Työssä esiintyvät kuormitustekijät ja yläraajan rasitussairaudet

Rannekanavaoireyhtymä

• Systemaattisen katsauksen tavoitteena oli selvittää työhön liittyvien biomekaanisten kuormitustekijöiden yhteyttä rannekanavaoireyhtymään «Kozak A, Schedlbauer G, Wirth T ym. Association be...»1. Katsaukseen hyväksyttiin mukaan systemaattiset katsaukset ja meta-analyysit vuosilta 1998–2014.
• Hakuajalta löytyi 10 systemaattista katsausta, ja katsauksissa oli mukana yhteensä 143 tutkimusta. Näistä 64 artikkelia oli mukana kahdessa tai useammassa systemaattisessa katsauksessa. Puolessa systemaattisista katsauksista oli tehty meta-analyysi. Useimmat systemaattisiin katsauksiin mukaan otetut tutkimukset olivat tapaus-verrokkitutkimuksia tai poikkileikkaustutkimuksia. Katsauksiin sisällytetyt artikkelit sisälsivät alkuperäistutkimuksia vuosilta 1966–2012. Systemaattisten katsausten laatu arvioitiin AMSTAR-R-arviointityökalun avulla kolmen osalta hyväksi, viiden osalta kohtalaiseksi ja kahden osalta heikoksi.
• Systemaattisissa katsauksissa arvioitiin tärinän, toiston, voimankäytön, taipuneiden ranteen asentojen, tietokoneen käytön sekä voimankäytön ja toiston yhdistelmän vaikutusta rannekanavaoireyhtymän esiintymiseen.
• Systemaattisissa katsauksissa löydettiin vahvaa näyttöä siitä, että tärinä ja voimankäyttö ovat rannekanavaoireyhtymän riskitekijöitä. Vahvaa näyttöä oli myös riskitekijöiden yhdistelmistä (esim. voimankäyttö ja toistotyö). Kohtalaista näyttöä oli toistotyön ja ranteen taipuneiden asentojen yhteydestä. Tietokonetyön yhteydestä rannekanavaoireyhtymän ilmenemiseen ei löytynyt näyttöä.
  • Tärinää oli arvioitu kuudessa systemaattisessa katsauksessa. Toisessa hyvälaatuiseksi arvioidussa katsauksessa vetosuhteet (OR) tärinän vaikutukselle olivat 2,7 (95 % luottamusväli 1,9–3,9) ja 5,4 (95 % luottamusväli 3,1–9,3) riippuen rannekanavaoireyhtymän kriteereistä ja toisessa 2,5–4,8. Muissa katsauksissa tulos oli samansuuntainen.
  • Toistotyötä oli arvioitu seitsemässä systemaattisessa katsauksessa. Toisessa hyvälaatuiseksi arvioidussa katsauksessa vetosuhteet toistotyön vaikutukselle olivat 2,3 (95 % luottamusväli 1,8–3,0) ja 2,3 (95 % luottamusväli 1,7–2,9) riippuen rannekanavaoireyhtymän kriteereistä ja toisessa 0,5–9,4. Muissa katsauksissa tulos oli samansuuntainen.
  • Voimankäyttöä oli arvioitu seitsemässä katsauksessa. Toisessa hyvälaatuiseksi arvioidussa katsauksessa vetosuhteet voimankäytön vaikutukselle olivat 22 (95 % luottamusväli 1,5–3,3) ja 4,2 (95 % luottamusväli 1,5–11,7) riippuen rannekanavaoireyhtymän kriteereistä ja toisessa 2,1–9,0. Muissa katsauksissa tulos oli samansuuntainen.
  • Ranteen taipuneita asentoja arvioitiin viidessä systemaattisessa katsauksessa. Toisessa hyvälaatuiseksi arvioidussa katsauksessa vetosuhteet ranteen taipuneiden asentojen vaikutukselle olivat 2,7 (95 % luottamusväli1,3–5,5) ja 4,7 (95 % luottamusväli 0,4–53,3) riippuen rannekanavaoireyhtymän kriteereistä ja toisessa 1,3–8,7. Muissa katsauksissa tulos oli samansuuntainen.
  • Tietokonetyöasennon vaikutusta oli arvioitu kuudessa systemaattisessa katsauksessa. Toisessa hyvälaatuiseksi arvioidussa katsauksessa vetosuhteet tietokonetyön vaikutukselle olivat 1,7 (95 % luottamusväli 0,8–3,63) ja 4,2 (95 % luottamusväli 1,5–11,7) ja hiiren käytölle 1,1 (95 % luottamusväli 0,6–2,0) ja näppäimistön käytölle 1,9 (95 % luottamusväli 0,9–4,2).
  • Yhdistettyä voimankäyttöä ja toistotyötä oli arvioitu neljässä systemaattisessa katsauksessa. Toisessa hyvälaatuiseksi arvioidussa katsauksessa vetosuhteet toistotyön ja voiman käytön yhdistelmän vaikutukselle olivat 2,0 (95 % luottamusväli 1,4–2,9) ja 1,9 (95 % luottamusväli 1,0–3,5) riippuen rannekanavaoireyhtymän kriteereistä ja toisessa 1,3–8,7. Muissa katsauksissa tulos oli samansuuntainen.
• Yhteenveto riskitekijöistä, ks. Taulukko 1.

Kyynärpään tendinopatia ja ulnaarihermon pinne

• Systemaattisessa katsauksessa «Seidel DH, Ditchen DM, Hoehne-Hückstädt UM ym. Qua...»2 arvioitiin työhön liittyvien riskitekijöiden yhteyttä mediaaliseen ja lateraaliseen kyynärpään tendinopatiaan sekä ulnaarihermon neuropatiaan. Katsaukseen otettiin tutkimuksia, joissa käsiteltiin työssä käyviä aikuisia, joilla oli todettu yläraajan pinne tai tendinopatia ja joilla oli jokin työhön liittyvä riskitekijä. Katsaukseen hyväksyttiin mukaan tutkimukset vuosilta 2007–2017.
• Katsaukseen sisällytettiin 10 tutkimusta. Poikkileikkaustutkimuksia oli 5, kohorttitutkimuksia 3 ja tapaustutkimuksia 2. Meta-analyysia ei tehty. Hyvälaatuisiksi arvioitiin 5 tutkimusta ja laadultaan kohtalaisiksi 5. Katsauksessa tunnistettiin kaikkiaan 133 riskitekijää, joista 44:ssä havaittiin tilastollisesti merkitsevä yhteys kyynärpään tendinopatiaan tai ulnaarihermon neuropatiaan. Nämä jaoteltiin 5 pääluokkaan, joita olivat voima, toisto, asento, tärinä ja näiden yhdistelmät.
• Käden voimankäyttö, toistotyö ja olka- ja kyynärvarren keskiasennosta poikkeavat asennot olivat riskitekijöitä sekä kyynärpään tendinopatialle että ulnaarihermon pinteelle. Lisäksi vahva näyttöä oli näille tiloille spesifeistä riskitekijöistä:
  • Lateraaliselle kyynärpään tendinopatialle tunnistettiin riskitekijöiksi käden voimankäyttö, toistotyö, ranteen taipuneet asennot, painavat nostot (> 4,5 kg), olka- ja kyynärvarren neutraaliasennoista poikkeavat asennot sekä yhdistetty voimankäyttö ja toistotyö sekä asento ja voima.
  • Mediaalisen kyynärpään tendinopatian riskitekijöiksi tunnistettiin käden voimankäyttö, toistotyö ja ranteen taipuneet asennot.
  • Ulnaarihermon pinteelle tunnistettiin riskitekijöiksi käden voimankäyttö, toistotyö ja olka- ja kyynärvarren neutraaliasennosta poikkeavat asennot.
• Suomalaisen tutkimuksen «Shiri R, Viikari-Juntura E, Varonen H ym. Prevalen...»3 mukaan käden toistoliikkeet yhdessä suuren puristusvoiman käytön kanssa lisäsivät voimakkaasti lateriaalisen kyynärpään tendinopatian riskiä (OR 5,6; 95 % luottamusväli 1,9–16,5), vaikka ne eivät yksinään olleet yhteydessä kyynärpään tendinopatiaan. Käden toistoliikkeet (OR 1,6; luottamusväli 1,1–2,5) ja suuren puristusvoiman käyttö (OR 1,6; luottamusväli 1,0–2,6) olivat yhteydessä mediaaliseen kyynärpään tendinopatiaan.
• Yhteenveto riskitekijöistä, ks. Taulukko 1.