Takaisin Tulosta

Sopeutumisvalmennus ja ryhmämuotoinen psykososiaalinen tuki

Lisätietoa aiheesta
Erja Poutiainen ja Sinikka Hiekkala
6.7.2016

Aivoverenkiertohäiriön sairastanut henkilö tarvitsee usein pitkäaikaista psykososiaalista tukea.

Aivoverenkiertohäiriön fyysiset, kognitiiviset ja psyykkiset jälkioireet vaikuttavat pitkään sairastumisen jälkeen ja osalle henkilöistä jää pysyvä haitta. Jälkioireet muokkaavat sairastuneen henkilön ruumiinkuvaa ja psyykkistä reagointia «Murray J, Young J, Forster A. Review of longer-ter...»1, «Ellis-Hill CS, Payne S, Ward C. Self-body split: i...»2. Sairauden hyväksyminen tai sairauteen sopeutuminen on yhteydessä pitkän aikavälin toipumiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin.

Sairaudesta seurannut pysyvä toiminnallinen haitta muuttaa usein henkilön ihmissuhteita tai asemaa lähipiirissä tai lähiyhteisössä, ja myös tulevaisuuden odotukset muuttuvat «Bury M. Chronic illness as biographical disruption...»3. Lähipiirin käytännöllinen, tiedollinen ja emotionaalinen tuki on tutkimusten mukaan erittäin tärkeä aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen hyvinvoinnille «Glass TA, Maddox GL. The quality and quantity of s...»4, «Jellema S, van der Sande R, van Hees S ym. Role of...»5. Sosiaalisen elämänpiirin kapeutuminen aivoverenkiertohäiriön jälkeen on tavallista. Tämä on liitetty ahdistus- ja stressioireilun lisääntymiseen «House JS. Social isolation kills, but how and why?...»6, «Cacioppo JT, Hawkley LC. Social isolation and heal...»7. Jopa aivoverenkiertohäiriöstä hyvin toipuneilla on havaittu sosiaalisen aktiivisuuden vähenemistä «Forster A, Young J. Specialist nurse support for p...»8, «Green J, Forster A, Bogle S ym. Physiotherapy for ...»9.

Sopeutumisvalmennus on kuntoutusta, jonka tavoitteena on antaa osallistujille tietoa, keinoja selviytyä arjessa sekä vertaistukea «Streng H. (toim.). Sopeutumisvalmennus. Raha-autom...»10. Tyypillisesti sopeutumisvalmennuskurssin ohjelmassa on keskustelu- ja toiminnallisia ryhmiä sekä opetuskeskusteluja. Ryhmät tarjoavat tukea muuttuneen elämän haasteisiin. Sopeutumisvalmennus on osa kuntoutujan kuntoutusprosessia. Useimmiten aivoverenkiertohäiriön sairastaneille suunnatut ryhmäkurssit ovat kuntoutuskursseja heidän usein monia muita sairausryhmiä haastavampien toimintakykyrajoitteiden vuoksi. Tällä hetkellä Suomessa ainoastaan Aivoliitto järjestää sopeutumisvalmennusta aivoverenkiertohäiriön sairastaneille (www «http://www.aivoliitto.fi/»1).

Sopeutumisvalmennus on suomalaisen kuntoutuksen oivallus «Streng H. (toim.). Sopeutumisvalmennus. Raha-autom...»10, mutta uusimmassa kansainvälisessä kirjallisuudessa «Sadler E, Sarre S, Tinker A ym. Developing a novel...»11, «Greenwood N, Pelone F, Hassenkamp AM. General prac...»12, «Pearce G, Pinnock H, Epiphaniou E ym. Experiences ...»13, «Ellis-Hill C, Gracey F, Thomas S ym. 'HeART of Str...»14 on raportoitu sopeutumisvalmennuksen aihealueita lähellä olevista ohjatuista ryhmistä sekä aivoverenkiertohäiriön sairastuneille että heidän läheisilleen.

Kirjallisuutta

  1. Murray J, Young J, Forster A. Review of longer-term problems after a disabling stroke. Rev Clin Gerontol 2007;17:277-92
  2. Ellis-Hill CS, Payne S, Ward C. Self-body split: issues of identity in physical recovery following a stroke. Disabil Rehabil 2000;22:725-33 «PMID: 11117592»PubMed
  3. Bury M. Chronic illness as biographical disruption. Sociol Health Illn 1982;4:167-82 «PMID: 10260456»PubMed
  4. Glass TA, Maddox GL. The quality and quantity of social support: stroke recovery as psycho-social transition. Soc Sci Med 1992;34:1249-61 «PMID: 1641684»PubMed
  5. Jellema S, van der Sande R, van Hees S ym. Role of Environmental Factors on Resuming Valued Activities Poststroke: A Systematic Review of Qualitative and Quantitative Findings. Arch Phys Med Rehabil 2016;97:991-1002.e1 «PMID: 26854855»PubMed
  6. House JS. Social isolation kills, but how and why? Psychosom Med 2001;63:273-4 «PMID: 11292275»PubMed
  7. Cacioppo JT, Hawkley LC. Social isolation and health, with an emphasis on underlying mechanisms. Perspect Biol Med 2003;46:S39-52 «PMID: 14563073»PubMed
  8. Forster A, Young J. Specialist nurse support for patients with stroke in the community: a randomised controlled trial. BMJ 1996;312:1642-6 «PMID: 8664717»PubMed
  9. Green J, Forster A, Bogle S ym. Physiotherapy for patients with mobility problems more than 1 year after stroke: a randomised controlled trial. Lancet 2002;359:199-203 «PMID: 11812553»PubMed
  10. Streng H. (toim.). Sopeutumisvalmennus. Raha-automaattiyhdistys. Grano Oy 2014:148-69
  11. Sadler E, Sarre S, Tinker A ym. Developing a novel peer support intervention to promote resilience after stroke. Health Soc Care Community 2016;: «PMID: 26939997»PubMed
  12. Greenwood N, Pelone F, Hassenkamp AM. General practice based psychosocial interventions for supporting carers of people with dementia or stroke: a systematic review. BMC Fam Pract 2016;17:3 «PMID: 26769651»PubMed
  13. Pearce G, Pinnock H, Epiphaniou E ym. Experiences of Self-Management Support Following a Stroke: A Meta-Review of Qualitative Systematic Reviews. PLoS One 2015;10:e0141803 «PMID: 26657458»PubMed
  14. Ellis-Hill C, Gracey F, Thomas S ym. 'HeART of Stroke (HoS)', a community-based Arts for Health group intervention to support self-confidence and psychological well-being following a stroke: protocol for a randomised controlled feasibility study. BMJ Open 2015;5:e008888 «PMID: 26243555»PubMed