Työssä esiintyvät kuormitustekijät ja yläraajan rasitussairaudet
Lisätietoa aiheesta
Tiia Reho
22.6.2022
Rannekanavaoireyhtymä
- Systemaattisen katsauksen tavoitteena oli selvittää työhön liittyvien biomekaanisten
kuormitustekijöiden yhteyttä rannekanavaoireyhtymään «Kozak A, Schedlbauer G, Wirth T ym. Association be...»1. Katsaukseen hyväksyttiin mukaan systemaattiset katsaukset ja meta-analyysit vuosilta
1998–2014.
- Hakuajalta löytyi 10 systemaattista katsausta, ja katsauksissa oli mukana yhteensä
143 tutkimusta. Näistä 64 artikkelia oli mukana kahdessa tai useammassa systemaattisessa
katsauksessa. Puolessa systemaattisista katsauksista oli tehty meta-analyysi. Useimmat
systemaattisiin katsauksiin mukaan otetut tutkimukset olivat tapaus-verrokkitutkimuksia
tai poikkileikkaustutkimuksia. Katsauksiin sisällytetyt artikkelit sisälsivät alkuperäistutkimuksia
vuosilta 1966–2012. Systemaattisten katsausten laatu arvioitiin AMSTAR-R-arviointityökalun
avulla kolmen osalta hyväksi, viiden osalta kohtalaiseksi ja kahden osalta heikoksi.
- Systemaattisissa katsauksissa arvioitiin tärinän, toiston, voimankäytön, taipuneiden
ranteen asentojen, tietokoneen käytön sekä voimankäytön ja toiston yhdistelmän vaikutusta
rannekanavaoireyhtymän esiintymiseen.
- Systemaattisissa katsauksissa löydettiin vahvaa näyttöä siitä, että tärinä ja voimankäyttö
ovat rannekanavaoireyhtymän riskitekijöitä. Vahvaa näyttöä oli myös riskitekijöiden
yhdistelmistä (esim. voimankäyttö ja toistotyö). Kohtalaista näyttöä oli toistotyön
ja ranteen taipuneiden asentojen yhteydestä. Tietokonetyön yhteydestä rannekanavaoireyhtymän
ilmenemiseen ei löytynyt näyttöä.
- Tärinää oli arvioitu kuudessa systemaattisessa katsauksessa. Toisessa hyvälaatuiseksi
arvioidussa katsauksessa vetosuhteet (OR) tärinän vaikutukselle olivat 2,7 (95 % luottamusväli
1,9–3,9) ja 5,4 (95 % luottamusväli 3,1–9,3) riippuen rannekanavaoireyhtymän kriteereistä
ja toisessa 2,5–4,8. Muissa katsauksissa tulos oli samansuuntainen.
- Toistotyötä oli arvioitu seitsemässä systemaattisessa katsauksessa. Toisessa hyvälaatuiseksi
arvioidussa katsauksessa vetosuhteet toistotyön vaikutukselle olivat 2,3 (95 % luottamusväli
1,8–3,0) ja 2,3 (95 % luottamusväli 1,7–2,9) riippuen rannekanavaoireyhtymän kriteereistä
ja toisessa 0,5–9,4. Muissa katsauksissa tulos oli samansuuntainen.
- Voimankäyttöä oli arvioitu seitsemässä katsauksessa. Toisessa hyvälaatuiseksi arvioidussa
katsauksessa vetosuhteet voimankäytön vaikutukselle olivat 22 (95 % luottamusväli
1,5–3,3) ja 4,2 (95 % luottamusväli 1,5–11,7) riippuen rannekanavaoireyhtymän kriteereistä
ja toisessa 2,1–9,0. Muissa katsauksissa tulos oli samansuuntainen.
- Ranteen taipuneita asentoja arvioitiin viidessä systemaattisessa katsauksessa. Toisessa
hyvälaatuiseksi arvioidussa katsauksessa vetosuhteet ranteen taipuneiden asentojen
vaikutukselle olivat 2,7 (95 % luottamusväli1,3–5,5) ja 4,7 (95 % luottamusväli 0,4–53,3)
riippuen rannekanavaoireyhtymän kriteereistä ja toisessa 1,3–8,7. Muissa katsauksissa
tulos oli samansuuntainen.
- Tietokonetyöasennon vaikutusta oli arvioitu kuudessa systemaattisessa katsauksessa.
Toisessa hyvälaatuiseksi arvioidussa katsauksessa vetosuhteet tietokonetyön vaikutukselle
olivat 1,7 (95 % luottamusväli 0,8–3,63) ja 4,2 (95 % luottamusväli 1,5–11,7) ja hiiren
käytölle 1,1 (95 % luottamusväli 0,6–2,0) ja näppäimistön käytölle 1,9 (95 % luottamusväli
0,9–4,2).
- Yhdistettyä voimankäyttöä ja toistotyötä oli arvioitu neljässä systemaattisessa katsauksessa.
Toisessa hyvälaatuiseksi arvioidussa katsauksessa vetosuhteet toistotyön ja voiman
käytön yhdistelmän vaikutukselle olivat 2,0 (95 % luottamusväli 1,4–2,9) ja 1,9 (95
% luottamusväli 1,0–3,5) riippuen rannekanavaoireyhtymän kriteereistä ja toisessa
1,3–8,7. Muissa katsauksissa tulos oli samansuuntainen.
- Yhteenveto riskitekijöistä, ks. Taulukko 1.
Kyynärpään tendinopatia ja ulnaarihermon pinne
- Systemaattisessa katsauksessa «Seidel DH, Ditchen DM, Hoehne-Hückstädt UM ym. Qua...»2 arvioitiin työhön liittyvien riskitekijöiden yhteyttä mediaaliseen ja lateraaliseen
kyynärpään tendinopatiaan sekä ulnaarihermon neuropatiaan. Katsaukseen otettiin tutkimuksia, joissa käsiteltiin
työssä käyviä aikuisia, joilla oli todettu yläraajan pinne tai tendinopatia ja joilla
oli jokin työhön liittyvä riskitekijä. Katsaukseen hyväksyttiin mukaan tutkimukset
vuosilta 2007–2017.
- Katsaukseen sisällytettiin 10 tutkimusta. Poikkileikkaustutkimuksia oli 5, kohorttitutkimuksia
3 ja tapaustutkimuksia 2. Meta-analyysia ei tehty. Hyvälaatuisiksi arvioitiin 5 tutkimusta
ja laadultaan kohtalaisiksi 5. Katsauksessa tunnistettiin kaikkiaan 133 riskitekijää,
joista 44:ssä havaittiin tilastollisesti merkitsevä yhteys kyynärpään tendinopatiaan tai ulnaarihermon neuropatiaan. Nämä jaoteltiin 5 pääluokkaan, joita olivat voima,
toisto, asento, tärinä ja näiden yhdistelmät.
- Käden voimankäyttö, toistotyö ja olka- ja kyynärvarren keskiasennosta poikkeavat asennot
olivat riskitekijöitä sekä kyynärpään tendinopatialle että ulnaarihermon pinteelle. Lisäksi vahva näyttöä oli näille tiloille spesifeistä
riskitekijöistä:
- Lateraaliselle kyynärpään tendinopatialle tunnistettiin riskitekijöiksi käden voimankäyttö, toistotyö, ranteen taipuneet asennot,
painavat nostot (> 4,5 kg), olka- ja kyynärvarren neutraaliasennoista poikkeavat asennot
sekä yhdistetty voimankäyttö ja toistotyö sekä asento ja voima.
- Mediaalisen kyynärpään tendinopatian riskitekijöiksi tunnistettiin käden voimankäyttö, toistotyö ja ranteen taipuneet asennot.
- Ulnaarihermon pinteelle tunnistettiin riskitekijöiksi käden voimankäyttö, toistotyö
ja olka- ja kyynärvarren neutraaliasennosta poikkeavat asennot.
- Suomalaisen tutkimuksen «Shiri R, Viikari-Juntura E, Varonen H ym. Prevalen...»3 mukaan käden toistoliikkeet yhdessä suuren puristusvoiman käytön kanssa lisäsivät
voimakkaasti lateriaalisen kyynärpään tendinopatian riskiä (OR 5,6; 95 % luottamusväli 1,9–16,5), vaikka ne eivät yksinään olleet yhteydessä kyynärpään tendinopatiaan. Käden toistoliikkeet (OR 1,6; luottamusväli 1,1–2,5) ja suuren puristusvoiman käyttö
(OR 1,6; luottamusväli 1,0–2,6) olivat yhteydessä mediaaliseen kyynärpään tendinopatiaan.
- Yhteenveto riskitekijöistä, ks. Taulukko 1.
Taulukko 1. Yhteenveto kyynärpään tendinopatian ja rannekanavaoireyhtymän työperäisistä riskitekijöistä
Kuormitustekijä |
Kyynärpään tendinopatia |
Rannekanavaoireyhtymä |
++ = vahva yhteys todettu useissa tutkimuksissa. + = yhteys on todettu useissa tutkimuksissa. +/- = yhteys on epävarma tai tutkimustulokset ovat ristiriitaisia. - = yhteyttä ei ole voitu osoittaa. ? = yhteyttä ei ole riittävästi tutkittu. |
Voimankäyttö |
++ |
++ |
Työliikkeiden toistuvuus |
++ |
+ |
Ranteen asento, puristus- tai pinsettiote |
++ |
+ |
Olka- ja kyynärvarren non-neutraalit asennot |
++ (lateraalinen) |
|
Painavat (> 4,5 kg) nostot |
++ (lateraalinen) |
|
Käteen kohdistuva tärinä |
? |
++ |
Kuormitustekijöiden yhdistelmät |
++ |
++ |
Kirjallisuutta
- Kozak A, Schedlbauer G, Wirth T ym. Association between work-related biomechanical
risk factors and the occurrence of carpal tunnel syndrome: an overview of systematic
reviews and a meta-analysis of current research. BMC Musculoskelet Disord 2015;16:231
«PMID: 26323649»PubMed
- Seidel DH, Ditchen DM, Hoehne-Hückstädt UM ym. Quantitative Measures of Physical Risk
Factors Associated with Work-Related Musculoskeletal Disorders of the Elbow: A Systematic
Review. Int J Environ Res Public Health 2019;16: «PMID: 30621312»PubMed
- Shiri R, Viikari-Juntura E, Varonen H ym. Prevalence and determinants of lateral and
medial epicondylitis: a population study. Am J Epidemiol 2006;164:1065-74 «PMID: 16968862»PubMed
Artikkelin tunnus: nix03091 (050.055)
© 2025 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim