Hollantilaisessa prospektiivisessa tutkimuksessa «van der Tuuk K, Koopmans CM, Groen H ym. Predictio...»1 havainnoitiin 703 oireettomien raskaushypertensioon tai lieväoireiseen pre-eklampsiaan raskausviikoilla 36+0–41+0 sairastuneiden naisten (verenpaine alle 170/110 mmHg, proteinuria alle 5 g / 24 tuntia, ei verenpainelääkitystä käytössä) kliinisten tietojen ja laboratoriokokeiden osuutta myöhempään korkean riskin tilanteeseen. Naisista 244:lle (35 %) kehittyi korkean riskin tilanne sisältäen HELLP-oireyhtymän (n = 17, 2,4 %), proteinurian yli 5 g / 24 tuntia (n = 8, 2,5 %), huomattavan verenpaineen nousun (RR yli 170/110 mmHg; yli 110 mmHg n = 174, 25 %; yli 170 mmHg, n = 147, 21 %). Yksittäisistä laboratoriotuloksista virtsan proteiini tikkutestillä ≥ ++ (OR 1,95; 95 % luottamusväli 1,12–3,39), matala hemoglobiini (Hb) (OR 0,98; 95 % luottamusväli 0,97–1,00 per g/L), matala hematokriitti (OR 0,52; 95 % luottamusväli 0,31–0,89 per SI x 10), matala trombosyyttitaso (OR 0,997; 95 % luottamusväli 0,99–1,00 per x 109 / L), korkea uraatti (OR 1,30; 95 % luottamusväli 1,04–1,64 per mmol/L x 10) ja korkea alaniiniaminotransferaasi (ALAT) (OR 1,02; 95 % luottamusväli 1,00–1,03 per U/L) liittyivät äidin korkean riskin tilanteeseen. Monimuuttuja-analyysissä kliinisten riskitekijöiden rinnalla (ensisynnyttäjyys, äidin korkea ikä, raskausviikot, aiempi keskenmeno, ei-eurooppalainen etninen tausta, verenpainetaso) vain matala Hb liittyi itsenäisesti pre-eklampsian vaikeutumiseen. Paras erottelukyky saavutettiin yhdistämällä em. kliiniset tekijät ja laboratoriokokeet monimuuttujamalliin, jolloin käyrän alle jäävä pinta-ala, AUC-arvo, myöhemmän korkean riskin tilanteen ennustamiseksi oli kohtalainen 0,71 (95 % luottamusväli 0,67–0,74).
Hollantilaisessa Koopmans ym. tapaus-verrokkitutkimuksessa «Koopmans CM, Zwart JJ, Groen H ym. Risk indicators...»2 lievän pre-eklampsian ja raskaushypertension sairastaneiden naisten (n = 1 149, ei yhtään eklampsiaa) «Koopmans CM, Bijlenga D, Groen H ym. Induction of ...»3 ja toisen kohorttitutkimuksen «Zwart JJ, Richters JM, Ory F ym. Severe maternal m...»4 eklampsian sairastaneiden naisten (n = 76) h36+0–h41+0 määritettyjä kliinisiä tietoja ja laboratoriotutkimuksia verrattiin keskenään. U-prot > +++, korkeampi uraatti, korkeampi kreatiniini, korkeampi aspartaatti aminotransferaasi (ASAT)/ALAT ja korkeampi laktaattidehydrogenaasi (LD) liittyivät itsenäisesti eklampsian riskiin myöhemmin raskaudessa. Paras erottelukyky saavutettiin yhdistämällä Hb, trombosyytit, uraatti, ASAT, LD, kreatiniini, U-prot stix ja kliinisistä tiedoista systolinen verenpaine (RR) > 155 mmHg, äidin ikä, aiemmat keskenmenot / sikiökuolema ja raskausviikot. Tällä mallilla AUC oli 0,92 (95 % luottamusväli 0,89–0,95) eklampsian kehittymiselle myöhemmin raskauden aikana. Eklampsian riskin havaittiin nousevan, kun systolinen RR oli > 155 mmHg, ASAT > 30 U/L, kreatiniini > 74 umol/L ja LD > 400 U/L. Uraatti- ja trombosyyttipitoisuuksissa ei havaittu selvää raja-arvoa, vaan riskin muutos oli jatkuvaa: uraatti OR 1,8 (95 % luottamusväli 1,20–2,62) per mmol/L, trombosyytit OR 0,99 (95 % luottamusväli 0,99–1,00) per x 109/L.
Huomioitavaa on, että tutkimuksessa ei arvioitu odottajan oireita, sillä Koopmans ym. tutkimukseen «Koopmans CM, Bijlenga D, Groen H ym. Induction of ...»3 kuuluvat olivat oireettomia ja Zwart ym. tutkimuksesta «Zwart JJ, Richters JM, Ory F ym. Severe maternal m...»4 tätä tietoa ei ollut saatavilla.
Ukah ym. 2018 systemaattisessa katsauksessa «Ukah UV, De Silva DA, Payne B ym. Prediction of ad...»5 arvioitiin oireita, kliinisiä löydöksiä ja/tai laboratoriotutkimuksia äidin komplikaatioiden ennustamiseksi 9 360:llä pre-eklampsiaa, kroonista verenpainetautia ja/tai raskaushypertensiota sairastavalla naisella (32 tutkimusta). Yksittäisistä parametreistä kohtalaisen positiivisen ennustearvoon (uskottavuusosamäärä, LR 5–10) ylsi ainoastaan "non-specific viral symptoms" eli "epäspesifi huonovointisuusoireisto" 1 tutkimuksessa. Kohtalaiseen negatiiviseen ennustearvoon (LR 0,1–0,2) yksittäisistä parametreistä ylsivät päänsärky, näköhäiriöt, SpO2 < 93 %, ASAT, ALAT ja LD. Monimuuttuja-asetelmissa paras positiivinen ennustearvo oli ns. fullPIERS-mallissa «von Dadelszen P, Payne B, Li J ym. Prediction of a...»6, jossa positiivinen LR oli 26,5 (95 % luottamusväli 17,4–40,2) mutta negatiivinen LR oli heikko 0,6 (95 % luottamusväli 0,5–0,7). Katsauksessa oli mukana 4 fullPIERS:iin perustuvaa ulkoista validaatiotutkimusta, joiden positiivinen LR vaihteli 5,9–49,8 ja negatiivinen LR vaihteli 0,2–0,8, mutta 2 tutkimuksessa otoskoon arvioitiin olevan liian pieni. Tutkimusten heterogeenisyys oli laajaa, ja harhan riski oli pieni vain 8 tutkimuksessa 33:sta. Suurimmat harhan riskit liittyivät puuttuvaan dataan, pieneen otoskokoon ja sisäisen tai ulkoisen validaation puuttumiseen.
Monikansallisessa prospektiivisessa Von Dadelszen ym. 2011 Lancet monikeskustutkimuksessa (fullPIERS) «von Dadelszen P, Payne B, Li J ym. Prediction of a...»6 pre-eklampsian vuoksi sairaalahoitoon otettujen 2 023 naisen tulotilanteessa määritettyjen laboratoriotutkimusten ja kliiniseen tutkimukseen perustuvien tietojen perusteella arvioitiin pre-eklampsian vaikeutumista 2–7 vuorokauden aikana. 261:lle (13 %) naisista kehittyi vaikea pre-eklampsian komplikaatio (äitikuolema, vakava neurologinen tapahtuma, sydän-keuhkotapahtumat, maksa-, munuais- tai hematologinen komplikaatio). Itsenäisesti monimuuttuja-analyysissä vaikeutumista ennakoivat seerumin kreatiniini, trombosyyttitaso ja ASAT-pitoisuus sekä kliinisistä oireista rintakipu tai hengenahdistus ja SaO2-mittaustulos. Erottelukyky 2 vuorokauden sisällä tapahtuvaan vaikeutumiseen oli hyvä: AUC-arvo oli 0,88 (95 % luottamusväli 0,84–0,92), herkkyys 75,5 %, tarkkuus 86,9 %, positiivinen ennustearvo 23,6 % ja negatiivinen ennustearvo 98,5 %. Erottelukyky heikkeni tämän jälkeen, mutta säilyi kohtalaisena 7 vuorokauden ajan (AUC-arvo visuaalisesti arvoituna 0,76, 95 % luottamusväli 0,72–0,79). Huomioitavaa on, että tutkimuksessa ei määritelty sairaalanottokriteereitä.
Yhdysvaltalaisessa Martin ym. retrospektiivisessa tutkimuksessa «Martin JN Jr, May WL, Magann EF ym. Early risk ass...»7 tertiäärisairaalaan sisäänkirjattujen 703:n vaikea-asteista pre-eklampsiaa (HELLP, vaikeat oireet tai trombosyytit < 150) sairastavan naisen sairaalaantulotilanteen kliinisten oireiden ja laboratoriotutkimusten yhteyttä tarkasteltiin suhteessa vaikeaan sairastuvuuteen (sydän-keuhkokomplikaatiot, maksa-, munuais- tai hematologinen/hyytymishäiriökomplikaatiot) (n = 148). Tutkimuksesta suljettiin pois naiset, joilla oli eklampsia tai muu vaikea keskushermostokomplikaatio (n = 82). Erittäin vaikeaa sairastuvuutta ennustivat LD > 1400 IU/L, Uraatti > 7,8 mg/dL, Krea > 100 mg/l, ASAT > 150 (tai ALAT >100) IU/L tai U-prot ++++. Mikäli jokin näistä oli koholla, 33–39 %:lle kehittyi vaikea komplikaatio. Lievempään sairastuvuuteen liittyivät LD < 1000, uraatti < 6,5, Krea < 80, ASAT < 50 (tai ALAT < 30) ja U-prot < ++, mutta huomioitavaa on, että tutkimuksessa ei arvioitu lainkaan keskushermostokomplikaatioita.
Kommentti: Kokonaisuudessaan tutkimusnäyttö laboratoriokokeiden merkityksestä pre-eklampsian vaikeutumisen osoittamisessa vaihtelee kohtalaisesta heikkoon tasoon. Tutkimusten sisäänottokriteerit on kuvattu selkeästi ainoastaan van der Tuuk ym. «van der Tuuk K, Koopmans CM, Groen H ym. Predictio...»1 ja Martin ym. «Martin JN Jr, May WL, Magann EF ym. Early risk ass...»7 tutkimuksissa, muissa ne ovat pääosin huonosti kuvailtuja. Päätetapahtumien määritelmät vaihtelivat tutkimuksittain huomattavasti vaikeuttaen tulosten vertailua. Ajankulua laboratoriotutkimuksista päätetapahtumaan on kuvattu vain von Dadelszen ym. tutkimuksessa «von Dadelszen P, Payne B, Li J ym. Prediction of a...»6. Useat tutkimukset ovat retrospektiivisia, eikä prospektiivisissa tutkimuksissa laboratoriotutkimusten tuloksia sokkoutettu, mikä aiheuttaa merkittävän harhan riskin.
Tutkimuksia, joissa toistettaisiin laboratoriotestien tiettyjä raja-arvoja, ei ole. Tämän vuoksi tarkkojen raja-arvojen asettaminen tutkimustiedon perusteella ei ole mahdollista.