Takaisin Tulosta

Muut perheinterventiot kuin FFT kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä

Lisätietoa aiheesta
Minna Sadeniemi
11.2.2021

Monimuotoisista perheinterventioista voi olla yksilöllisen harkinnan mukaan hyötyä valikoiduille potilaille.

Soo ym. «Soo SA, Zhang ZW, Khong SJ ym. Randomized Controll...»1 tekemään systemaattiseen katsaukseen haettiin tietokannoista ScienceDirect, Scopus, PubMed/MEDLINE ilman alkuaikarajaa helmikuuhun 2017 mennessä julkaistut RCT:t eri psykoedukaatiotapojen (yksilö, perhe, ryhmä ja internet) käytöstä kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa. Hakusanat: pscyhoeducation, bipolar disorder, individual, family, group, internet.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö tuli olla ICD- tai DSM-luokiteltu, ja tuloksen tuli olla arvioitu standardoiduilla menetelmillä. Näillä kriteereillä 40 tutkimusta otettiin mukaan alun perin haetuista 350:sta artikkelista. Yhteensä näissä tutkimuksissa oli mukana 2 364 osallistujaa, joista 61,4 % oli naisia ja keski-ikä oli 36,6 vuotta. Keskimääräinen tutkimuksen kestoaika oli 18,7 kuukautta. Perhepsykoedukaation vaikuttavuutta tutkittiin 10 RCT:ssä, joihin osallistui yhteensä 756 perhettä. Tutkimusten keskimääräinen kesto oli 21,7 kuukautta. Tutkimuksissa raportoitiin positiivisia muutoksia muun muassa perheenjäsenten tietämyksessä, taidoissa, hyvinvoinnissa ja asenteissa perhepsykoedukaation myötä. Vähenemistä masennus-ahdistusoireissa oli raportoitu joissakin tutkimuksissa, joissakin taas vähentynyttä relapsiriskiä ja rehospitalisaatiota.

Fiorillon ym. «Fiorillo A, Del Vecchio V, Luciano M ym. Efficacy ...»2 tutkimuksessa Falloonin psykoedukatiivisen perheintervention sovellus kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön (12–18 istuntoa) yhdistyi potilaiden parantuneeseen sosiaaliseen toimintakykyyn (ensisijainen tulosmuuttuja) ja pienentyneeseen perheen kuormittumiseen (toissijainen tulosmuuttuja) sekä BPRS-kokonaisoirepistemäärään ja pienentyneisiin masennus/ahdistusosiopisteisiin BPRS:ssä (toissijaisia tulosmuuttujia).

D'Souzan ym. «D'Souza R, Piskulic D, Sundram S. A brief dyadic g...»3 tutkimuksessa psykoedukatiivinen 12 session ryhmähoito, jossa oli mukana potilas ja hänen läheisensä, yhdistyi pienempään relapsiriskiin, pidempään aikaan relapsiin ja vähentyneisiin maniaoireisiin ja parantuneeseen lääkeadherenssiin verrattuna TAU-ryhmään.

Perlickin ym. «Perlick DA, Miklowitz DJ, Lopez N ym. Family-focus...»4 tutkimuksessa pelkille omaisille kehitetty 12–15 kerran (yhden perheen kerrallaan saama) kognitiivis-behavioraalisia tekniikoita hyödyntävä FFT-sovellus (Family-Focused Treatment – Health promoting intervention, FFT-HPI) vähensi potilaiden (F(1,39) = 5,44, p = 0,025, Cohenin d = 0,67) ja perheenjäsenten F(1,41 = 4,64, p = 0,037, Cohenin d = 0,50) depressio-oirepisteitä verrattuna kontrolliryhmään, ja myös potilaiden YMRS-pisteet vähenivät omaisinterventioryhmässä enemmän kuin kontrolliryhmässä (F(1,39 = 4,66, p = 0,037, Cohenin d = 0,34).

Saman tutkimuksen seurantatutkimuksessa Perlick ym. «Perlick DA, Jackson C, Grier S ym. Randomized tria...»5 6 kuukauden seuranta-ajan jälkeen aika x interventio-interaktio oli merkitsevä potilaiden depressiopisteissä (z = -2,08, p = 0,04) ja maniapisteissä (stratifioituna alle ja yli mediaanipisteiden, z = -2,3, p = 0,021) FFT-HPI-intervention hyväksi. Välittävänä tekijänä oli omaisten ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden väheneminen.

Reinares ym. «Reinares M, Colom F, Sánchez-Moreno J ym. Impact o...»6 tutkimuksessa pelkille omaisille suunnattu 12 kerran psykoedukatiivinen ryhmäinterventio vähensi relapsien määrää verrattuna TAU:hun (log rank X2 = 6,53, p = 0,011), pidensi relapsivapaata ajanjaksoa (log rank X2 = 4,04, p = 0,044), vähensi hypomania/maniarelapsien määrää (X2 = 5,65, p = 0,017) ja pidensi mania/hypomaniarelapsivapaata ajanjaksoa (log rank X2 = 5,84, p = 0,015), mutta vaikutusta depressiorelapsiin ei ollut.

Multifamiliaalinen (psykoedukatiivinen) 6 kerran ryhmäterapia yhdistettynä lääkehoitoon ei vähentänyt relapsiriskiä 28 kuukauden seurannassa, mutta vähensi sairaalahoitoon joutumisen riskiä (X2 = 6,53, df = 2, p < 0,04) «Solomon DA, Keitner GI, Ryan CE ym. Preventing rec...»7 verrattuna pelkkään lääkehoitoon tai ongelmakeskeiseen systeemiseen perheterapiaan.

Kirjallisuutta

  1. Soo SA, Zhang ZW, Khong SJ ym. Randomized Controlled Trials of Psychoeducation Modalities in the Management of Bipolar Disorder: A Systematic Review. J Clin Psychiatry 2018;79: «PMID: 29727072»PubMed
  2. Fiorillo A, Del Vecchio V, Luciano M ym. Efficacy of psychoeducational family intervention for bipolar I disorder: A controlled, multicentric, real-world study. J Affect Disord 2015;172:291-9 «PMID: 25451428»PubMed
  3. D'Souza R, Piskulic D, Sundram S. A brief dyadic group based psychoeducation program improves relapse rates in recently remitted bipolar disorder: a pilot randomised controlled trial. J Affect Disord 2010;120:272-6 «PMID: 19428117»PubMed
  4. Perlick DA, Miklowitz DJ, Lopez N ym. Family-focused treatment for caregivers of patients with bipolar disorder. Bipolar Disord 2010;12:627-37 «PMID: 20868461»PubMed
  5. Perlick DA, Jackson C, Grier S ym. Randomized trial comparing caregiver-only family-focused treatment to standard health education on the 6-month outcome of bipolar disorder. Bipolar Disord 2018;20:622-633 «PMID: 29528180»PubMed
  6. Reinares M, Colom F, Sánchez-Moreno J ym. Impact of caregiver group psychoeducation on the course and outcome of bipolar patients in remission: a randomized controlled trial. Bipolar Disord 2008;10:511-9 «PMID: 18452447»PubMed
  7. Solomon DA, Keitner GI, Ryan CE ym. Preventing recurrence of bipolar I mood episodes and hospitalizations: family psychotherapy plus pharmacotherapy versus pharmacotherapy alone. Bipolar Disord 2008;10:798-805 «PMID: 19032711»PubMed