Varsinainen suositusteksti kirjoitetaan luetelmamuotoon. Luetelma on nimensä mukaisesti luettelomainen esitystapa, jossa tekstin visuaalinen ilme tukee esitettävien asioiden tärkeysjärjestystä. Lisäksi tämän kirjoitustavan etuna on nasevuus, selkeys ja myös päivityksen helppous – yksittäinen luetelmalause on helpompi muokata kuin suorasanaisen tekstin keskeltä poimittava teksti. Sisennettyjä luetelmatasoja on käytössä kolme:
Tärkein eli johtolause esiintyy ilman sisennystä ja sille alisteiset tai sitä täydentävät asiat seuraavat luettelona sisennettynä.
Suomen kielitoimiston suositusten perusteella on luotu seuraavat vaihtoehtoiset ohjeet yksittäisten luetelmalauseiden kirjoitusta varten. Ohjeet koskevat pilkun, kaksoispisteen, ison tai pienen alkukirjaimen sekä luetelmaviivan (ns. ranskalaisen viivan) käyttöä. Kaikkia seuraavia lausetyyppejä voidaan käyttää samassa suositustekstissä.
a) Johtolause ja luetelmat ovat kokonaisuus. Kun luettelo on tätä perustyyppiä, sen osat eli luetelmat ovat keskenään samanarvoisia ja symmetrisiä ja kokonaisuuden lopussa on piste. Huom! Yksittäisen luetelman lopussa ei käytetä pilkkua, koska luetelmaviiva itsessään vastaa välimerkkiä. Toiseksi viimeisen ja viimeisen luetelmakohdan välissä ei käytetä myöskään ja-sanaa. Esimerkki:
b) Luetelmat ovat itsenäisiä lauseita. Tällöin ne alkavat isolla kirjaimella ja päättyvät pisteeseen. Esimerkki:
c) Jos luetelmat ovat lauseen kaltaisia ilmauksia, joista puuttuu predikaatti eli verbin persoonamuoto, niiden loppuun ei tule pistettä. Ei riitä, että luetelmassa käytetään jotain muuta verbin muotoa. Esimerkki:
d) Ennen luetteloa on kaksoispiste, koska johtolauseessa viitataan lueteltaviin asioihin. Kyseessä on yksi kokonaisuus, jonka lopussa on piste. Esimerkki:
e) Kun lueteltava jakso koostuu yksittäisistä sanoista tai hyvin lyhyistä lausekkeista, käytetään isoa alkukirjainta mutta ei pistettä. Myöskään kokonaisuuden loppuun ei tule pistettä. Esimerkki:
Sairaalatutkimukset sekundaarista hypertensiota epäiltäessä
f) Monet luetteloista koostuvat erityyppisistä osista. Tällaisissa tapauksissa sovelletaan sääntöjä kunkin tapauksen mukaan erikseen, ja samassa luettelossa luetelmat saattavat siis olla niin pisteettömiä kuin pisteellisiäkin. Esimerkki:
Pisteen ja kaksoispisteen tarpeetonta käyttöä pyritään välttämään silloin, kun niillä ei ole merkitystä. Pistettä käytetään vain selvän virkkeen lopussa. Kaksoispiste kuuluu vain selvän luettelon edelle. Otsikoista kaksoispisteet poistetaan kokonaan.
Numeroluokitus rajoitetaan tapauksiin, joissa on kyse lueteltujen seikkojen toteutus-, kiireellisyys- tai paremmuusjärjestyksestä. Esimerkiksi:
Preventio
Taudinkuvassa on eri vaiheita, joita ei kuitenkaan tavata kaikilla potilailla.