Takaisin Tulosta

ADHD ja aivojen kuvantamistutkimukset

Lisätietoa aiheesta
Arja Voutilainen
15.8.2016
  • Tutkimuksilla ei ole toistaiseksi vielä pystytty täysin selvittämään ADHD:n patofysiologiaa, vaikka erilaisilla tutkimusmenetelmillä (magneettikuvaus MRI, funktionaalinen magneettikuvaus fMRI, diffuusiotensorikuvaus DTI) on saatu jo paljon tietoa siitä, miten aivojen rakenne, toiminta lepotilassa ja erilaisissa tehtävätilanteissa sekä hermoratojen reitit valkeassa aineessa eroavat ADHD-diagnoosin saaneilla lapsilla ja aikuisilla verrokkien vastaavista löydöksistä.
    • Rakenteellisten erojen tarkastelusta on siirrytty enenevässä määrin hermoverkostojen toiminnallisuuteen, tutkimaan aivoalueiden vuoropuhelua verkostossa.
    • Suuria tietomassoja analysoivilla Big data -menetelmillä pyritään selvittämään monimutkaisten verkostojen osallisuutta häiriön synnyssä yksinkertaisten syy-seuraussuhteiden sijaan «Zhao Y, Castellanos FX. Annual Research Review: Di...»1.
  • Aivojen rakenteessa samoin kuin toiminnassa on ADHD:ssa ryhmätasolla esille tulevaa eroa kontrolleihin verrattuna, mutta yksittäisen henkilön osalta erot eivät riitä diagnostiikkaan.
  • Harmaan aivoaineen tilavuus on ADHD:ssa pienempi sekä koko aivojen että tarkkaavuus- ja toiminnanohjauksen toimintoihin osallistuvien aivoalueiden osalta; aivokuori on ADHD-oireisilla henkilöillä normaalia ohuempi edellä mainittuja taitoja säätelevillä prefrontaali- ja parietaalialueella.
  • Funktionaalisessa magneettikuvauksessa (fMRI) havaitut poikkeavuudet ADHD-diagnoosin saaneilla riippuvat tutkimuksessa suoritetusta tehtävästä ja siihen osallistuvista aivoalueista.
  • Toiminnallisissa aivoverkostoissa on todettu 55 fMRI-tutkimuksen meta-analyysiin «Cortese S, Kelly C, Chabernaud C ym. Toward system...»12 perustuen poikkeavuutta kontrolleihin verattuna. Referenssinä analyysissä on käytetty Yeo ym. määrittämiä 7 aivoverkostoa «Yeo BT, Krienen FM, Sepulcre J ym. The organizatio...»13.
    • Frontoparietaalinen verkosto tukee päämäärähakuista toiminnanohjausta ja integroi ulkopuolisten virikkeiden antamaa informaatiota päätöksentekoa varten; ADHD:ssa siinä on todettu hypoaktivaatiota sekä lapsilla että aikuisilla.
    • Ventraalinen tarkkaavuusverkosto tukee tarkkaavuuden kohdistamista tärkeisiin ja käyttäytymisen kannalta merkittäviin ulkoisiin ärsykkeisiin ja sen yliaktiivisuus voi liittyä häiriöherkkyyteen; lapsilla siinä on todettu hypoaktiivisuutta, mutta myös hyperaktivaatiota.
    • Dorsaalinen tarkkaavuusverkosto tukee sisäisiin tuntemuksiin perustuvien sensoristen ärsykkeiden valikointia; aikuisilla on todettu hyperaktivaatiota samoin kuin visuaalisessakin verkostossa.
    • Peruslepotilaverkosto on valvelepotilassa aktivoituva sisäinen kognitiivinen järjestelmä. Sen pitäisi vaimentua aktiivisessa toiminnassa, mutta se saattaa ADHD:ssa jäädä vaimentumatta ja häiritä aktiviteettiin liittyviä kognitiivisia prosesseja. Sekä lapsilla että aikuisilla on todettu hyperaktivaatiota.
    • Myös somatomotorisessa verkostossa lapsilla todettiin hyperaktivaatiota.
  • Konnektiivisuustutkimuksilla on myös pyritty selvittämään ADHD:n alatyyppien eroavuutta toisistaan «Park BY, Kim M, Seo J ym. Connectivity Analysis an...»14. Toisaalta niillä on tutkittu neuropsykiatrisissa häiriöissä esiintyvien poikkeavuuksien samankaltaisuutta ja eroavuutta, esimerkiksi sitä, miten paljon ADHD ja autismi häiriöinä eroavat toisistaan «Kern JK, Geier DA, King PG ym. Shared Brain Connec...»15.
  • Sekä eurooppalaisen että amerikkalaisen ryhmän meta-analyysien perusteella ADHD:ssa sekä rakenteelliset että toiminnalliset löydökset ovat lähempänä kontrolleja stimulanttihoitoa saaneiden kuin hoitoa saamattomien ryhmässä «Nakao T, Radua J, Rubia K ym. Gray matter volume a...»16, «Frodl T, Skokauskas N. Meta-analysis of structural...»17, «Rubia K, Alegria AA, Cubillo AI ym. Effects of sti...»18, «Spencer TJ, Brown A, Seidman LJ ym. Effect of psyc...»19; yhdessäkään tutkimuksessa ei ole näyttöä, että stimulanttihoito vaarantaisi aivojen kypsymistä.
    • o Uudessa suuressa monikeskustutkimuksessa «Hoogman M, Bralten J, Hibar DP ym. Subcortical bra...»20, jossa oli tehty aivojen rakenteellinen magneettitutkimus 1 713 ADHD-diagnoosin saaneelle henkilölle (ikä 4–63 vuotta) ja 1 529 kontrollihenkilölle, todettiin sekä aiemmin kuvattu ero aivojen tilavuudessa että aivojen kypsymisen hidastumiseen viittaava ero lasten ja aikuisten välillä, mutta ei eroa stimulanttihoitoa saaneiden ja muiden välillä.

Kirjallisuutta

  1. Zhao Y, Castellanos FX. Annual Research Review: Discovery science strategies in studies of the pathophysiology of child and adolescent psychiatric disorders--promises and limitations. J Child Psychol Psychiatry 2016;57:421-39 «PMID: 26732133»PubMed
  2. Rubia K, Alegría AA, Brinson H. Brain abnormalities in attention-deficit hyperactivity disorder: a review. Rev Neurol 2014;58 Suppl 1:S3-16 «PMID: 25252664»PubMed
  3. Friedman LA, Rapoport JL. Brain development in ADHD. Curr Opin Neurobiol 2015;30:106-11 «PMID: 25500059»PubMed
  4. van Ewijk H, Heslenfeld DJ, Zwiers MP ym. Diffusion tensor imaging in attention deficit/hyperactivity disorder: a systematic review and meta-analysis. Neurosci Biobehav Rev 2012;36:1093-106 «PMID: 22305957»PubMed
  5. Frodl T, Skokauskas N. Meta-analysis of structural MRI studies in children and adults with attention deficit hyperactivity disorder indicates treatment effects. Acta Psychiatr Scand 2012;125:114-26 «PMID: 22118249»PubMed
  6. Shaw P, Malek M, Watson B ym. Development of cortical surface area and gyrification in attention-deficit/hyperactivity disorder. Biol Psychiatry 2012;72:191-7 «PMID: 22418014»PubMed
  7. Shaw P, Malek M, Watson B ym. Trajectories of cerebral cortical development in childhood and adolescence and adult attention-deficit/hyperactivity disorder. Biol Psychiatry 2013;74:599-606 «PMID: 23726514»PubMed
  8. Ducharme S, Hudziak JJ, Botteron KN ym. Decreased regional cortical thickness and thinning rate are associated with inattention symptoms in healthy children. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2012;51:18-27.e2 «PMID: 22176936»PubMed
  9. Hart H, Radua J, Mataix-Cols D ym. Meta-analysis of fMRI studies of timing in attention-deficit hyperactivity disorder (ADHD). Neurosci Biobehav Rev 2012;36:2248-56 «PMID: 22922163»PubMed
  10. Hart H, Radua J, Nakao T ym. Meta-analysis of functional magnetic resonance imaging studies of inhibition and attention in attention-deficit/hyperactivity disorder: exploring task-specific, stimulant medication, and age effects. JAMA Psychiatry 2013;70:185-98 «PMID: 23247506»PubMed
  11. Lei D, Du M, Wu M ym. Functional MRI reveals different response inhibition between adults and children with ADHD. Neuropsychology 2015;29:874-81 «PMID: 25938917»PubMed
  12. Cortese S, Kelly C, Chabernaud C ym. Toward systems neuroscience of ADHD: a meta-analysis of 55 fMRI studies. Am J Psychiatry 2012;169:1038-55 «PMID: 22983386»PubMed
  13. Yeo BT, Krienen FM, Sepulcre J ym. The organization of the human cerebral cortex estimated by intrinsic functional connectivity. J Neurophysiol 2011;106:1125-65 «PMID: 21653723»PubMed
  14. Park BY, Kim M, Seo J ym. Connectivity Analysis and Feature Classification in Attention Deficit Hyperactivity Disorder Sub-Types: A Task Functional Magnetic Resonance Imaging Study. Brain Topogr 2016;29:429-39 «PMID: 26602102»PubMed
  15. Kern JK, Geier DA, King PG ym. Shared Brain Connectivity Issues, Symptoms, and Comorbidities in Autism Spectrum Disorder, Attention Deficit/Hyperactivity Disorder, and Tourette Syndrome. Brain Connect 2015;5:321-35 «PMID: 25602622»PubMed
  16. Nakao T, Radua J, Rubia K ym. Gray matter volume abnormalities in ADHD: voxel-based meta-analysis exploring the effects of age and stimulant medication. Am J Psychiatry 2011;168:1154-63 «PMID: 21865529»PubMed
  17. Frodl T, Skokauskas N. Meta-analysis of structural MRI studies in children and adults with attention deficit hyperactivity disorder indicates treatment effects. Acta Psychiatr Scand 2012;125:114-26 «PMID: 22118249»PubMed
  18. Rubia K, Alegria AA, Cubillo AI ym. Effects of stimulants on brain function in attention-deficit/hyperactivity disorder: a systematic review and meta-analysis. Biol Psychiatry 2014;76:616-28 «PMID: 24314347»PubMed
  19. Spencer TJ, Brown A, Seidman LJ ym. Effect of psychostimulants on brain structure and function in ADHD: a qualitative literature review of magnetic resonance imaging-based neuroimaging studies. J Clin Psychiatry 2013;74:902-17 «PMID: 24107764»PubMed
  20. Hoogman M, Bralten J, Hibar DP ym. Subcortical brain volume differences in participants with attention deficit hyperactivity disorder in children and adults: a cross-sectional mega-analysis. Lancet Psychiatry 2017;4:310-319 «PMID: 28219628»PubMed
Artikkelin tunnus: nix01797
© 2019 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Käypä hoito -suositus

Anna palautetta
Linkkien värikoodit