Takaisin Tulosta

Päihdehäiriöt ja itsemurhat

Lisätietoa aiheesta
Kristian Wahlbeck
7.1.2020

Kansallisessa itsemurhien ehkäisyprojektissa «Henriksson MM, Aro HM, Marttunen MJ ym. Mental dis...»1 analysoitiin vuoden aikana tehdyt itsemurhat huhtikuusta 1987 maaliskuuhun 1988 (n = 1 397). Satunnaisotos (n = 229) itsemurhista muodosti aineiston, jossa haastateltiin itsemurhan tehneiden omaisia noin 4 kuukautta itsemurhan jälkeen. Lisätietoja kerättiin terveydenhuollosta, sosiaalipalveluista, poliisilta ja tarvittaessa muualta. Läheisten haastatteluun ja muihin kerättyihin tietoihin perustuen psykiatreista koostuva työryhmä diagnosoi takautuvasti itsemurhan tehneet. Alkoholihäiriö todettiin 43 % itsemurhan tehneistä. Alkoholiriippuvuus todettiin 39 % itsemurhan tehneistä miehistä ja 18 % naisista. Alkoholihäiriön katsottiin olevan itsemurhan tehneiden psykiatrinen päädiagnoosi 17 % kaikista itsemurhan tehneistä.

Vuoteen 2006 saakka ulottuvassa rekisteritutkimuksessa alkoholihäiriö nosti itsemurhan riskiä yli kymmenkertaiseksi suomalaiseen normaaliväestöön verrattuna «Westman J, Wahlbeck K, Laursen TM ym. Mortality an...»5.

Myös huumeiden ongelmakäyttäjillä on tutkitusti korkeampi itsemurhariski kuin muulla väestöllä. Vuonna 1997 Helsingissä itsemurhan yrittäneiden (n = 1 198) 5 vuoden seurantatutkimuksessa «Suominen K, Isometsä E, Haukka J ym. Substance use...»3 huumekäyttö ennusti vahvasti myöhempää itsemurhaa (miehillä OR 2,28; 95 % luottamusväli 0,98–5,29, naisilla OR 1,78; 95 % luottamusväli 1,15–2,77).

Vuonna 2007 todettiin ruumiinavauksissa 45 huumeisiin liittyvää itsemurhaa, mikä merkitsee väestötasolla noin 5 % kaikista itsemurhista. Näistä noin kaksi kolmasosaa oli huumeiden (ongelma)käyttäjien itsemurhia. Enemmistössä huumeisiin liittyvissä itsemurhissa on huumeongelman lisäksi ollut kuvassa mukana ollut myös joku muu mielenterveyden häiriö «Piispa M. Eivät huumeet yksin tapa − huumei...»4.

Itsemurhien ehkäisyprojektissa «Henriksson MM, Aro HM, Marttunen MJ ym. Mental dis...»1 todettiin, että itsemurhan tehneillä päihdehäiriön esiintyminen yhdessä muun mielenterveyden häiriön kanssa oli yleistä. Yhdellä neljästä vakavasta masennustilasta kärsivästä itsemurhan tehneellä on ollut myös alkoholiriippuvuus. Ahdistushäiriödiagnoosin saaneista kolmanneksella oli alkoholiriippuvuus.

Tutkijat toteavat, että alkoholihäiriöiden esiintyminen itsemurhan tehneillä on korkeampi kuin ulkomailla tehdyissä vastaavissa tutkimuksissa.

Alkoholiin liittyvien itsemurhien osuus on Suomessa pysynyt korkealla myös myöhempien tutkimusten «Mäki NE, Martikainen PT. The effects of education,...»2 valossa. Vuosina 1991–2001 humalatila todettiin 43 % kaikista miesten itsemurhista, ja alkoholilla oli itsenäinen yhteys itsemurhaan myös sosiaaliluokan vakioinnin jälkeen.

Kirjallisuutta

  1. Henriksson MM, Aro HM, Marttunen MJ ym. Mental disorders and comorbidity in suicide. Am J Psychiatry 1993;150:935-40 «PMID: 8494072»PubMed
  2. Mäki NE, Martikainen PT. The effects of education, social class and income on non-alcohol- and alcohol-associated suicide mortality: A register-based study of Finnish men aged 25–64. Eur J Population 2008;24:385-404
  3. Suominen K, Isometsä E, Haukka J ym. Substance use and male gender as risk factors for deaths and suicide--a 5-year follow-up study after deliberate self-harm. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2004;39:720-4 «PMID: 15672292»PubMed
  4. Piispa M. Eivät huumeet yksin tapa − huumeisiin liittyvät kuolemat Suomessa 2007. Yhteiskuntapolitiikka 2011;76:168-80
  5. Westman J, Wahlbeck K, Laursen TM ym. Mortality and life expectancy of people with alcohol use disorder in Denmark, Finland and Sweden. Acta Psychiatr Scand 2015;131:297-306 «PMID: 25243359»PubMed