Takaisin Tulosta

Lapsuuden kiintymyssuhdehäiriöt ja ADHD

Lisätietoa aiheesta
Hanna Raaska ja Leena Pihlakoski
19.5.2025

Kiintymyssuhteiden estottomuus ja lapsuuden kiintymyssuhteiden reaktiivinen häiriö syntyvät ennen 5 vuoden ikää vakavan riittämättömän hoivan seurauksena. Ne voidaan diagnosoida vain, jos lapsi on kokenut pitkäkestoisia ja vakavia hoivan puutteita. Kaikille laiminlyödyille tai hyväksikäytetyille lapsille ei kuitenkaan kehity tätä oirekokonaisuutta. Häiriöitä tavataan enimmäkseen sijoitetuilla ja adoptoiduilla lapsilla «International Classification of Diseases, Eleventh...»1.

Diagnostisessa ICD-10-järjestelmässä kiintymyssuhdehäiriöt luokitellaan lapsuudessa tai nuoruusiässä alkaviin sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöihin «Psykiatrian luokituskäsikirja. Suomalaisen tautilu...»2. ICD-11-luokituksessa häiriöt on kuitenkin sisällytetty stressiin liittyviin häiriöihin sen mukaisesti, että etiologisena tekijänä edellytetään olevan merkittävästi puutteellisen hoivan tai kaltoinkohtelukokemusten «International Classification of Diseases, Eleventh...»1. Muilta osin kiintymyssuhdehäiriöiden etiologia on edelleen pitkälti tuntematon.

Lapsuuden kiintymyssuhteiden estottomuus syntyy vakavasti puutteellisen hoivan ja laiminlyönnin seurauksena esimerkiksi huonosti resursoiduissa laitoksissa. Lapsi tyypillisesti lähestyy valikoimattomasti aikuisia ilman tavanomaista pidättyväisyyttä, ei tee eroa omien vanhempiensa ja vieraiden aikuisten välillä ja käyttäytyy vieraitakin aikuisia kohtaan poikkeuksellisen tuttavallisesti. Lapsi voi hakea vieraalta aikuiselta fyysistä läheisyyttä, esittää sopimattomia kysymyksiä ja lähteä estotta vieraan ihmisen mukaan «International Classification of Diseases, Eleventh...»1. Nuoruusikäisillä oirekuva voi näyttäytyä pinnallisina kaverisuhteina ja sosiaalisen toimintakyvyn vaikeuksina, kuten runsaina konflikteina kaverisuhteissa «Seim AR, Jozefiak T, Wichstrøm L, ym. Reactive att...»3.

Myös lapsuuden kiintymyssuhteiden reaktiivisessa häiriössä (RAD, reactive attachment disorder) pysyvä ja laaja-alainen estynyt ja vetäytyvä käyttäytyminen syntyy seurauksena olosuhteista, joissa lapsen ei ole ollut mahdollista muodostaa valikoituneita kiintymyssuhteita hoivaajaan. Häiriölle tyypillistä on, ettei lapsi hae lohtua, tukea ja hoivaa ensisijaiselta hoitajaltaan tai muiltakaan aikuisilta eikä reagoi tarjottuun lohdutukseen. Oirekuva ilmenee erityisesti lapsen ollessa ahdistunut tai hädissään. Responsiivisuus toisia kohtaan sekä myönteiset tunteet ovat vähäisiä. Tunteiden säätely on vaikeaa, ja negatiiviset tunnetilat tulevat esiin erityisesti ei-uhkaavissa vuorovaikutustilanteissa aikuisten hoivaajien kanssa «International Classification of Diseases, Eleventh...»1, «Psykiatrian luokituskäsikirja. Suomalaisen tautilu...»2, «Zeanah CH, Chesher T, Boris NW, ym. Practice Param...»4.

Kiintymyssuhdehäiriöt ja ADHD

ADHD:ssä lapsella voi olla myös sosiaalisesti estotonta käyttäytymistä. Kiintymyssuhteiden estottomuus ja ADHD ovat kuitenkin erotettavissa toisistaan huolellisella esitietoihin ja ydinoireisiin kohdentuvalla diagnostiikalla. ADHD:ssä oirekuva näyttäytyy laaja-alaisena, kun taas lapsuuden kiintymyssuhteiden estottomuudessa käyttäytyminen ilmenee erityisesti suhteessa vieraisiin aikuisiin. Lisäksi kiintymyssuhdehäiriön diagnoosi edellyttää varmaa tai todennäköistä ja vakavaa hoivan puutteellisuutta lapsen historiassa «International Classification of Diseases, Eleventh...»1.

Kiintymyssuhteiden estottomuuteen liittyy usein tarkkaamattomuutta, impulsiivisuutta ja hyperaktiivisuutta. ADHD:n onkin todettu olevan tavallinen samanaikaishäiriö erityisesti lapsuuden kiintymyssuhteiden estottomuudessa lapsuus-, nuoruus- ja aikuisiällä «Seim AR, Jozefiak T, Wichstrøm L, ym. Reactive att...»3, «Scheper FY, Groot CRM, de Vries ALC, ym. Course of...»5, «Kay C, Green J, Sharma K. Disinhibited Attachment ...»6, «Kennedy M, Kreppner J, Knights N, ym. Adult disinh...»7, «Hong M, Moon DS, Chang H, ym. Incidence and Comorb...»8.

Lapsuuden kiintymyssuhteiden reaktiivinen häiriö ei ole erotusdiagnostisesti yhtä merkittävä kuin estottomuus, mutta saattaa esiintyä samanaikaisesti ADHD:n kanssa. Diagnostisen ICD-11-luokituksen mukaisesti kiintymyssuhteiden estottomuus tai reaktiivinen kiintymyssuhdehäiriö voidaankin diagnosoida samanaikaisesti ADHD:n kanssa, mikäli kummankin häiriön diagnostiset kriteerit täyttyvät «International Classification of Diseases, Eleventh...»1.

Sekä ADHD:n että kiintymyssuhdehäiriöiden on todettu lisäävän psykososiaalisten vaikeuksien riskiä nuoruus- ja aikuisiällä. Sen vuoksi molempien häiriöiden tunnistaminen ja yhtäaikainen hoito on tärkeää «Seim AR, Jozefiak T, Wichstrøm L, ym. Reactive att...»3, «Moran K, Dyas R, Kelly C, ym. Reactive attachment ...»9.

Kiintymyssuhdehäiriön kanssa samanaikaisen ADHD:n hoito suositellaan toteutettavan ADHD:n hoitosuosituksen mukaisesti kiinnittäen kuitenkin erityistä huomiota lapsen ja vanhemman välisen suhteen tukemiseen «Zeanah CH, Chesher T, Boris NW, ym. Practice Param...»4. Kiintymyssuhdehäiriön hoidossa ensisijaista on huolehtia kaltoinkohtelun päättymisestä ja olosuhteiden korjaantumisesta niin, että lapselle on tarjolla pysyvä, turvallinen ja emotionaalisesti saatavilla oleva hoivaaja. Vanhemmalle tarjottu riittävä tuki ja tarpeen mukainen lapsen psykoterapeuttinen hoito tai interventio yksilöllisen arvion pohjalta ovat hoidon kulmakivet. Toistuvat katkokset ja muutokset lapsen tai nuoren sijoituspaikassa voivat lisätä myöhempien psykiatristen samanaikaishäiriöiden riskiä «Zeanah CH, Chesher T, Boris NW, ym. Practice Param...»4.

Kirjallisuutta

  1. International Classification of Diseases, Eleventh Revision (ICD-11), World Health Organization (WHO) 2019/2021 https://icd.who.int/browse11. Licensed under Creative Commons Attribution-NoDerivatives 3.0 IGO licence (CC BY-ND 3.0 IGO
  2. Psykiatrian luokituskäsikirja. Suomalaisen tautiluokitus ICD-10:n psykiatriaan liittyvät diagnoosit. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen luokitukset, termistöt ja tilasto-ohjeet 1/2012.
  3. Seim AR, Jozefiak T, Wichstrøm L, ym. Reactive attachment disorder and disinhibited social engagement disorder in adolescence: co-occurring psychopathology and psychosocial problems. Eur Child Adolesc Psychiatry 2022;31(1):85-98 «PMID: 33185772»PubMed
  4. Zeanah CH, Chesher T, Boris NW, ym. Practice Parameter for the Assessment and Treatment of Children and Adolescents With Reactive Attachment Disorder and Disinhibited Social Engagement Disorder. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2016;55(11):990-1003 «PMID: 27806867»PubMed
  5. Scheper FY, Groot CRM, de Vries ALC, ym. Course of disinhibited social engagement behavior in clinically referred home-reared preschool children. J Child Psychol Psychiatry 2019;60(5):555-565 «PMID: 30447087»PubMed
  6. Kay C, Green J, Sharma K. Disinhibited Attachment Disorder in UK Adopted Children During Middle Childhood: Prevalence, Validity and Possible Developmental Origin. J Abnorm Child Psychol 2016;44(7):1375-86 «PMID: 26857922»PubMed
  7. Kennedy M, Kreppner J, Knights N, ym. Adult disinhibited social engagement in adoptees exposed to extreme institutional deprivation: examination of its clinical status and functional impact. Br J Psychiatry 2017;211(5):289-295 «PMID: 28935662»PubMed
  8. Hong M, Moon DS, Chang H, ym. Incidence and Comorbidity of Reactive Attachment Disorder: Based on National Health Insurance Claims Data, 2010-2012 in Korea. Psychiatry Investig 2018;15(2):118-123 «PMID: 29475227»PubMed
  9. Moran K, Dyas R, Kelly C, ym. Reactive attachment disorder, disinhibited social engagement disorder, adverse childhood experiences, and mental health in an imprisoned young offender population. Psychiatry Res 2024;332():115597 «PMID: 38194802»PubMed