Takaisin Tulosta

QAdmissions-riskityökalun kehittäminen ja validointi

Lisätietoa aiheesta
Laura Viitanen
16.3.2021

Tutkimuksen «Hippisley-Cox J, Coupland C. Predicting risk of em...»1 tarkoituksena oli kehittää ja validoida riskityökalu, jolla voi ennustaa englantilaisen 18–100-vuotiaan potilaan päivystykseen joutumista 2 vuoden aikana. Mallinnuksen pohjana oli avoin prospektiivinen kohorttitutkimus, jossa yleislääkärin keräämät tiedot ja päivystykselliset sairaalahoitokäynnit seuranta-aikana 1.1.2010–31.12.2011 yhdistettiin samaan tietokantaan. Kansalliseen QResearch-tietokantaan kuuluvien 405 englantilaisen yleislääkäriklinikan potilastietoja käytettiin riskityökalun kehittämiseen. Aineistossa oli 18–100-vuotiaita potilaita 2 849 381. Kehitetty QAdmissions-riskityökalu validoitiin 2 kohortissa. Sisäiseen validaatiokohorttiin kuului 202 satunnaisesti valittua QResearch-tietokannan yleislääkäriklinikkaa, joissa oli 1340622 potilasta. Ulkoisen validaatiokohortin muodosti 343 englantilaista klinikkaa, joiden tiedot oli tallennettu Clinical Practice Research DataLinkiin (CPRD). CPRD kohortissa oli 2 475 360 potilasta. Aineistosta suljettiin pois potilaat, joilla ei ollut kansallista terveysnumeroa (NHS, National Health Service number) tai tiedossa olevaa Townsendin puutepistemäärää. Tietokannoissa yksittäisten potilaiden tiedot olivat yhdistettyinä sairaalajaksojen tietoihin.

Päätetapahtuma oli ensimmäinen päivystyskäynti seuranta-aikana. Päivystyskäynnit haettiin sairaalakäyntien tilastoista (Hospital Episode Statistics, HES), johon tallennetaan kaikki sairaalakäynnit Englannissa. Käynnit, joissa sekä sisään- että uloskirjauspäivämäärä oli tallennettu, otettiin mukaan tutkimukseen. QResearch-mallinnustietokannan potilaista 265 573 (9,3 %?? koko tietokannan 2 849 381 potilaasta) oli vähintään 1 päivystyskäynti seuranta-aikana. Heistä 181 784 (68,5 %) oli 1 päivystyskäynti ja 83 789 (31,6 %) potilaalla oli enemmän kuin 1 päivystyskäynti seuranta-aikana. Keskimääräinen päivystyskäynnin kesto oli 2 vuorokautta. QResearch-validaatiokohortissa 132 723 (9,9 % kohortin 1 340 622 potilaasta) potilaalla oli vähintään 1 päivystyskäynti seuranta-aikana. Keskimääräinen päivystyskäynnin kesto oli 2 vuorokautta. Naisilla oli enemmän päivystyskäyntejä kuin miehillä, ja päivystyskäyntien lukumäärä lisääntyi iän myötä. CPRD-kohortissa päivystyskäyntien määrät olivat samaa luokkaa kuin molemmissa QResearch-kohorteissa.

Yleislääkärin tiedoista kerättyjä päivystyskäynteihin liittyviä riskimuuttujia olivat seuraavat:

  1. demografiset muuttujat: ikä, sukupuoli, sairaanhoitopiiri (Strategic Health Authority), Townsendin puutepistemäärä, etninen ryhmä
  2. elämäntapamuuttujat: tupakointi, alkoholin käyttö
  3. krooniset sairaudet: tyyppi 1 tai 2 diabetes, eteisvärinä, sydän- ja verisuonisairaus, kongestiivinen sydämen vajaatoiminta, laskimoveritulppa, syöpä, astma tai keuhkoahtaumatauti, epilepsia, kaatuminen, vakava masennus tai skitsofrenia, pitkäaikainen munuaissairaus, pitkäaikainen imeytymishäiriö, pitkäaikainen maksasairaus tai haimatulehdus
  4. reseptilääkkeet: tulehduskipulääkkeet, antikoagulantit, kortikosteroidit, antidepressantit ja antipsykootit
  5. kliiniset muuttujat: pituuspainosuhde (BMI), systolinen verenpaine
  6. laboratorioarvot: hemoglobiini, trombosyytit, lasko, maksa-arvot ja
  7. edeltävän vuoden päivystyskäyntien lukumäärä: 0, 1, 2, 3 tai enemmän.

Kaikkien muuttujien tiedot kerättiin ajalta ennen tutkimuksen alkua paitsi etninen ryhmä, josta käytettiin viimeisintä tallennettua tietoa.

Coxin regressioanalyysiä käytettiin riskityökalun kehittämisessä arvioimaan muuttujia ja vaarasuhteita, jotka olivat yhteydessä potentiaalisiin päivystyskäynteihin vaikuttaviin riskitekijöihin.

Ikä oli yhteydessä sekä miehillä ja naisilla aikaisempiin päivystyskäynteihin, tyyppi 2 diabetekseen, laskimoveritulppaan, epilepsiaan, vakavaan masennukseen tai skitsofreniaan, pitkäaikaiseen munuaissairauteen, imeytymishäiriöön, pitkäaikaiseen maksasairauteen tai haimatulehdukseen, tulehduskipulääkkeisiin, antikoagulantteihin, masennuslääkkeisiin ja antipsykootteihin. Miehillä oli lisäksi yhteys iän ja eteisvärinän sekä sydän- ja verisuonisairauden välillä. Lisääntyvä materiaalinen puute (suurempi Townsendin puutepistemäärä) liittyi suurempaan päivystyskäyntien riskiin.

Etnisistä ryhmistä pakistanilaisilla, karibialaisilla ja tummilla afrikkalaisilla naisilla oli suurempi riski päivystyskäynteihin verrattuna valkoihoisiin ja niihin, joiden etnistä taustaa ei ollut kirjattu. Intialaisilla, bangladešilaisilla, kiinalaisilla tai muilla aasialaisilla miehillä oli merkittävästi vähäisempi riski päivystyskäynteihin kuin valkoihoisilla ja niillä, joiden etnistä taustaa ei ollut kirjattu.

Aikaisempi päivystyskäynti oli yhteydessä lisääntyneeseen päivystykseen joutumisen riskiin sekä naisilla että miehillä.

Tupakoisijoilla oli annos-vastetyyppinen suhde lisääntyneeseen päivystykseen joutumisen riskiin, eli mitä enemmän tupakoi, sitä suurempi oli päivystykseen joutumisen riski. Alkoholin ja päivystykseen joutumisen riski oli J-käyrän muotoinen eli alle 6 annosta päivässä alkoholia käyttävillä päivystykseen joutumisen riski oli pienempi ja yli 6 annosta päivässä alkoholia käyttävillä suurempi verrattuna niihin, jotka eivät käyttäneet alkoholia ollenkaan.

Yhteys oli olemassa riippumatta vakioinnista pitkäaikaisen maksasairauden tai haimatulehduksen suhteen tai poikkeavien maksa-arvojen suhteen. Myös matala hemoglobiiniarvo, korkea verihiutalearvo ja poikkeava yksittäinenkin maksa-arvo olivat yhteydessä lisääntyneeseen päivystykseen joutumisen riskiin.

Lopulliseen QAdmissions-riskityökaluun tuli 30 muuttujaa. Kun riskityökalua käytettiin QResearch-validaatiokohortissa, jossa yleislääkärin tiedot oli yhdistetty päivystyskäyntitietoihin, se selitti 41 % naisten ja 43 % miesten vaihtelusta. QAdmissions-riskityökalun erottelukyky (ROC) oli QResearch-validaatiokohortissa 0,77 naisille ja 0,78 miehille. CPRD-validaatiokohortissa QAdmissions-riskityökalun erottelukyky (ROC) oli naisille 0,77 ja miehille 0,77. Havaittu ja ennustettu päivystykseen joutumisen riski korreloivat hyvin keskenään.

Tutkimuksessa ei kerätty tietoa aikaisempien sairaalahoitojaksojen pituudesta tai poliklinikkakäyntien määrästä, joiden on aikaisemmissa tutkimuksissa esitetty liittyvän päivystykseen joutumisen riskiin. Puuttuvien riskimuuttujien tiedot imputoitiin, mikä heikentää tutkimuksen luotettavuutta. QAdmissions-pistemäärän spesifisyyttä tai sensitiivisyyttä ei ilmoitettu alkuperäisessä aineistossa, vaan ainoastaan validaatiokohorttien alaryhmissä.

Kirjallisuutta

  1. Hippisley-Cox J, Coupland C. Predicting risk of emergency admission to hospital using primary care data: derivation and validation of QAdmissions score. BMJ Open 2013;3:e003482 «PMID: 23959760»PubMed