Epidemiologisiin tutkimuksiin pohjautuvissa meta-analyyseissä on havaittu tilastollinen epälineaarinen, J-muotoinen yhteys alkoholin kulutuksen ja aivoinfarktin ilmaantuvuuden välillä «Zhang C, Qin YY, Chen Q ym. Alcohol intake and ris...»1, «Patra J, Taylor B, Irving H ym. Alcohol consumptio...»2, «Reynolds K, Lewis B, Nolen JD ym. Alcohol consumpt...»3, «Mostofsky E, Chahal HS, Mukamal KJ ym. Alcohol and...»4. Yhteys on todettu sekä miehillä että naisilla «Patra J, Taylor B, Irving H ym. Alcohol consumptio...»2, «Reynolds K, Lewis B, Nolen JD ym. Alcohol consumpt...»3. Vastaavanlainen epälineaarinen yhteys on havaittu myös aivoinfarktikuolleisuuteen liittyen «Patra J, Taylor B, Irving H ym. Alcohol consumptio...»2. Näiden tutkimusten perusteella pienin tilastollinen riski näyttää liittyvän alkoholin kulutukseen, joka on miehillä suunnilleen 1 annos (12 g) vuorokaudessa ja naisilla tätä pienempi «Patra J, Taylor B, Irving H ym. Alcohol consumptio...»2, «Reynolds K, Lewis B, Nolen JD ym. Alcohol consumpt...»3.
Epidemiologisten satunnaistamattomien tutkimusten havaintoon annos-vastetyyppisestä epälineaarisesta yhteydestä voi kuitenkin liittyä harhan lähteitä, mm. eroja eri tavoin alkoholia kuluttavien henkilöiden elämäntavoissa, muussa terveydentilassa ja geneettisissä ominaisuuksissa. Tähän viittaavat tulokset mendeliläiseen satunnaistamiseen perustuvassa analyysissä, jossa todettiin tiettyyn genotyyppiin liittyvän vähäisempi alkoholin käyttö ja pienempi aivoinfarktin riski. Analyysin kohteena olleen alleelin omaavilla henkilöillä sydän- ja verisuonitapahtumien riski ei muuttunut alkoholin kulutuksen suhteessa tavalla, joka olisi tukenut J-muotoisen yhteyden olemassaoloa. Löydös asetti epidemiologisten tutkimusten havainnon pienten alkoholiannosten suojavaikutuksesta kyseenalaiseksi «Holmes MV, Dale CE, Zuccolo L ym. Association betw...»5.
Suomalaisissa aineistoissa «Sundell L, Salomaa V, Vartiainen E ym. Increased s...»6, «Rantakömi SH, Laukkanen JA, Sivenius J ym. Hangove...»7 humalahakuisen ja krapulaoireisiin johtavan juomisen on todettu liittyvän suurentuneeseen aivoinfarktiriskiin. Suomalaisilla miehillä ja naisilla humalahakuiseen juomistapaan on havaittu liittyvän suunnilleen 1,5-kertainen aivoinfarktiriski «Sundell L, Salomaa V, Vartiainen E ym. Increased s...»6. Suomalaisilla miehillä krapulaoireisiin johtavaan juomiseen on havaittu liittyvän noin 2,5-kertainen aivoinfarktiriski «Rantakömi SH, Laukkanen JA, Sivenius J ym. Hangove...»7.
Alkoholin käyttöön liittyy monia terveysriskejä. Alkoholin maltillisen käytön aloittamista tai jatkamista ei voida perustella AVH-riskin vähentämisellä. Päinvastoin monen henkilön kohdalla suurentunut AVH-riski voidaan mieltää lisäsyyksi vähentää runsasta alkoholinkäyttöä. Vähäisen terveysriskin rajaa on vaikea määritellä muun muassa yksilöllisten seikkojen vuoksi. Alkoholinkäyttö, josta ei ole todennäköisesti riskiä terveelle työikäiselle henkilölle, on naisilla 0–1 annosta ja miehillä 0–2 annosta vuorokaudessa
Ks. Käypä hoito -suositus Alkoholiongelmaisen hoito «Alkoholiongelmat»1.