisiä tunteita ja mukavia yhdessäolon hetkiä.
- Lapsen hyvinvoinnin varmistaminen:
- Huolehdi, että lapsi saa
- riittävästi unta (kouluikäinen vähintään 8–9 tuntia yössä),
- päivittäistä monipuolista liikuntaa (vähintään 2 tuntia päivässä koulumatkat ja liikunta
mukaan lukien)
- monipuolista ravintoa (ei liikaa kofeiinia tai energiajuomia) ja
- että aikaa jää riittävästi sekä läksyille että leikille, kaverisuhteille ja vapaa-ajalle.
- Rajoita tarvittaessa pelaamista tai muuta ruutuaikaa siten, että läksyt ja muut arjen
asiat tulevat hoidetuksi ensin. Pelaaminen voi toimia palkintona onnistumisesta.
- Älä anna lapsen pelata tai katsoa ikä- tai kehitystasolleen sopimattomia pelejä tai
ohjelmia. Tutustu lapsen peleihin ja kunnioita ikärajoja.
- Ympäristön muokkaaminen:
- Rauhoita lapsen läksyjentekoympäristöä, poista turhat ärsykkeet. Salli keskittymistä
tukeva musiikki tai muu keskittymistä ja vireystilan säätelyä helpottava toiminta
(sinitarran pyörittely sormissa, purukumin pureskelu, piirtely, istuminen jumppapallolla
läksyjä tehdessä tai muu häiritsemätön liikehdintä). Lapsi voi opiskella myös muualla kuin pöydän ääressä.
- Hyödynnä erilaisia toiminnanohjausta tukevia keinoja, kuten kuvallisia tai kirjoitettuja
toimintaohjeita ja päiväjärjestystä sekä kalenteria ja ajankulun konkreettisesti näyttävää
kelloa (Time Timer ym.)
- Auta lasta tai nuorta ajoittamaan keskittymistä vaativat tehtävät jaksamisen kannalta
sopivaan ajankohtaan. Ota huomioon mahdollisesti käytössä olevan lääkkeen vaikutusaika;
ajoita tehtävät lääkkeen vaikutusajalle.
- Käyttäytymisen ohjaamisen menetelmiä ovat muun muassa toivotun käyttäytymisen selkeä (suullinen, kirjallinen tai kuvallinen)
määrittely ja ohjeistaminen, tekemisen harjoittelu ja yrittämisestä ja onnistumisesta
palkitseminen myönteisellä huomiolla.
- Huomaa onnistumiset, älä kiinnitä huomiota epäonnistumisiin.
- Anna välitöntä palautetta (hymy, kiitos, kosketus tai välitön kielto, uusi ohje).
- Epäonnistumisissa kiitä yrittämisestä ja anna riittävästi ohjausta seuraavaa kertaa varten.
- Mieti, miten haluat lapsen toimivan ja ohjaa lapsen toimintaa kohti toivottua lopputulosta.
- Kerro etukäteen, mitä tapahtuu ja miten toivot lapsen toimivan/tekevän/käyttäytyvän.
- Ole konkreettinen (ei: ”Ole kunnolla” vaan ”Istu paikoillasi”)
- Anna yksi ohje kerrallaan.
- Vältä älä-sanaa (mieluummin "Kävele" kuin "Älä juokse").
- Ohjaa suorilla ohjeilla kysymysten sijaan (mieluummin "Pue vaatteet päällesi." kuin
"Pukisitko nyt päällesi?").
- Opeta lapselle opiskelu- ja arjenhallintataitoja, kuten tekemisen pilkkomista pienemmiksi osatehtäviksi, työjärjestyksen suunnittelemista
ja tavaroiden järjestämistä paikoilleen.
- Anna lapselle aikaa toimia. Kerro, milloin odotat lapsen toimivan ("5 minuutin päästä
mennään hampaiden pesulle").
- Kiellä napakasti ja lyhyesti, kun se on tarpeen. Vältä turhia selityksiä kieltotilanteessa.
- Älä rankaise lasta koskaan fyysisesti.
- Ohjaamisessa voidaan käyttää myös palkkiojärjestelmää, jossa sovittu suoritus palkitaan
merkillä (piste, leima jne.), joita keräämällä on mahdollista saavuttaa suurempi palkinto
(kuten yhteinen pelihetki). Epäonnistumisista ei tule menettää jo ansaittuja pisteitä.
Suoritusten tulee olla riittävän helposti saavutettavia, mutta kuitenkin ponnistelua vaativia.
Myöhemmin vaatimustasoa voidaan nostaa.
- Arjen rutiinien sujuvoittaminen:
- Luo perheen arkeen sopiva päivärytmi, joka sisältää ainakin säännölliset ruokailut,
läksyjentekohetken, kotiintulo- ja nukkumaanmenoajat sekä ilta- ja aamurutiinit (pesut,
syömiset, muut).
- Toimintajärjestyksen apuna ja toiminnanohjauksen tukena voidaan käyttää kuvasarjoja
tai muistilistoja.
- Valmistele yhdessä lapsen kanssa seuraavan päivän asiat jo edellisenä iltana (aamulla
puettavat vaatteet valmiiksi pukemisjärjestykseen, koululaukun pakkaaminen jne.).
- Luo selkeät, kaikilla perheenjäsenillä tiedossa olevat säännöt.
- Sopikaa, mitä perheessä saa ja mitä ei saa tehdä.
- Sopikaa, mitä sääntöjen rikkomisesta seuraa.
- Kirjoitetut säännöt kannattaa laittaa kaikkien nähtäville ja niitä tulee noudattaa
johdonmukaisesti, myös aikuisten.
- Ennakoi tulevia tapahtumia.
- Käytä apuna kalenteria, lukujärjestystä tai vaikkapa kuvasarjaa.
- Kerro, mitä on odotettavissa ja miten toivot lapsen toimivan. Neuvo myös, miten toimitaan
ongelmatilanteessa.
- Opeta lapselle toivottuja toimintatapoja.
- Varaudu ongelmatilanteisiin, luo vaihtoehtoisia toimintamalleja.
- Suunnittele toiminta siten, että vältät luomasta turhia riskitilanteita.
- Positiivisen vuorovaikutuksen vahvistaminen
- Osoita kiinnostustasi lapseen ja hänen elämäänsä kuuluviin asioihin. Varaa riittävästi yhteistä aikaa yhdessäololle ja
juttelulle.
- Arvosta lasta ja hyväksy hänet sellaisena kuin hän on.
- Anna lapselle mahdollisuus onnistumisen kokemuksiin.
- Läheisyys, lohduttaminen ja lähellä olo on erityisen tärkeää silloin, kun lapsi on
ollut hankala. Tämä ei ole huonosta käyttäytymisestä palkitsemista, vaan lapsen tunne-elämän
tarpeiden huomioon ottamista.
- Rentoutumisharjoituksista voi tulla molemmille miellyttäviä hetkiä.
- Kokeile lapsen rentouttamista pientä palloa vartalolla pyöritellen tai jalkapohjien
hieromista.
- Myös pysähtyminen tarkastelemaan juuri nyt, tässä hetkessä ympäristössä ja itsessä
tapahtuvia asioita voi auttaa lasta rauhoittumaan. Myös mindfulness-harjoitteista voi olla apua.
- Painava peitto voi auttaa rentoutumaan ja rauhoittumaan esim. nukkumaanmenotilanteessa.
- Huolehdi koko perheen hyvinvoinnista
- Huolehdi, että myös sisarukset saavat riittävästi tietoa ADHD:sta
- Tue perheen kaikkien lasten positiivista yhdessäoloa
- Keskustelkaa perheessänne ADHD:sta ja siitä, miten se vaikuttaa perheessänne. Miettikää,
mitä konkreettisia keinoja perheessänne tarvitaan ongelmista selviytymiseen.
- Käyttäytymisen ohjaamisen keinot sopivat kaikille lapsille.
- Lisävinkkejä tavallisiin ongelmatilanteisiin löydät kirjallisuudesta, esim. kirjasesta
"Arki toimimaan – vinkkejä lapsen myönteiseen tukemiseen" «Arki toimimaan–vinkkejä lapsen myönteiseen ...»1 tai internetsivustolta «http://www.mielenterveystalo.fi»2 ja «https://www.tampere.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/lapsiperheiden-palvelut/nepsy/selviytymiskeinot.html»3.
Kirjallisuutta
- Arki toimimaan–vinkkejä lapsen myönteiseen tukemiseen. Kirjapaino Uusimaa 2011,
tilattavissa «http://www.adhd-liitto.fi»4
- Young S, Amarasinghe JM. Practitioner review: Non-pharmacological treatments for ADHD:
a lifespan approach. J Child Psychol Psychiatry 2010;51:116-33 «PMID: 19891745»PubMed
Artikkelin tunnus: nix01783
© 2019 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
