Apuväline on laite, joka edistää tai ylläpitää käyttäjänsä toimintakykyä silloin, kun se on vamman tai sairauden vuoksi heikentynyt «https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/apuvalineet»1, «Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Apuvälineet. (Vi...»1. Apuvälineiden avulla pyritään kohentamaan tai tukemaan arjen toimintakykyä tai ehkäisemään sen heikentymistä siten, että osallistuminen jokapäiväisiin arjen asioihin ja tapahtumiin mahdollistuisi. Ne ovat osa lääkinnällistä kuntoutusta. Vastuu apuvälineiden järjestämisestä kuuluu useammalle taholle, ja tätä on tarkemmin esitelty Terveyskylän Kuntoutumistalon verkkosivuilla «https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/ammattilaiset/apuv%C3%A4lineet»2, «Terveyskylä. Kuntoutumistalo. Apuvälineet. Saatavi...»2.
Apuvälinepalvelut ovat osa hoidon ja kuntoutuksen kokonaisuutta, ja niiden tulee aina perustua yksilölliseen hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan (asiakas- tai palvelusuunnitelmaan). Apuvälinepalvelun lähtökohtana on apuvälineen tarvitsijan ja apuvälinealan asiantuntijan yhdessä toteama tarve. Tämä prosessi on kuvattu kuvassa 5.3.1. Sosiaali- ja terveysministeriön laatima Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet – opas apuvälinetyötä tekeville ammattilaisille ja ohjeita asiakkaille toimii terveydenhuollon ammattilaisten työn ohjeistuksena ja apuvälineitä tarvitsevien henkilöiden tiedonlähteenä «Opas apuvälinetyötä tekeville ammattilaisille ja o...»3.
Kuva 5.3.1: Apuvälinepalveluprosessi «Opas apuvälinetyötä tekeville ammattilaisille ja o...»3
Vammaispalvelulain 9§:n mukaan kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle apuvälineiden hankkimisesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos hän vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee näitä toimenpiteitä suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Sosiaalitoimi voi korvata tai antaa käyttöön vammaisen henkilön tarvitsemia päivittäisten toimintojen välineitä, koneita ja laitteita, jotka ovat muita kuin lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi auto, kodinkoneet tai vapaa-ajan välineet. Näiden laitteiden hankkimisesta aiheutuneista kustannuksista korvataan puolet, ja vammainen henkilö vastaa suoranaisista käyttökustannuksista «https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/apuvalineet»1, «Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Apuvälineet. (Vi...»1.
Yleistä tietoa apuvälineistä löytyy muun muassa Terveyskylän Kuntoutumistalon Apuvälineet-sivuilla «https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/ammattilaiset/apuv%C3%A4lineet»2, «Terveyskylä. Kuntoutumistalo. Apuvälineet. Saatavi...»2, EASTIN-portaalista, joka on apuvälinetiedon maailmanlaajuinen verkosto «http://www.eastin.eu/fi-FI/searches/products/index»3, «Apuvälinetiedon maailmanlaajuinen verkosto. Saatav...»4 ja liikunnan apuvälineistä SOLIAn eli soveltavan liikunnan apuvälinetoiminnan verkkosivuilta «https://www.valineet.fi/toimijatahot/solia»4, «Välineet.fi. Saatavilla: https://www.valineet.fi/t...»5.
Osallistuminen erilaisiin vapaa-ajan vieton toimintoihin kuuluu myös vaikeavammaisille henkilöille. Jos vamma vaikeuttaa huomattavasti liikkumista, henkilö voi tarvita toisen ihmisen apua ja mahdollisesti toimintavälineen voidakseen liikkua ja osallistua. Tätä varten on olemassa vapaa-ajan apuvälineitä. Apu- ja toimintavälineellä voi olla kuntoutuksellinen, psyykkistä hyvää oloa lisäävä ja sosiaalista toimintakykyä edistävä vaikutus. Jos kriteerit eivät lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeseen täyty, hakijalla on mahdollisuus saada väline vammaispalvelulain kautta. Hakijalla on myös mahdollisuus saada välttämättömät muutostyöt tarvitsemaansa välineeseen «https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/apuvalineet/vapaa-ajan-apuvalineet»5, «Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Vapaa-ajan apuvä...»6.
Kroonisesta väsymysoireyhtymästä (ME/CFS) ei ole erillistä suositusta apuvälineistä. Kroonista väsymysoireyhtymää (ME/CFS) sairastavat potilaat voivat arjessa selviytymisen tueksi tarvita apuvälineitä, kuten liikkumisen apuvälineitä. Kroonista väsymysoireyhtymää (ME/CFS) sairastavien potilaiden uni on usein virkistämätöntä, ja siksi unen laatua parantavat toimenpiteet, kuten unen huolto, saattavat olla tärkeitä. Näistä on tarkempaan tietoa esimerkiksi Uniliiton sivuilla «https://www.uniliitto.fi/auta-unta/apuvalineet-uneen/»6, «Uniliitto. Saatavilla: https://www.uniliitto.fi/au...»7.
Vaikeavammaisuuden tai vammaisuuden määrittely perustuu arvioon, jonka tulee painottua toiminnallisten rajoitusten selvittämiseen ja kuvaamiseen vammaisen henkilön omassa toimintaympäristössä sekä toisaalta vammaispalvelulain edellyttämän pysyvyyden arviointiin. Nämä arviot tekee terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattihenkilöstö. Lisäksi arvioitavan henkilön oma näkemys on huomioitava «https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/asiakasprosessi/palvelutarpeen-arviointi/vaikeavammaisuuden-arviointi»7, «Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Vaikeavammaisuud...»8.