Takaisin Tulosta

Neuropsykologinen tutkimus ja ADHD

Lisätietoa aiheesta
Maarit Virta ja Vesa Närhi
8.2.2017
  • Neuropsykologisella tutkimuksella tarkoitetaan tutkimusta, jossa kartoitetaan yksilön kognitiivisia toimintoja, käyttäytymistä ja psyykkistä tilaa «Poutiainen E. Neuropsykologinen tutkimus – ...»1, «Semrud-Clikeman M, Teeter Ellison PA. Child Neurop...»2.
  • Tutkimuksen tarkoituksena voi ADHD-oireisen kohdalla olla esimerkiksi vaikeuksien asteen ja laaja-alaisuuden, mahdollisten oppimisvaikeuksien, työ- tai opiskelukyvyn tai kuntoutustarpeen arviointi.
  • Tutkimuksen tekijän tulisi olla neuropsykologi «Saunamäki T, Jehkonen M. Neuropsykologinen tutkimu...»3. Mikäli pätevää neuropsykologia ei ole saatavilla, tutkimuksia voivat tehdä neuropsykologin työnohjauksessa psykologit, joilla on neuropsykologian täydennyskoulutusta ja riittävä kokemus neuropsykologiasta.
    • Neuropsykologinen tutkimus eroaa psykologisesta tutkimuksesta tekijän erityisosaamisen, tulkinnassa käytetyn viitekehyksen ja joskus myös menetelmävalintojen osalta.
  • Mikäli neuropsykologinen tutkimus on arvioitu tarpeelliseksi, sen tulee olla laaja. Siihen kuuluu seuraavien osa-alueiden tutkiminen tai aiemmin kerätyn tiedon huomioiminen:
    • taustatietoihin perehtyminen
    • haastattelu
    • muiden tarvittavien henkilöiden haastattelu (esim. vanhemmat, opettaja tai puoliso)
    • havainnointi
    • testaus (sekä normeihin pohjautuva että laadullinen arvio)
    • tarvittaessa kyselylomakkeiden käyttö
    • tutkimustulosten tulkinta
    • palautteen antaminen ja
    • lausunnon kirjoittaminen.
  • Käytetyillä testimenetelmillä tutkitaan kognitiivisia toimintoja laaja-alaisesti, käyttäen useita ajantasaisia menetelmiä.
  • Arvioitaessa ADHD-oireista aikuista on tarpeellista arvioida myös mielialaa ja usein myös persoonallisuutta.
  • Kokonaistulkinta tehdään neuropsykologisesta viitekehyksestä käsin, yhdistäen eri tavoin hankitut tiedot.

Kirjallisuutta

  1. Poutiainen E. Neuropsykologinen tutkimus – mitä, miksi, milloin? Suom Lääkäril 2007;32:2769-70
  2. Semrud-Clikeman M, Teeter Ellison PA. Child Neuropsychology. Assessment and Interventions for Neurodevelopmental Disorders. 2. painos, 2007. Springer
  3. Saunamäki T, Jehkonen M. Neuropsykologinen tutkimus. Kirjassa: Jehkonen M, Saunamäki T, Paavola L, Vilkki J. Kliininen neuropsykologia. 2015. Duodecim: Helsinki
Artikkelin tunnus: nix02462
© 2019 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Käypä hoito -suositus

Anna palautetta
Linkkien värikoodit