Esimerkkejä kielihäiriöisen lapsen puheterapian kuntoutustavoitteista

Hoidosta ja kuntoutuksen järjestämisestä vastaava taho määrittelee niin sanotut pitkän aikavälin kuntoutustavoitteet lapselle, jolla on kielihäiriö.

Kuntoutuksen tavoitteena on vahvistaa lapsen kielellisiä taitoja ja kommunikaatiota niin, että hän pystyy mahdollisimman ikätasoisesti ymmärtämään puhetta ja puhumaan tai muutoin kommunikoimaan arjen tilanteissa.

• Tavoitteet määritellään yhteistyössä perheen ja lapsen lähiympäristön kanssa, ja niissä huomioidaan lapsen kielelliset vaikeudet ja niiden aiheuttama haitta, vaikeusaste sekä arvioitu hyöty kuntoutuksesta. Tavoitteet kirjataan lääkärin laatimaan epikriisiin tai muuhun lausuntoon kuntoutussuunnitelmaksi. Kuntoutukselle asetetaan yleensä 3 keskeistä tavoitetta kerrallaan.
• Tavoitteiden suunnittelussa otetaan huomioon lapsen ja perheen tarpeet ja voimavarat, ympäristön muutostarpeet ja mahdollisuudet sekä käytettävissä olevat resurssit.

Kuntouttava puheterapeutti tarkentaa tavoitteita yhdessä lapsen ja/tai vanhempien sekä muiden lähi-ihmisten kanssa ja kirjaa ne esimerkiksi 5-portaiselle GAS-lomakkeelle (Goal Attainment Scaling).Kuntoutustavoitteita muokataan ja tarvittaessa muutetaan kuntoutusjakson aikana «GAS-menetelmän soveltaminen vaativassa lääkinnälli...»1.

Lapsi oppii uusia taitoja parhaiten, kun harjoiteltavia asioita on sopiva määrä, harjoitukset ovat lapselle sopivan tasoisia ja harjoittelu on säännöllistä. Lapsen ja hänen lähi-ihmistensä motivointi on tärkeää, jotta harjoittelu onnistuu sekä terapiassa että kotona. Kuntoutuksen olennainen osa on kotona, varhaiskasvatuksessa tai koulussa olevien aikuisten ohjaus käyttämään tukikeinoja, jotka helpottavat lapsen osallistumista ja toimintaa. Aikuisten sitoutuminen paranee, kun he ymmärtävät lapsen kielelliset vaikeudet, niiden syyt ja vaikutukset arkeen.

Tavoitteiden saavuttamista seurataan kuntoutusjakson aikana arjen tilanteissa lapsen toimintakyvyn muutosta arvioimalla (mm. GAS-tavoitteet). Seurantakäynneillä erikoissairaanhoidossa tai hyvinvointialueen perustasolla seurataan kuntoutuksen vaikutusta erilaisten mittareiden, havaintojen ja palautteiden perusteella. Myönteisen muutoksen näkyväksi tekeminen lapselle, vanhemmille sekä lähiympäristölle motivoi ja sitouttaa kuntoutukseen.

Hyvä kuntoutustavoite on yksilöllinen, mitattava, saavutettava, aikataulutettava ja asiakkaalle merkityksellinen.

Alla on kolme esimerkkiä GAS-tavoitteista «Puheterapeuttien GAS-ideapankki https://puheterape...»2

Esimerkki 1: Oman mielipiteen ilmaiseminen ymmärrettävästi

Kokonaistavoite: Ilmaisen tahtoani siten, että muutkin ymmärtävät sen

Tavoite: Käytän kommunikointikansiota jonkin leikin tai tekemisen ehdottamiseen

Indikaattori: Leikin tai tekemisen pyytäminen päiväkodissa kommunikointikansiolla

• -2 Teen päivittäin 0–1 pyyntöä kommunikointikansiota käyttäen päiväkodissa
• -1 Teen päivittäin 2–3 pyyntöä kommunikointikansiota käyttäen päiväkodissa
• 0 Teen päivittäin 4–5 pyyntöä kommunikointikansiota käyttäen päiväkodissa
• +1 Teen päivittäin 6–7 pyyntöä kommunikointikansiota käyttäen päiväkodissa
• +2 Teen päivittäin 8–9 pyyntöä kommunikointikansiota käyttäen päiväkodissa

Esimerkki 2: Epäselvän puheen selkiintyminen

Kokonaistavoite: Selkeä puhe

Tavoite: Puheeni on selkeää

Indikaattori: Sananalkuisten konsonanttien onnistuminen kerrontatehtävästä havainnoituna

Alkumittauksessa sananalkuinen konsonantti onnistuu 10/21 sanoista oikein

• -2 Sananalkuinen konsonantti onnistuu minulla alle 50 % sanoista oikein
• -1 Sananalkuinen konsonantti onnistuu minulla 50–64 % sanoista oikein
• 0 Sananalkuinen konsonantti onnistuu minulla 65–79 % sanoista oikein
• +1 Sananalkuinen konsonantti onnistuu minulla 80–94 % sanoista oikein
• +2 Sananalkuinen konsonantti onnistuu minulla vähintään 95 % sanoista oikein

Esimerkki 3: Keskusteleminen tulevista ja menneistä tapahtumista, ajan hahmottaminen

Kokonaistavoite: Ajan hahmottaminen ja keskustelu

Tavoite: Pystyn keskustelemaan tulevista ja menneistä tapahtumista

Indikaattori: Aikakäsitteiden ymmärtäminen (tänään, eilen, huomenna, toissapäivänä, ylihuomenna, tällä viikolla, viime viikolla, ensi viikolla, tässä kuussa, viime kuussa, ensi kuussa)

• -2 Ymmärrän enintään yhden aikakäsitteen
• -1 Ymmärrän 2 tai 3 aikakäsitettä
• 0 Ymmärrän 4 tai 5 aikakäsitettä
• +1 Ymmärrän 6 tai 7 aikakäsitettä
• +2 Ymmärrän vähintään 8 aikakäsitettä