Takaisin Tulosta

Esimerkki toimintamallista: Kielihäiriöisen nuoren jatko-opintojen suunnittelun tuki peruskoulun päättyessä

Lisätietoa aiheesta
Mari Qvarnström
24.8.2026

Jatkokoulutusta tukevat tutkimukset 9. luokan syksyllä

Tässä artikkelissa kuvataan esimerkki siitä, millaista jatko-opiskelua tukevaa palvelua nuori, jolla on kehityksellinen kielihäiriö, voi saada peruskoulun päättyessä terveydenhuollon toimesta erikoissairaanhoidossa. Esimerkissä kuvataan toimintaa Kuopion yliopistollisen sairaalan foniatrian poliklinikalla, jossa työryhmään kuuluvat foniatri ja psykologi sekä tarvittaessa konsultoiva sosiaalityöntekijä.

Lähtökohta

Nuori on saattanut olla jo valmiiksi foniatrisissa seurannoissa, mutta osa nuorista tulee tutkimuksiin vasta ammatinvalinta-asioiden tullessa ajankohtaisiksi. Yleensä taustalla ovat mittavat ja mahdollisesti komplisoituneet kielelliset ongelmat tai kielellisiin ongelmiin liittyvät lukivaikeudet, jotka vaativat laajoja tukitoimia myös jatko-opinnoissa.

Tutkimuksissa ei oteta kantaa tulevaan ammattiin, vaan mahdollisiin haasteisiin ja tarvittaviin tukitoimiin jatko-opinnoissa ja muissa lähivuosina vastaan tulevissa asioissa (esimerkiksi ajokortin kirjallinen koe, asevelvollisuus). Alkukeskustelussa kartoitetaan nuoren aiempi koulutie, elämäntapoja, arjen toimintakykyä sekä yleistä terveystilannetta ja tarvittaessa ohjataan pyytämään lisäkannanottoja muihin sairauksiin liittyen (mahdolliset lisärajoitteet). Tutkimuskäyntiä varten pyydetään palautteet koulusta, kopio oppimisen tuen kirjallisesta suunnitelmasta sekä kopio edellisestä lukukausitodistuksesta.

Tutkimuksen rakenne

  1. Työryhmän alkuhaastattelu (koko työryhmä)
  2. Tarvittaessa pyydetään täyttämään etukäteen erilaisia kaavakkeita (esim. ABAS-3)
  3. Lyhyt foniatrin tutkimus (terveyskartoitus, lyhyt yleistilan tutkimus)
  4. Psykologin tutkimus
  5. Yhteisneuvottelu
  6. Tarvittaessa erillinen sosiaalityöntekijän haastattelu

Vanhemmat ja nuori voivat halutessaan pyytää opettajan tai opinto-ohjaajan mukaan neuvotteluun paikan päälle tai etäyhteydellä. Neuvottelussa käydään läpi tutkimustulokset ja sovitaan kuntoutussuunnitelman sisältö.

Harkittavia toisen asteen koulutuksen tukikeinoja

  • Oikeus harkintaan perustuvaan valintaan
  • Oppimisen tuen asiakirjojen siirtäminen (Oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskeva suunnitelma)
  • Koulutuskokeilut (pitkä koulutuskokeilu esim. erityisammattikouluun haetaan Kelalta)
  • Koulu- ja opistolinjatyyppi: ammattioppilaitos, erityisammattioppilaitos, tutkintokoulutukseen valmentava koulutus TUVA
  • Opiskeluryhmän koko
  • Yksilöllisen opetussuunnitelman tarve jatko-opinnoissa
  • Oppimistyyli: esimerkiksi näkemällä ja tekemällä oppiminen → näyttökokeet, työssä oppiminen, mallittaminen
  • Oppimateriaalit: selkokielisyys, muistiinpanot kopioina
  • Erityis- ja tukiopetus
  • Lisäaika ynnä muut koejärjestelyt kattaen tarvittaessa myös myöhemmät pääsykokeet
  • Tietoteknisen välineen käyttö kirjoitustehtävissä
  • Opiskelijahuollon tuen tarve

Kuntoutussuunnitelmassa huomioitavia asioita

  • Kela: vammaistuki, koulutuskokeilut, Nuotti-valmennus, Oma väylä -kuntoutus, vaativa lääkinnällinen kuntoutus
  • Ajokorttiasiat: oikeus moottoriajoneuvon kuljettajatutkinnon kirjallisissa kokeissa suulliseen suoritukseen ja tunnin suoritusaikaan
  • Muut: esimerkiksi alustava kannanotto asevelvollisuuden suorittamiseen, mikäli nuoren toimintakyky sitä edellyttää
  • Tarvittaessa suositus nuoria tukeviin palveluihin, kuten Vamos ja Ohjaamo