Vanhemmille annettavat ohjeet ADHD-oireisen lapsen tai nuoren ohjaamisesta
Lisätietoa aiheesta
Anita Puustjärvi
19.5.2025
ADHD vaikuttaa monin tavoin lapsen tai nuoren toimintaan. ADHD:n keskeiset oireet
haittaavat usein toimintakykyä niin kotona kuin koulussakin, mutta oireet eivät ole
kaikkialla yhtä voimakkaita.
Lapsen tai nuoren toimintakykyä on mahdollista tukea huolehtimalla lapsen perustarpeista
ja turvallisuudesta.
- Huolehdi, että lapsi saa
- riittävästi unta (alle kouluikäiset 12–14 tuntia, 6–12-vuotiaat noin 9–12 tuntia ja
13–18-vuotiaat noin 8–10 tuntia yössä, ks. Lapsen uni - Terveyskirjasto) «https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01399»1
- päivittäistä monipuolista liikuntaa (vähintään 2 tuntia päivässä koulumatkat ja liikunta
mukaan lukien)
- monipuolista ravintoa (vältettävä kofeiinia sisältäviä valmisteita tai energiajuomia)
- ja että aikaa jää riittävästi sekä läksyille että leikille, kaverisuhteille ja vapaa-ajalle.
- Rajoita tarvittaessa pelaamista tai muuta ruutuaikaa siten, että läksyt ja muut arjen
asiat tulevat hoidetuksi ensin. Pienet lapset eivät tarvitse omia älylaitteita, ja
ruutuajan määrä on hyvä minimoida «WHO. Guidelines on physical activity, sedentary be...»1.
- Älä anna lapsen pelata tai katsoa ikä- tai kehitystasolleen sopimattomia pelejä tai
ohjelmia.
- Tutustu lapsen peleihin ja digilaitteella käyttämiin sisältöihin. Muista, että ikärajat
ovat lakisääteisiä, eivät suosituksia.
Oireiden aiheuttamaa haittaa voi lievittää ympäristöä muokkaamalla, sujuvoittamalla
arkea ja ohjaamalla lasta kannustavasti «Arki toimimaan–vinkkejä lapsen myönteiseen tukemis...»2, «Young S, Amarasinghe JM. Practitioner review: Non-...»3, «Coghill D, Banaschewski T, Cortese S, ym. The mana...»4.
- Tavoitteena on
- tukea lapsen onnistumista ja vähentää lapsen rajoittamisen tarvetta
- parantaa lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta
- lisätä myönteisiä tunteita ja mukavia yhdessäolon hetkiä.
- Ympäristön muokkaaminen:
- Rauhoita lapsen läksyjentekoympäristöä, poista turhat ärsykkeet.
- Salli keskittymistä tukeva musiikki tai muu keskittymistä ja vireystilan säätelyä
helpottava toiminta (sinitarran pyörittely sormissa, purukumin pureskelu, piirtely,
istuminen jumppapallolla läksyjä tehdessä tai muu häiritsemätön liikehdintä). Lapsi
voi opiskella myös muualla kuin pöydän ääressä.
- Hyödynnä toiminnanohjausta tukevia keinoja, kuten kuvallisia tai kirjoitettuja toimintaohjeita
ja päiväjärjestystä sekä kalenteria ja ajankulun konkreettisesti näyttävää kelloa
(Time Timer tai vastaava.).
- Auta lasta tai nuorta ajoittamaan keskittymistä vaativat tehtävät jaksamisen kannalta
sopivaan ajankohtaan. Ota huomioon mahdollisesti käytössä olevan lääkkeen vaikutusaika;
ajoita tehtävät lääkkeen vaikutusajalle.
- Arjen rutiinien sujuvoittaminen:
- Luo perheen arkeen sopiva päivärytmi, joka sisältää ainakin säännölliset ruokailut,
läksyjentekohetken, kotiintulo- ja nukkumaanmenoajat sekä ilta- ja aamurutiinit (pesut,
syömiset, muut).
- Toimintajärjestyksen apuna ja toiminnanohjauksen tukena voidaan käyttää kuvasarjoja
tai muistilistoja.
- Valmistele yhdessä lapsen kanssa seuraavan päivän asiat jo edellisenä iltana (aamulla
puettavat vaatteet valmiiksi pukemisjärjestykseen, koululaukun pakkaaminen jne.).
- Luo selkeät, kaikilla perheenjäsenillä tiedossa olevat säännöt.
- Sopikaa, mitä perheessä saa ja mitä ei saa tehdä.
- Sopikaa, mitä sääntöjen rikkomisesta seuraa.
- Kirjoitetut säännöt kannattaa laittaa kaikkien nähtäville, ja myös aikuisten tulee
noudattaa niitä johdonmukaisesti.
- Ennakoi tulevia tapahtumia.
- Mieti etukäteen, miten tapahtuma saadaan onnistumaan ja kuinka siihen kannattaa valmistautua
- Käytä apuna kalenteria, lukujärjestystä tai vaikkapa kuvasarjaa.
- Kerro, mitä on odotettavissa ja miten toivot lapsen toimivan. Neuvo myös, miten toimitaan
ongelmatilanteessa.
- Opeta lapselle toivottuja toimintatapoja.
- Varaudu ongelmatilanteisiin, luo vaihtoehtoisia toimintamalleja.
- Suunnittele toiminta siten, että vältät luomasta turhia riskitilanteita.
- Opeta lapselle opiskelu- ja arjenhallintataitoja, kuten tekemisen pilkkomista pienemmiksi
osatehtäviksi, työjärjestyksen suunnittelemista ja tavaroiden järjestämistä paikoilleen.
- Käyttäytymisen ohjaamisen menetelmiä ovat muun muassa toivotun käyttäytymisen selkeä (suullinen, kirjallinen
tai kuvallinen) määrittely ja ohjeistaminen, tekemisen harjoittelu ja yrittämisestä
ja onnistumisesta palkitseminen myönteisellä huomiolla.
- Mieti, miten haluat lapsen toimivan ja ohjaa lapsen toimintaa kohti toivottua lopputulosta.
- Kerro etukäteen, mitä tapahtuu ja miten toivot lapsen toimivan/tekevän/käyttäytyvän.
- Ole konkreettinen (ei: "Ole kunnolla" vaan "Istu paikoillasi")
- Anna yksi ohje kerrallaan.
- Vältä älä-sanaa (mieluummin "Kävele" kuin "Älä juokse").
- Ohjaa suorilla ohjeilla kysymysten sijaan (mieluummin "Pue vaatteet päällesi." kuin
"Pukisitko nyt päällesi?").
- Ohjeita antaessa varmista, että lapsi saa ja ymmärtää ohjeen (ohjeiden antaminen katsekontaktissa,
lasta voi myös pyytää toistamaan annettu ohje)
- Anna lapselle aikaa toimia. Kerro, milloin odotat lapsen toimivan ("5 minuutin päästä
mennään hampaiden pesulle").
- Huomaa onnistumiset, älä kiinnitä liikaa huomiota epäonnistumisiin.
- Anna välitöntä palautetta (hymy, kiitos, kosketus tai välitön kielto, uusi ohje).
- Epäonnistumisissa kiitä yrittämisestä ja anna riittävästi ohjausta seuraavaa kertaa
varten.
- Kiellä napakasti ja lyhyesti, kun se on tarpeen. Vältä turhia selityksiä kieltotilanteessa.
- Älä rankaise lasta koskaan fyysisesti.
- Kuvallisen ohjauksen yhdistäminen sanalliseen ohjeeseen on usein hyödyllistä.
- Esimerkiksi tunnekuohussa olevan lapsen ohjaamisessa voi hyödyntää tunnemittareita
ja tunnekortteja, joiden avulla lapsen voi olla helpompi kuvata hankalaa oloaan (esim.
www.mieli.fi, mielenterveystalo.fi omahoito-ohjelmat, papunet.net kuvatyökalut).
- Ohjaamisessa voidaan käyttää myös palkkiojärjestelmää, jossa sovittu suoritus palkitaan
merkillä (piste, leima jne.), joita keräämällä on mahdollista saavuttaa suurempi palkinto
(kuten yhteinen pelihetki).
- Epäonnistumisista ei tule menettää jo ansaittuja pisteitä. Menetelmän on tarkoitus
kannustaa toimimaan toivotulla tavalla, sitä ei tule käyttää rankaisukeinona
- Suoritusten tulee olla riittävän helposti saavutettavia, mutta kuitenkin ponnistelua
vaativia. Myöhemmin vaatimustasoa nostetaan.
- Positiivisen vuorovaikutuksen vahvistaminen tuo hyvinvointia kaikille.
- Osoita kiinnostustasi lapseen ja hänen elämäänsä kuuluviin asioihin. Varaa riittävästi
aikaa yhdessäololle ja juttelulle.
- Arvosta lasta ja hyväksy hänet sellaisena kuin hän on.
- Anna lapselle mahdollisuus onnistumisen kokemuksiin.
- Läheisyys, lohduttaminen ja lähellä olo on erityisen tärkeää silloin, kun lapsi on
ollut hankala. Tämä ei ole huonosta käyttäytymisestä palkitsemista, vaan lapsen tunne-elämän
tarpeiden huomioon ottamista.
- Rentoutumisharjoituksista voi tulla miellyttäviä hetkiä.
- Kokeile lapsen rentouttamista pientä palloa vartalolla pyöritellen tai jalkapohjien
hieromista.
- Myös pysähtyminen tarkastelemaan juuri nyt, tässä hetkessä ympäristössä ja itsessä
tapahtuvia asioita voi auttaa lasta rauhoittumaan. Mindfulness-harjoitteista voi olla
apua.
- Painava peitto voi auttaa rentoutumaan ja rauhoittumaan esimerkiksi nukkumaanmenotilanteessa.
- Huolehdi koko perheen hyvinvoinnista
- Huolehdi, että myös sisarukset saavat riittävästi tietoa ADHD:stä.
- Tue perheen kaikkien lasten positiivista yhdessäoloa.
- Keskustelkaa perheessänne ADHD:stä ja siitä, miten se vaikuttaa perheessänne. Miettikää,
mitä konkreettisia keinoja perheessänne tarvitaan ongelmista selviytymiseen.
- Käyttäytymisen ohjaamisen keinot sopivat kaikille lapsille.
Lisävinkkejä tavallisiin ongelmatilanteisiin löydät kirjallisuudesta, esim. kirjasesta "Arki toimimaan
– vinkkejä lapsen myönteiseen tukemiseen" «Arki toimimaan–vinkkejä lapsen myönteiseen tukemis...»2 tai internetsivustoilta «http://www.mielenterveystalo.fi»2 ja «https://www.pirha.fi/web/nepsy-neuropsykiatriset-vaikeudet/etusivu»3.
Kirjallisuutta
- WHO. Guidelines on physical activity, sedentary behaviour and sleep for children under
5 years of age, https://iris.who.int/handle/10665/311664, https://www.who.int/news/item/24-04-2019-to-grow-up-healthy-children-need-to-sit-less-and-play-more
- Arki toimimaan–vinkkejä lapsen myönteiseen tukemiseen, 2. uudistettu painos. Kirjapaino
Uusimaa 2021, tilattavissa http://www.adhd-liitto.fi
- Young S, Amarasinghe JM. Practitioner review: Non-pharmacological treatments for ADHD:
a lifespan approach. J Child Psychol Psychiatry 2010;51(2):116-33 «PMID: 19891745»PubMed
- Coghill D, Banaschewski T, Cortese S, ym. The management of ADHD in children and adolescents:
bringing evidence to the clinic: perspective from the European ADHD Guidelines Group
(EAGG). Eur Child Adolesc Psychiatry 2023;32(8):1337-1361 «PMID: 34677682»PubMed
Artikkelin tunnus: nix01783 (050.061)
© 2025 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim