Vanhemmille annettavat ohjeet ADHD-oireisen lapsen tai nuoren ohjaamisesta

ADHD vaikuttaa monin tavoin lapsen tai nuoren toimintaan. ADHD:n keskeiset oireet haittaavat usein toimintakykyä niin kotona kuin koulussakin, mutta oireet eivät ole kaikkialla yhtä voimakkaita.

Lapsen tai nuoren toimintakykyä on mahdollista tukea huolehtimalla lapsen perustarpeista ja turvallisuudesta.

• Huolehdi, että lapsi saa
  • riittävästi unta (alle kouluikäiset 12–14 tuntia, 6–12-vuotiaat noin 9–12 tuntia ja 13–18-vuotiaat noin 8–10 tuntia yössä, ks. Lapsen uni - Terveyskirjasto) «https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01399»1
  • päivittäistä monipuolista liikuntaa (vähintään 2 tuntia päivässä koulumatkat ja liikunta mukaan lukien)
  • monipuolista ravintoa (vältettävä kofeiinia sisältäviä valmisteita tai energiajuomia)
  • ja että aikaa jää riittävästi sekä läksyille että leikille, kaverisuhteille ja vapaa-ajalle.
• Rajoita tarvittaessa pelaamista tai muuta ruutuaikaa siten, että läksyt ja muut arjen asiat tulevat hoidetuksi ensin. Pienet lapset eivät tarvitse omia älylaitteita, ja ruutuajan määrä on hyvä minimoida «WHO. Guidelines on physical activity, sedentary be...»1.
  • Älä anna lapsen pelata tai katsoa ikä- tai kehitystasolleen sopimattomia pelejä tai ohjelmia.
  • Tutustu lapsen peleihin ja digilaitteella käyttämiin sisältöihin. Muista, että ikärajat ovat lakisääteisiä, eivät suosituksia.

Oireiden aiheuttamaa haittaa voi lievittää ympäristöä muokkaamalla, sujuvoittamalla arkea ja ohjaamalla lasta kannustavasti «Arki toimimaan–vinkkejä lapsen myönteiseen tukemis...»2, «Young S, Amarasinghe JM. Practitioner review: Non-...»3, «Coghill D, Banaschewski T, Cortese S, ym. The mana...»4.

• Tavoitteena on
  • tukea lapsen onnistumista ja vähentää lapsen rajoittamisen tarvetta
  • parantaa lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta
  • lisätä myönteisiä tunteita ja mukavia yhdessäolon hetkiä.
• Ympäristön muokkaaminen:
  • Rauhoita lapsen läksyjentekoympäristöä, poista turhat ärsykkeet.
  • Salli keskittymistä tukeva musiikki tai muu keskittymistä ja vireystilan säätelyä helpottava toiminta (sinitarran pyörittely sormissa, purukumin pureskelu, piirtely, istuminen jumppapallolla läksyjä tehdessä tai muu häiritsemätön liikehdintä). Lapsi voi opiskella myös muualla kuin pöydän ääressä.
  • Hyödynnä toiminnanohjausta tukevia keinoja, kuten kuvallisia tai kirjoitettuja toimintaohjeita ja päiväjärjestystä sekä kalenteria ja ajankulun konkreettisesti näyttävää kelloa (Time Timer tai vastaava.).
  • Auta lasta tai nuorta ajoittamaan keskittymistä vaativat tehtävät jaksamisen kannalta sopivaan ajankohtaan. Ota huomioon mahdollisesti käytössä olevan lääkkeen vaikutusaika; ajoita tehtävät lääkkeen vaikutusajalle.
• Arjen rutiinien sujuvoittaminen:
  • Luo perheen arkeen sopiva päivärytmi, joka sisältää ainakin säännölliset ruokailut, läksyjentekohetken, kotiintulo- ja nukkumaanmenoajat sekä ilta- ja aamurutiinit (pesut, syömiset, muut).
    • Toimintajärjestyksen apuna ja toiminnanohjauksen tukena voidaan käyttää kuvasarjoja tai muistilistoja.
    • Valmistele yhdessä lapsen kanssa seuraavan päivän asiat jo edellisenä iltana (aamulla puettavat vaatteet valmiiksi pukemisjärjestykseen, koululaukun pakkaaminen jne.).
  • Luo selkeät, kaikilla perheenjäsenillä tiedossa olevat säännöt.
    • Sopikaa, mitä perheessä saa ja mitä ei saa tehdä.
    • Sopikaa, mitä sääntöjen rikkomisesta seuraa.
    • Kirjoitetut säännöt kannattaa laittaa kaikkien nähtäville, ja myös aikuisten tulee noudattaa niitä johdonmukaisesti.
  • Ennakoi tulevia tapahtumia.
    • Mieti etukäteen, miten tapahtuma saadaan onnistumaan ja kuinka siihen kannattaa valmistautua
    • Käytä apuna kalenteria, lukujärjestystä tai vaikkapa kuvasarjaa.
    • Kerro, mitä on odotettavissa ja miten toivot lapsen toimivan. Neuvo myös, miten toimitaan ongelmatilanteessa.
    • Opeta lapselle toivottuja toimintatapoja.
    • Varaudu ongelmatilanteisiin, luo vaihtoehtoisia toimintamalleja.
    • Suunnittele toiminta siten, että vältät luomasta turhia riskitilanteita.
  • Opeta lapselle opiskelu- ja arjenhallintataitoja, kuten tekemisen pilkkomista pienemmiksi osatehtäviksi, työjärjestyksen suunnittelemista ja tavaroiden järjestämistä paikoilleen.
• Käyttäytymisen ohjaamisen menetelmiä ovat muun muassa toivotun käyttäytymisen selkeä (suullinen, kirjallinen tai kuvallinen) määrittely ja ohjeistaminen, tekemisen harjoittelu ja yrittämisestä ja onnistumisesta palkitseminen myönteisellä huomiolla.
  • Mieti, miten haluat lapsen toimivan ja ohjaa lapsen toimintaa kohti toivottua lopputulosta.
    • Kerro etukäteen, mitä tapahtuu ja miten toivot lapsen toimivan/tekevän/käyttäytyvän.
    • Ole konkreettinen (ei: "Ole kunnolla" vaan "Istu paikoillasi")
    • Anna yksi ohje kerrallaan.
    • Vältä älä-sanaa (mieluummin "Kävele" kuin "Älä juokse").
    • Ohjaa suorilla ohjeilla kysymysten sijaan (mieluummin "Pue vaatteet päällesi." kuin "Pukisitko nyt päällesi?").
    • Ohjeita antaessa varmista, että lapsi saa ja ymmärtää ohjeen (ohjeiden antaminen katsekontaktissa, lasta voi myös pyytää toistamaan annettu ohje)
    • Anna lapselle aikaa toimia. Kerro, milloin odotat lapsen toimivan ("5 minuutin päästä mennään hampaiden pesulle").
  • Huomaa onnistumiset, älä kiinnitä liikaa huomiota epäonnistumisiin.
    • Anna välitöntä palautetta (hymy, kiitos, kosketus tai välitön kielto, uusi ohje).
    • Epäonnistumisissa kiitä yrittämisestä ja anna riittävästi ohjausta seuraavaa kertaa varten.
  • Kiellä napakasti ja lyhyesti, kun se on tarpeen. Vältä turhia selityksiä kieltotilanteessa.
    • Älä rankaise lasta koskaan fyysisesti.
  • Kuvallisen ohjauksen yhdistäminen sanalliseen ohjeeseen on usein hyödyllistä.
    • Esimerkiksi tunnekuohussa olevan lapsen ohjaamisessa voi hyödyntää tunnemittareita ja tunnekortteja, joiden avulla lapsen voi olla helpompi kuvata hankalaa oloaan (esim. www.mieli.fi, mielenterveystalo.fi omahoito-ohjelmat, papunet.net kuvatyökalut).
  • Ohjaamisessa voidaan käyttää myös palkkiojärjestelmää, jossa sovittu suoritus palkitaan merkillä (piste, leima jne.), joita keräämällä on mahdollista saavuttaa suurempi palkinto (kuten yhteinen pelihetki).
    • Epäonnistumisista ei tule menettää jo ansaittuja pisteitä. Menetelmän on tarkoitus kannustaa toimimaan toivotulla tavalla, sitä ei tule käyttää rankaisukeinona
    • Suoritusten tulee olla riittävän helposti saavutettavia, mutta kuitenkin ponnistelua vaativia. Myöhemmin vaatimustasoa nostetaan.
• Positiivisen vuorovaikutuksen vahvistaminen tuo hyvinvointia kaikille.
  • Osoita kiinnostustasi lapseen ja hänen elämäänsä kuuluviin asioihin. Varaa riittävästi aikaa yhdessäololle ja juttelulle.
    • Arvosta lasta ja hyväksy hänet sellaisena kuin hän on.
    • Anna lapselle mahdollisuus onnistumisen kokemuksiin.
    • Läheisyys, lohduttaminen ja lähellä olo on erityisen tärkeää silloin, kun lapsi on ollut hankala. Tämä ei ole huonosta käyttäytymisestä palkitsemista, vaan lapsen tunne-elämän tarpeiden huomioon ottamista.
  • Rentoutumisharjoituksista voi tulla miellyttäviä hetkiä.
    • Kokeile lapsen rentouttamista pientä palloa vartalolla pyöritellen tai jalkapohjien hieromista.
    • Myös pysähtyminen tarkastelemaan juuri nyt, tässä hetkessä ympäristössä ja itsessä tapahtuvia asioita voi auttaa lasta rauhoittumaan. Mindfulness-harjoitteista voi olla apua.
    • Painava peitto voi auttaa rentoutumaan ja rauhoittumaan esimerkiksi nukkumaanmenotilanteessa.
  • Huolehdi koko perheen hyvinvoinnista
    • Huolehdi, että myös sisarukset saavat riittävästi tietoa ADHD:stä.
    • Tue perheen kaikkien lasten positiivista yhdessäoloa.
    • Keskustelkaa perheessänne ADHD:stä ja siitä, miten se vaikuttaa perheessänne. Miettikää, mitä konkreettisia keinoja perheessänne tarvitaan ongelmista selviytymiseen.
    • Käyttäytymisen ohjaamisen keinot sopivat kaikille lapsille.

Lisävinkkejä tavallisiin ongelmatilanteisiin löydät kirjallisuudesta, esim. kirjasesta "Arki toimimaan – vinkkejä lapsen myönteiseen tukemiseen" «Arki toimimaan–vinkkejä lapsen myönteiseen tukemis...»2 tai internetsivustoilta «http://www.mielenterveystalo.fi»2 ja «https://www.pirha.fi/web/nepsy-neuropsykiatriset-vaikeudet/etusivu»3.