Takaisin Tulosta

ADHD-lääkkeiden väärinkäytön riski

Lisätietoa aiheesta
Hanna Putkonen, Sami Leppämäki, Silja Kosola, Maria Sumia ja Solja Niemelä
19.5.2025

Suurin osa suomalaisista käyttää psykoaktiivisia lääkkeitään ohjeen mukaisesti, vain 6 % on väärinkäyttänyt reseptilääkkeitään «Pylväs-Korolainen M, Karjalainen K, Lintonen T. Fa...»1. ADHD-diagnoosin saaneille on kuitenkin tärkeää antaa tietoa lääkkeiden asianmukaisesta käytöstä ja säilytyksestä sekä stimulanttien väärinkäyttöön ja eteenpäin välittämiseen liittyvistä riskeistä. Väärinkäytön riskiä on hyvä arvioida hoidon alussa ja suunnitella hoidon käytännön toteutus riskin mukaan «McGuier EA, Kolko DJ, Joseph HM, ym. Use of Stimul...»2, ks. määritelmät taulukko «Väärinkäytön muotojen määritelmiä...»1.

Taulukko 1. Väärinkäytön muotojen määritelmiä
lääkkeen väärinkäyttö lääkkeen tarkoituksellista käyttämistä tavalla, jota lääkäri ei ole määrännyt
päihdekäyttö lääkkeen väärinkäyttöä päihdetarkoituksella
aivodoping lääkkeen väärinkäyttöä kognitiivisten toimintojen parantamiseksi
diversio henkilölle määrätyn lääkkeen myyminen, antaminen tai vieminen toisen henkilön käyttöön

Väärinkäytön yleisyydestä ja riskitekijöistä

ADHD-lääkkeitä väärinkäyttävissä on sekä niitä, joilla on diagnosoitu ADHD, että niitä, joilla ei ole. Myös jälkimmäiseen ryhmään kuuluvilla on todettu olevan runsaasti ADHD-oireita «Wilens TE, Adler LA, Adams J, ym. Misuse and diver...»3. Käytöshäiriö ja muiden päihteiden ongelmakäyttö (alkoholi, huumeet) yhdistyvät stimulanttien väärinkäyttöön «Novak SP, Kroutil LA, Williams RL, ym. The nonmedi...»4, «Bright GM. Abuse of medications employed for the t...»5.

Tutkimukset stimulanttilääkityksen väärinkäytöstä on valtaosin tehty väestöissä, jotka eivät erilaisen päihdekulttuurin vuoksi välttämättä ole kovin hyvin yleistettävissä suomalaisiin oloihin. Lähimpänä suomalaista tilannetta lienee ruotsalainen väestötutkimus, jossa todettiin, että metyylifenidaatin käyttäjistä 7,6 % käytti lääkettään enemmän kuin oli määrätty. Ylikäyttö oli yleisempää miehillä, 46–65-vuotiailla ja niillä, joilla oli aiempaa väärin- ja päihdekäyttöä «Bjerkeli PJ, Vicente RP, Mulinari S, ym. Overuse o...»6. Systemaattisissa katsauksissa «Wilens TE, Gignac M, Swezey A, ym. Characteristics...»7, «Faraone SV, Rostain AL, Montano CB, ym. Systematic...»8 stimulanttilääkkeiden väärinkäytön riski on todettu suurimmaksi 18–25-vuotiailla, miehillä, valkoisilla, huonompia arvosanoja saavilla, muita päihteitä käyttävillä henkilöillä, niillä, joille oli määrätty lyhytvaikutteista stimulanttivalmistetta, sekä niillä, joilla ei ole ADHD-diagnoosia, mutta jotka kuitenkin raportoivat ADHD-oireita. Stimulanttien väärinkäytön syiksi raportoidaan vireystilan ja keskittymiskyvyn parantaminen, hyvänolon tunteen hakeminen, kokeilunhalu ja painonpudotus. Suomalaista tutkimusta aiheesta on vain yhteiskuntatieteellinen väitöskirja aivodopingista, jossa keskityttiin kognitioon vaikuttavien psykoaktiivisten aineiden sosiologiaan käyttäjien näkökulmasta «Hupli A. Smarter with Drugs? Sociology of cognitiv...»9.

Myös lääkevalmisteiden ominaisuudet vaikuttavat väärinkäytön riskeihin. Lääkkeen päihdekäyttöpotentiaaliin vaikuttavat lääkkeen imeytymisnopeus ja sen aikaansaaman mielihyväkokemuksen intensiteetti: mitä nopeammin lääkevaikutus alkaa ja mitä voimakkaammin lääke stimuloi mielihyväratoja, sitä suurempi on sen palkitseva ja päihdekäyttöä lisäävä vaikutus.

Päihdekäytön riski suurimmasta pienimpään «Wilens TE, Gignac M, Swezey A, ym. Characteristics...»7, «Bright GM. Abuse of medications employed for the t...»10, «Kollins SH. A qualitative review of issues arising...»11, «Faraone SV, Upadhyaya HP. The effect of stimulant ...»12, «Dupont RL, Coleman JJ, Bucher RH, ym. Characterist...»13, «Mattingly G. Lisdexamfetamine dimesylate: a prodru...»14, «Kaland ME, Klein-Schwartz W. Comparison of lisdexa...»15

  • lyhytvaikutteiset metyylifenidaatit ja amfetamiinivalmisteet
  • pitkä- ja keskipitkävaikutteiset metyylifenidaattivalmisteet
  • lisdeksamfetamiini
  • atomoksetiini, guanfasiini

Väärinkäytön mahdollisuus

Myös lääkkeitä väärinkäyttävä potilas tulee kohdata asiallisesti. Hänet tulee arvioida ja hoitaa yhdenvertaisesti ja hänelle on kerrottava hoitovaihtoehdot perusteluineen. Lääkkeitä väärinkäyttävät henkilöt tarvitsevat hoitoa ja tukea, ja heille sopivin hoitopaikka saattaa olla päihdehoitoyksikkö. Lääkettä väärinkäyttävä henkilö voi olla myös potilaan läheinen. Seuraavat ohjeet vähentävät lääkkeiden väärinkäytön riskiä.

Lääkkeiden väärinkäyttöön saattaa viitata ristiriita potilaan tai hänen läheisensä esiin tuomien oireiden, löydösten ja yleisten hoitosuositusten välillä. Usein katoavat lääkkeet sekä muiden väärinkäyttöön soveltuvien lääkkeiden vahva toivominen voivat viitata myös ADHD-lääkkeiden väärinkäyttöön. Väärinkäytön tunnistaminen ei ole helppoa, eikä sitä toisaalta tule liikaakaan epäillä.

ADHD-lääkkeitä määrätessään lääkärin kannattaa arvioida väärinkäytön mahdollisuus sekä potilaan että tämän läheisten kannalta. Tilanne tulee kartoittaa huolellisesti ja esitellä potilaalle sekä hänen läheisilleen hoidollisesti perustellut vaihtoehdot ja yhdessä valita niistä sopivin. Kirjataan tämä tarkasti hoitosuunnitelmaan ja huolehditaan riittävästä seurannasta. Asiaa arvioitaessa tulee tarkistaa potilaan PKV-lääketiedot reseptikeskuksesta. Reseptejä voi uusia vain vastaanotolla, ja niitä voi laatia niin, että reseptiä ei saa uusia. Myös apteekkisopimuksen voi tehdä «https://www.apteekki.fi/tietoa-apteekeista/apteekkisopimusjarjestelma.html»1. Lääkkeet voi myös jakaa poliklinikalta valvotusti jopa kerran päivässä tai viikoittain opioidikorvaushoitopoliklinikoista mallia ottaen.

Mikäli epäillään alaikäisen potilaan lääkkeiden tulevan väärinkäytetyksi, voidaan sopia, että vanhemmat pitävät lääkkeitä hallussaan. Jos vanhempiin kohdistuu väärinkäyttöön liittyviä epäilyksiä, kannattaa asia ottaa puheeksi moniammatillisesti ja yhdessä pohtia ratkaisuja. Joskus sijoitetun lapsen biologiset vanhemmat saattavat hakea lapsen lääkkeet väärinkäyttöä varten. Tällaista epäiltäessä resepti on syytä kirjoittaa vain pienimmälle pakkauskoolle ja niin, että oikea taho käy hakemassa lääkkeen apteekista mahdollisimman pian reseptin kirjoittamisen jälkeen. Lastensuojelu saattaa olla olennainen yhteistyökumppani.

Huumeseulatutkimukset eivät ole keskeisiä hoidon välineitä, mutta niistä voi olla apua epäiltäessä lääkkeiden väärinkäyttöä. Lisdeksamfetamiini ja deksamfetamiini näkyvät myös amfetamiiniseulan varmistuksessa amfetamiinina. Tarvittaessa voi selvittää erillistutkimuksella, onko amfetamiini peräisin lääkkeestä vai laittomasta amfetamiinista. Lääkkeenä käytettävien valmisteiden vaikuttava aine on dekstroamfetamiini, ja laittomasti valmistettu amfetamiini sisältää sekä dekstro- että levoamfetamiinia. Metyylifenidaatti ei muutu elimistössä amfetamiiniksi, eikä positiivinen amfetamiinivarmistuksen tulos siten voi johtua metyylifenidaatista.

Aivodoping

Stimulantteja käytetään myös niin sanottuna aivodopingina, jolla pyritään tehostamaan kognitiivista suorituskykyä. Yliopisto-opiskelijoita kartoittaneessa systemaattisessa katsauksessa todettiin, että aivodopingia oli käyttänyt 17 % opiskelijoista ja miehillä aivodoping oli yleisempää kuin naisilla. Aivodopingin (erityisesti metyylifenidaatin) käytön syiksi ilmoitettiin keskittymisen parantaminen, opiskelun helpottaminen ja hereillä pysyminen «Sharif S, Guirguis A, Fergus S, ym. The Use and Im...»16.

Yhdysvalloissa stimulanttien väärinkäyttö on lisääntynyt nimenomaan opiskelijoiden keskuudessa ja sen on havaittu liittyvän muun muassa stressiin, mikä on yleistä sekä lääketieteen että hoitotyön opiskelijoilla «Plumber N, Majeed M, Ziff S, ym. Stimulant Usage b...»17, «Magnotti S, Beatty A, Bickford E, ym. Prescription...»18. Noin 8–10 % hoitotyön opiskelijoista kertoi käyttäneensä stimulantteja ilman reseptiä pärjätäkseen opiskeluissa, nuoremmat opiskelijat useammin kuin vanhemmat «Magnotti S, Beatty A, Bickford E, ym. Prescription...»18. Eri maissa tehtyjen tutkimusten perusteella lääketieteen opiskelijoista 5,2–47,4 % on käyttänyt stimulantteja «Plumber N, Majeed M, Ziff S, ym. Stimulant Usage b...»17. Opiskelijat tavoittelevat kognition parantamista, pidempää valveillaoloaikaa ja parempaa keskittymiskykyä. Vastaavia tutkimuksia Suomen oloissa ei ole tehty.

Stimulanttien hyödyistä terveiden henkilöiden kognitiivisen suorituskyvyn tehostamisessa ei ole kovin vakuuttavaa tutkimusnäyttöä «Freese L, Signor L, Machado C, ym. Non-medical use...»19, «Bagot KS, Kaminer Y. Efficacy of stimulants for co...»20, «Daubner J, Arshaad MI, Henseler C, ym. Pharmacolog...»21. Kattavassa meta-analyysissa arvioitiin modafiniilin, metyylifenidaatin ja deksamfetamiinin akuutteja vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin. Tuloksena oli, että vaikutukset ovat pieniä, koeolosuhteet eivät kuvasta tosiasiallisen käytön vaikutuksia eikä tuloksia voi pitää positiivisina «Roberts CA, Jones A, Sumnall H, ym. How effective ...»22.

Kirjallisuutta

  1. Pylväs-Korolainen M, Karjalainen K, Lintonen T. Factors associated with non-medical use of prescription drugs among individuals with a legitimate prescription for medical purposes: A population-based study. Nordisk Alkohol Nark 2022;39(1):50-63 «PMID: 35308469»PubMed
  2. McGuier EA, Kolko DJ, Joseph HM, ym. Use of Stimulant Diversion Prevention Strategies in Pediatric Primary Care and Associations With Provider Characteristics. J Adolesc Health 2021;68(4):808-815 «PMID: 33446402»PubMed
  3. Wilens TE, Adler LA, Adams J, ym. Misuse and diversion of stimulants prescribed for ADHD: a systematic review of the literature. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2008;47(1):21-31 «PMID: 18174822»PubMed
  4. Novak SP, Kroutil LA, Williams RL, ym. The nonmedical use of prescription ADHD medications: results from a national Internet panel. Subst Abuse Treat Prev Policy 2007;2():32 «PMID: 17974020»PubMed
  5. Bright GM. Abuse of medications employed for the treatment of ADHD: results from a large-scale community survey. Medscape J Med 2008;10(5):111 «PMID: 18596945»PubMed
  6. Bjerkeli PJ, Vicente RP, Mulinari S, ym. Overuse of methylphenidate: an analysis of Swedish pharmacy dispensing data. Clin Epidemiol 2018;10():1657-1665 «PMID: 30519114»PubMed
  7. Wilens TE, Gignac M, Swezey A, ym. Characteristics of adolescents and young adults with ADHD who divert or misuse their prescribed medications. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2006;45(4):408-14 «PMID: 16601645»PubMed
  8. Faraone SV, Rostain AL, Montano CB, ym. Systematic Review: Nonmedical Use of Prescription Stimulants: Risk Factors, Outcomes, and Risk Reduction Strategies. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2020;59(1):100-112 «PMID: 31326580»PubMed
  9. Hupli A. Smarter with Drugs? Sociology of cognitive enhancement drugs from user's perspectives. Tampere University Dissertations 461, 2021. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/133767
  10. Bright GM. Abuse of medications employed for the treatment of ADHD: results from a large-scale community survey. Medscape J Med 2008;10(5):111 «PMID: 18596945»PubMed
  11. Kollins SH. A qualitative review of issues arising in the use of psycho-stimulant medications in patients with ADHD and co-morbid substance use disorders. Curr Med Res Opin 2008;24(5):1345-57 «PMID: 18384709»PubMed
  12. Faraone SV, Upadhyaya HP. The effect of stimulant treatment for ADHD on later substance abuse and the potential for medication misuse, abuse, and diversion. J Clin Psychiatry 2007;68(11):e28 «PMID: 18052554»PubMed
  13. Dupont RL, Coleman JJ, Bucher RH, ym. Characteristics and motives of college students who engage in nonmedical use of methylphenidate. Am J Addict 2008;17(3):167-71 «PMID: 18463991»PubMed
  14. Mattingly G. Lisdexamfetamine dimesylate: a prodrug stimulant for the treatment of ADHD in children and adults. CNS Spectr 2010;15(5):315-25 «PMID: 20448522»PubMed
  15. Kaland ME, Klein-Schwartz W. Comparison of lisdexamfetamine and dextroamphetamine exposures reported to U.S. poison centers. Clin Toxicol (Phila) 2015;53(5):477-85 «PMID: 25832473»PubMed
  16. Sharif S, Guirguis A, Fergus S, ym. The Use and Impact of Cognitive Enhancers among University Students: A Systematic Review. Brain Sci 2021;11(3): «PMID: 33802176»PubMed
  17. Plumber N, Majeed M, Ziff S, ym. Stimulant Usage by Medical Students for Cognitive Enhancement: A Systematic Review. Cureus 2021;13(5):e15163 «PMID: 34178492»PubMed
  18. Magnotti S, Beatty A, Bickford E, ym. Prescription Stimulant Misuse Among Nursing Students: A Systematic Review. J Addict Nurs 2023;34(3):216-223 «PMID: 37669341»PubMed
  19. Freese L, Signor L, Machado C, ym. Non-medical use of methylphenidate: a review. Trends Psychiatry Psychother 2012;34(2):110-5 «PMID: 25922930»PubMed
  20. Bagot KS, Kaminer Y. Efficacy of stimulants for cognitive enhancement in non-attention deficit hyperactivity disorder youth: a systematic review. Addiction 2014;109(4):547-57 «PMID: 24749160»PubMed
  21. Daubner J, Arshaad MI, Henseler C, ym. Pharmacological Neuroenhancement: Current Aspects of Categorization, Epidemiology, Pharmacology, Drug Development, Ethics, and Future Perspectives. Neural Plast 2021;2021():8823383 «PMID: 33519929»PubMed
  22. Roberts CA, Jones A, Sumnall H, ym. How effective are pharmaceuticals for cognitive enhancement in healthy adults? A series of meta-analyses of cognitive performance during acute administration of modafinil, methylphenidate and D-amphetamine. Eur Neuropsychopharmacol 2020;38():40-62 «PMID: 32709551»PubMed