Itsemurhakuolleisuus on vahvasti yhteydessä sekä yksilön sosioekonomiseen asemaan että alueellisiin sosioekonomisiin tekijöihin.
Sosiaaliluokka, koulutus ja kotitalouden tulot ovat yksinään tarkasteltuina voimakkaasti yhteydessä itsemurhakuolleisuuteen Suomessa. Kaikkein voimakkaimmin yhteydessä itsemurhakuolleisuuteen on ammattiin perustuva sosiaaliluokka, senkin jälkeen kun koulutuksen ja tulojen vaikutus vakioidaan. Koulutuksella oli voimakas itsenäinen vaikutus itsemurhiin, joissa alkoholipäihtymys on myötävaikuttavana kuoleman syynä «Mäki N. Not in all walks of life? Social Differenc...»1 (www «https://helda.helsinki.fi/handle/10138/23450»1).
Pitkäaikaistyöttömien itsemurhakuolleisuus on noin 3-kertainen työllisiin verrattuna «Mäki N. Not in all walks of life? Social Differenc...»1. Ruotsalainen rekisteritutkimus «Garcy AM, Vågerö D. Unemployment and suicide durin...»2, jossa aineistona oli 4,2 miljoonaa työikäistä, osoittaa työttömyydellä olevan kausaalista vaikutusta itsemurhakuolleisuuteen.
Itsemurhakuolleisuuden sosioekonomiset erot selittävät noin 10 % sosioekonomisten ryhmien välisestä kokonaiskuolleisuuserosta Suomessa «Mäki NE, Martikainen PT. Socioeconomic differences...»3.
Aluetarkastelussa alhainen äänestysaktiivisuus on johdonmukaisesti yhteydessä korkeampaan itsemurhakuolleisuuteen. Työntekijöiden suuri osuus alueella ja korkea työttömyys olivat yhteydessä niihin itsemurhiin, joissa alkoholi oli myötävaikuttavana kuolemansyynä.