Tutkimuksissa unta on arvioitu useimmiten erilaisilla kyselyillä ja päiväkirjoilla, jotka kuvaavat subjektiivisia tuntemuksia unen laadusta tai unettomuusoireista. Joissakin tutkimuksissa hyödynnetään kiihtyvyyteen ja liikkeen havaitsemiseen perustuvia pienikokoisia mittalaitteita (aktigrafi). Niillä voidaan saada käsitys unirytmistä, unen kestosta ja unen eheydestä usean vuorokauden ajalta. Työläin ja kallein, mutta samalla kaikkein tarkin objektiivinen mittausmenetelmä on unipolygrafia, jossa saadaan selville tarkasti nukahtamisviive, nukahtamisen jälkeinen hereilläoloaika, kokonaisunimäärä, unen tehokkuus ja univaiheet. Unipolygrafialla voidaan todentaa tai sulkea pois monia unihäiriöitä. Edellä kuvatuista syistä johtuen unipolygrafian käyttö tutkimuksissa on harvinaisempaa kuin kyselyiden tai aktigrafian käyttö.
Liikunnan vaikutusmekanismit uneen ovat osin epäselviä, mutta taustalla on todennäköisesti useita mekanismeja «Korkutata A, Korkutata M, Lazarus M. The impact of...»1. Vaikutus voi välittyä fyysisen aktiivisuuden aiheuttamien ruumiinlämmön muutosten tai autonomisen hermoston säätelyn kautta. Liikunta saattaa vaikuttaa uneen positiivisesti myös erilaisten välittäjäaineiden ja endorfiinien kautta. Liikunta tuo myös kehollista rentoutta sekä lisää unipainetta. Liikkumisella on vaikutuksia myös vuorokausirytmin säätelyyn, johon vaikuttaa myös liikuntaan, erityisesti ulkoliikuntaan liittyvä valoaltistus. Valon vaikutusten huomiointi tutkimuksissa on yleensä vaillinaista tai puuttuu kokonaan.
Havainnoivissa väestötutkimuksissa säännöllisellä kohtuullisella liikunnan harrastuksella on todettu positiivinen yhteys unen koettuun laatuun, nukahtamiskykyyn, päiväaikaiseen vireyteen ja kognitioon «2018 Physical Activity Guidelines Advisory Committ...»2, «Patel A, Cheung J. The effect of exercise on dayti...»3, «Bloomberg M, Brocklebank L, Doherty A, ym. Associa...»4. Liikunnalla on osoitettu olevan positiivista vaikutusta myös objektiivisesti mitattuihin uniparametreihin: enemmän syvää unta, lyhyempi nukahtamisviive sekä vähemmän nukahtamisen jälkeistä hereilläoloaikaa (WASO, wake after sleep onset) «Kubitz KA, Landers DM, Petruzzello SJ, ym. The eff...»5, «Kredlow MA, Capozzoli MC, Hearon BA, ym. The effec...»6. Toisaalta liian vähäinen «Yang Y, Shin JC, Li D, ym. Sedentary Behavior and ...»7 ja liiallinen «Dubinina E, Korostovtseva LS, Rotar O, ym. Physica...»8 fyysinen aktiivisuus voivat vaikuttaa negatiivisesti uneen.
Yhdysvaltojen terveysministeriön asiantuntijapaneeli on koonnut kattavasti liikunnan ja unen välistä tutkimusnäyttöä vuonna 2018 «2018 Physical Activity Guidelines Advisory Committ...»2. Tämän suosituksen mukaan 9 meta-analyysin ja 6 systemaattisen katsauksen perusteella on vahva tutkimusnäyttö liikunnan unta parantavista vaikutuksista (yleisellä tasolla). Liikunnan vaikutuksista unettomuuteen (insomnia) näyttö on kohtalaisen vahva (moderate) 3 meta-analyysiin ja 3 systemaattiseen katsauksen perusteella.
Liikunnan ajoituksen merkityksestä uneen on ristiriitaista näyttöä. Vuonna 2022 julkaistussa systemaattisessa katsauksessa ja verkostometa-analyysissä «Yue T, Liu X, Gao Q, ym. Different Intensities of ...»9 ei havaittu liikunnan heikentävän unen laatua, vaikka liikunta olisi ollut intensiivistä ja sijoittunut lähelle nukkumaanmenoaikaa. Tässä analyysissä huomionarvoista on, että mukana olleista tutkimuksista suurin osa oli tehty PSG:tä tai aktigrafiaa hyödyntäen. Analyysiin hyväksyttyjen yksittäisten tutkimusten aineistot olivat kuitenkin hyvin pieniä ja tutkittavat olivat pääasiassa nuoria terveitä aikuisia ja suurin osa miehiä. Vain osassa analyysiin hyväksytyistä tutkimuksissa oli arvioitu tutkittavien kronotyypin vaikutusta, ja sen osalta tulokset olivat ristiriitaisia. Toisenlaiseen tulokseen päätyi vuonna 2025 julkaistu, yli 14 000 henkilöä käsittävä havainnoiva tutkimus «Leota J, Presby DM, Le F, ym. Dose-response relati...»10. Tutkittavien aktiivisuutta ja unta seurattiin biometrisellä seurantalaitteella. Tutkimustulosten mukaan unenlaatu oli sitä huonompi, mitä myöhempään ja mitä raskaampaa liikunta oli. Myöhäinen tai raskas liikunta pidensi nukahtamisviivettä, lyhensi unen kokonaiskestoa ja heikensi unen laatua. Myöhäinen ja raskas liikunta vaikutti myös autonomisen hermoston toimintaan: yöllinen leposyke pysyi korkeampana ja sykevälivaihtelu matalampana vielä useita tunteja rasituksen jälkeen. Jos harjoittelu loppui vähintään 4 tuntia ennen totuttua nukkumaanmenoaikaa, ei yöunen häiriintymistä havaittu.
Liikuntaharjoittelututkimuksissa on käytetty hyvin erityyppisiä liikuntaharjoitteita, kuten kävely, pyöräily, juoksu, vastusharjoittelu, jooga, taiji, pilates tai baduanjin (sisältää hengitysharjoituksia, meditaatiota ja hidasta, rentouttavaa liikettä). Toistaiseksi on riittämättömästi tutkimustietoa yksittäisen liikuntalajin vaikutuksista uneen, joten liikkumisen suhteen pätevät yleiset terveysliikuntasuositukset. Tuorein suomalainen liikuntasuositus on vuodelta 2019 (https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/aikuisten-liikkumisen-suositus/ «https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/aikuisten-liikkumisen-suositus/»1). Suosituksen mukaan 18–65-vuotiaille suositellaan lihaskuntoa- ja liikehallintaa kahdesti viikossa, rasittavaa liikuntaa 1 tunti 15 minuuttia viikossa tai reipasta liikkumista 2 tuntia 30 minuuttia viikossa, kevyttä liikuskelua mahdollisimman usein. Lisäksi suositellaan myös paikallaanolon tauottamista ja riittävästi palauttavaa unta. Suosituksen taustalla on Yhdysvaltojen terveysministeriön asiantuntijapaneelin suositus vuodelta 2018 «2018 Physical Activity Guidelines Advisory Committ...»2.
Liikunnan Käypä hoito -suosituksesta ei ole tällä hetkellä ajantasaista versiota, mutta päivitystyö on tätä tekstiä kirjoittaessa käynnissä.
Yhteenvetona tutkimuksista voidaan todeta, että kohtalaisella liikuntaharjoittelulla on positiivisia vaikutuksia sekä subjektiivisesti että objektiivisesti mitattuihin uniparametreihin. Liikunnan vaikutuksia erityisesti unettomuushäiriön suhteen on käsitelty tarkemmin näytönastekatsauksessa «Liikunnan lisääminen todennäköisesti parantaa merkittävästi subjektiivisesti arvioitua ja hieman objektiivisesti arvioitua unen laatua vähän liikkuvilla unettomuushäiriöstä kärsivillä henkilöillä.»B.