Ultraääni (UÄ), magneettikuvaus (MK) ja tietokonekerroskuvaus (TT) soveltuvat maksakirroosin
selvittämiseen
Lisätietoa aiheesta
Anne Juuti
8.1.2020
- Kirroosin kuvantamislöydös perustuu maksan morfologisiin muutoksiin ja mahdolliseen
porttalaskimopaineen nousun merkkeihin. Kirroottisen maksan löydöksiä ovat etenkin
vasemman lohkon kyhmyisyys, oikean lohkon kutistuminen ja sentraalisten osien sekä
ensimmäisen segmentin suureneminen. Porttilaskimopaineen nousun merkkejä ovat suonikollateraalit
ja käänteinen porttilaskimovirtaus. Pernan suureneminen on porttapaineen nousun herkin,
mutta epäspesifinen merkki.
- Normaalipainoisella ultraääni on yleensä ensisijainen kuvantamismenetelmä epäiltäessä
maksakirroosia, porttilaskimopaineen nousua ja sappikiviä. Ultraääni- eli kaikututkimuksella
voidaan todeta maksan rasvoittumisen aste, jos se on yli 30 %, maksasolusyöpä, pernan
koko ja askites. Doppler-ultraäänellä voidaan kvantitoida porttalaskimon virtaus ja
todeta virtaussuunta. Ultraäänielastografialla voidaan erottaa normaali maksa kirroosista,
mutta se erottaa huonosti alkavan fibroosin eri asteet. Obeesilla potilaalla osuvuus
näissä kaikissa on huononontunut, ja tämän vuoksi esim. HUS:ssa ei ultraäänitutkimusta
tehdä seulontatutkimuksena lihavuusleikkaukseen tuleville potilaille.
- Varjoainetehosteinen MK ja TT näyttävät ultraäänitutkimusta paremmin kollateraalisuonet,
sisäelinten koon ja maksasolusyövän. Myös mahdollinen askites nähdään. MK näyttää
ultraääntä ja TT-tutkimusta paremmin obeesin potilaan röntgen-negatiiviset sappitiekivet.
Artikkelin tunnus: nix02761 (050.123)
© 2025 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
