Takaisin Tulosta

Karieksen hallinta, määritelmiä

Lisätietoa aiheesta
Käypä hoito -työryhmä Karies (hallinta)
27.8.2020

Hampaiden pinnoilla esiintyvä biofilmi

  • Biofilmi on mikrobeista ja niiden tuottamista aineenvaihduntatuotteista muodostunut rakenne, joka
    • helpottaa bakteerien kiinnittymistä hampaan pintaan
    • suojaa mikrobeja fysikaalisilta ja kemiallisilta ärsytyksiltä ja
    • toimii mikrobeille ravintona.
  • Biofilmi muistuttaa elävää organismia ja mahdollistaa erilaisten mikrobien välisen vuorovaikutuksen: kommunikaation, ravinnonsaannin, jätehuollon ja puolustuksen.
  • Hampaan pinnan biofilmiä kutsutaan myös hammasplakiksi.
  • Hampaille haitallista, happoa tuottavaa ja kariesvaurioita aiheuttavaa biofilmiä kutsutaan dysbioottiseksi. Biofilmin tasapainotilaan eli homeostaasiin vaikuttavat suun olosuhteet. Tasapainon häiriintyessä esimerkiksi runsaan fermentoituvien hiilihydraattien käytön seurauksena hampaan pinta voi demineralisoitua.

Suuhygienia

  • Suuhygienia tarkoittaa suun puhtautta ja puhdistamiseen käytettyjä menetelmiä.
    • Suuhygieniaan kuuluu hampaiden, hammasvälien, limakalvojen, kielen, hammasproteesien ja oikomislaitteiden hygienia.
    • Kun suuhygienia on hyvä, ei suussa ja hammaspinnoilla ole pitkään kehittynyttä biofilmiä.

Helposti fermentoituvat hiilihydraatit

  • Helposti fermentoituvat hiilihydraatit, kuten sakkaroosi, tärkkelys, fruktoosi, glukoosi ja laktoosi ovat hiilihydraatteja, joita syljen amylaasi ja suun bakteerit voivat hydrolysoida hapoiksi.
  • Tällöin plakin pH laskee bakteerien aineenvaihdunnan tuloksena syntyvien happamien yhdisteiden takia.

Omahoito

  • Omahoito on
  • Siinä painotetaan
    • potilaan autonomiaa sekä
    • ongelmanratkaisu- ja päätöksentekokykyä.
  • Omahoidon tukemisessa ammattihenkilö toimii valmentajana, joka räätälöi potilasta kuultuaan yhdessä hänen kanssaan juuri hänelle ja hänen elämäntilanteeseensa sopivan omahoidon ja opastaa sen toteuttamisessa.
  • Karieksen hallintaan liittyvään omahoitoon kuuluu mm. hampaiden ja hammasvälien päivittäinen puhdistaminen, fluorin käyttö ja sokerin käytön rajoittaminen yhdessä terveellisten ruokatottumusten kanssa.

Jäännösplakki

  • Hammasplakki tarkoittaa hampaiden pinnoilla esiintyvää biofilmiä.
  • Suurin osa mikrobeista huuhtoutuu sylkeen pureskelun yhteydessä ja niellään ruuan mukana.
  • Hampaistossa on kuitenkin sellaisia katvealueita, jotka eivät puhdistu kunnolla. Hampaiden pesun tarkoitus on puhdistaa nämä kohdat. Jäännösplakiksi kutsutaan biofilmiä, jota jää hampaiden pinnoille, jos puhdistus on puutteellista.
  • Jäännösplakkia saattaa jäädä erityisesti
    • ienrajoihin
    • hammasväleihin
    • hampaiden uurteisiin ja
    • puhkeaviin hampaisiin.
  • Jos suun olosuhteet ovat karieksen yhteydessä esiintyvien mikrobien kasvua suosivat, hampaan pinnalle kiinnittyneen biofilmin happamat aineenvaihduntatuotteet liuottavat mineraaleja hampaan pinnalta.
  • Hampaiden reikiintymiselle altistava jäännösplakki tulee osoittaa potilaalle tai huoltajalle. Lisäksi tulee
    • opettaa riittävän tehokas puhdistustekniikka ja
    • tarvittaessa poistaa jäännösplakki ammattimaisesti.
  • Plakkivärjäys helpottaa jäännösplakin osoittamista.

Lisätyt sokerit

  • Lisättyihin sokereihin kuuluvat sakkaroosi, fruktoosi, glukoosi, tärkkelysperäiset makeuttajat (glukoosisiirappi, glukoosi-fruktoosisiirapit) ja muut niiden kaltaiset sokerivalmisteet, joita käytetään sellaisenaan tai lisätään elintarvikkeisiin valmistuksen yhteydessä «Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suomalaiset rav...»2.

Kirjallisuutta

  1. Routasalo P, Pitkälä K (toim.) Omahoidon tukeminen. Opas terveydenhuollon ammattihenkilöille http://www.duodecim.fi/kotisivut/docs/f1969335532/omahoidon_tukem_opas_12_09.pdf
  2. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/images/vrn/2014/ravitsemussuositukset_2014_fi_web.pdf