Takaisin Tulosta

ADHD ja autoilu

Lisätietoa aiheesta
Sami Leppämäki
19.1.2017
  • ADHD yhdistyy lisääntyneeseen onnettomuusalttiuteen liikenteessä.
    • Meta-analyysissa «Vaa T. ADHD and relative risk of accidents in road...»1 ADHD lisäsi tilastollisesti merkitsevästi onnettomuusriskiä (RR 1,36). Tulos säilyi merkitsevänä, vaikka analyysissä huomioitiin julkaisuharha (RR 1,29) ja ajokokemus (RR 1,23). Tutkimuksessa huomioitiin vain todellisiin liikenneonnettomuuksiin pohjautuvat tutkimukset, koska ajosimulaattoritutkimusten ei katsottu vastaavan tosielämän riskejä.
    • Ranskalaiseen kyselytutkimukseen «Philip P, Micoulaud-Franchi JA, Lagarde E ym. Atte...»2 vastasi 36 140 autoilijaa, joista 4,3 % raportoi merkittäviä ADHD-oireita. Näillä henkilöillä oli itseraportoituna merkittävästi enemmän onnettomuuksia (OR 1,24) ja päiväaikaista väsymystä (14,2 vs. 3,2 %) kuin muilla.
    • Ruotsalaisessa rekisteripohjaisessa väestötutkimuksessa «Chang Z, Lichtenstein P, D'Onofrio BM ym. Serious ...»3 ADHD lisäsi vakavien (sairaalahoitoa vaatineiden) liikenneonnettomuuksien riskiä: vakioitu HR oli miehillä 1,47 ja naisilla 1,45.
  • Lisääntyneen onnettomuusriskin syytekijöissä on vaihtelua tutkimusten välillä «Vaa T. ADHD and relative risk of accidents in road...»1.
    • ADHD näyttää yhdistyvän osassa tutkimuksista lisääntyneisiin liikenne- ja ylinopeusrikkeisiin, ajokortin menetyksiin ja ajamiseen ilman ajokorttia. Lisäksi kuljettajat, joilla on ADHD, ovat useammin kolaritilanteissa syyllisiä tapahtuneeseen.
    • ADHD ei kuitenkaan näyttäisi yhdistyvän merkittävästi yleiseen holtittomuuteen liikenteessä eikä rattijuoppouteen.
    • Suomalaisessa seurantatutkimuksessa «Koisaari T, Michelsson K, Holopainen JM ym. Traffi...»4 lapsuuden ADHD ei yhdistynyt suurempaan liikennerikkomusten tai -onnettomuuksien määrään, mutta yhdistyi ajokortitta ajamisen lisäksi rattijuopumuksiin.
    • Ilmeisesti merkittävin onnettomuusriskiä lisäävä tekijä on taipumus ajaa ylinopeutta, joka autoilijoilla, joilla on ADHD, voi liittyä korostuneeseen "vauhdin hurmaan", eli vireystila ja tarkkaavuus paranevat heillä ajonopeuden kasvaessa enemmän kuin ihmisillä keskimäärin.
  • ADHD:n lääkehoidolla on pääsääntöisesti myönteinen vaikutus ajosuoritukseen.
    • Systemaattisessa katsauksessa «Gobbo MA, Louzã MR. Influence of stimulant and non...»5 arvioitiin 15 satunnaistettua, kontrolloitua lääketutkimusta, joissa arvioitiin lääkehoidon vaikutusta ajokykyyn. Stimulantit, erityisesti pitkävaikutteinen metyylifenidaatti ja lisdeksamfetamiini, näyttivät parantavan ajokykyä, tosin yksittäisiä tutkimuksia oli vähän ja ne olivat pieniä. Atomoksetiinin suhteen tutkimustulokset olivat ristiriitaisia, mutta atomoksetiinikaan ei näyttäisi heikentävän ajosuoritusta.
    • Lääkehoitoa valittaessa on huomioitava lääkkeen vaikutusaika, koska äkillinen lääkkeen vaikutuksen päättyminen autoa ajaessa saattaa heikentää ajokykyä.
    • Ruotsalaisessa rekisteritutkimuksessa «Chang Z, Lichtenstein P, D'Onofrio BM ym. Serious ...»3 ADHD-lääkitys oli yhteydessä 58 % pienentyneeseen vakavien onnettomuuksien riskiin miehillä, muttei naisilla. Tutkijat arvioivat myös, että mieskuljettajilla, joilla on ADHD, säännöllinen lääkityksen käyttö koko seuranta-ajan olisi saattanut ehkäistä 41–49 % vakavista onnettomuuksista.
  • ADHD saattaa vaikuttaa ajokykyisyyden arviointiin erityisesti ammattiajoluvan osalta.
  • Hankalissa tapauksissa tarvitaan liikennelääketieteellistä eritysosaamista «Olkkonen S, Sainio M, Latvala J, Miilunpalo P, Ste...»6.

Kirjallisuutta

  1. Vaa T. ADHD and relative risk of accidents in road traffic: a meta-analysis. Accid Anal Prev 2014;62:415-25 «PMID: 24238842»PubMed
  2. Philip P, Micoulaud-Franchi JA, Lagarde E ym. Attention Deficit Hyperactivity Disorder Symptoms, Sleepiness and Accidental Risk in 36140 Regularly Registered Highway Drivers. PLoS One 2015;10:e0138004 «PMID: 26376078»PubMed
  3. Chang Z, Lichtenstein P, D'Onofrio BM ym. Serious transport accidents in adults with attention-deficit/hyperactivity disorder and the effect of medication: a population-based study. JAMA Psychiatry 2014;71:319-25 «PMID: 24477798»PubMed
  4. Koisaari T, Michelsson K, Holopainen JM ym. Traffic and Criminal Behavior of Adults with Attention Deficit-Hyperactivity with a Prospective Follow-Up from Birth to the Age of 40 Years. Traffic Inj Prev 2015;16:824-30 «PMID: 25837647»PubMed
  5. Gobbo MA, Louzã MR. Influence of stimulant and non-stimulant drug treatment on driving performance in patients with attention deficit hyperactivity disorder: a systematic review. Eur Neuropsychopharmacol 2014;24:1425-43 «PMID: 25044052»PubMed
  6. Olkkonen S, Sainio M, Latvala J, Miilunpalo P, Stengård J. Ammattikuljettajan ajoterveyden uudet arviointikäytännöt. Suom Lääkäril 2015;70:2595-601
Artikkelin tunnus: nix01796
© 2019 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Käypä hoito -suositus

Anna palautetta
Linkkien värikoodit