Takaisin Tulosta

SRS-lomake autismikirjon häiriön seulonnassa

Lisätietoa aiheesta
Marie Korhonen ja Katja Jussila
23.1.2023

SRS (Social Responsiveness Scale) on informanttipohjainen arviointilomake, joka sisältää 65 väittämää sosiaalisen kompetenssin eri osa-alueista. Lomakkeeseen vastaa lapsen tai nuoren (4–18 vuotta) vanhempi, huoltaja, opettaja tai joku muu lapsen hyvin tunteva henkilö. Suomessa on toistaiseksi käytössä vain alkuperäinen, 4–18-vuotiaiden arviointiin tarkoitettu SRS-kysely «https://www.hogrefe.fi/tuote?product_id=140»1 . Se on alkuperäisessä muodossaan osa nykyistä SRS-2-lomakkeistoa, johon kuuluu lisäksi aikuisten itsearviointilomake sekä informanttipohjaiset lomakkeet 2,5–4,5-vuotiaiden ja yli 19-vuotiaiden arviointiin.

Raakapisteet muunnetaan T-standardipisteiksi erillisen taulukon mukaan.

Menetelmä on jaettu viiteen alaosioon, jotka kattavat viisi sosiaalisen kompetenssin osa-aluetta:

  • sosiaalinen tietoisuus ja sosiaalisten signaalien huomaaminen
  • sosiaalinen kognitio ja sosiaalisten signaalien ymmärtäminen
  • sosiaalinen kommunikointi ja kyky osallistua mielekkääseen sosiaaliseen kanssakäymiseen
  • sosiaalinen motivaatio ja halu olla mukana sosiaalisessa vuorovaikutuksessa
  • kaavamainen käytös ja rutiinihakuisuus.

SRS-lomaketta voidaan käyttää autismikirjon piirteiden tunnistamisessa osana muuta arviota. Menetelmää voidaan käyttää myös esimerkiksi kuntoutuksen vasteen arvioinnissa.

SRS-lomakkeesta on joitakin tutkimuksia liittyen sen käytettävyyteen arvioitaessa autismikirjon häiriön piirteitä «Bölte S, Poustka F, Constantino JN. Assessing auti...»1. Alle on koottu joitakin keskeisimpiä.

  • Constantino ja kollegat (2003) «Constantino JN, Davis SA, Todd RD ym. Validation o...»2 tutkivat SRS-lomakkeen korrelaatiota Autismin diagnostiseen haastatteluun (ADI-R, Autism Diagnostic Interview-Revised) (vanhempi) sekä arvioijien välisiä (äiti, isä, opettaja) korrelaatiota SRS-lomakkeen osalta 61 lapsen aineistossa. Korrelaatio SRS:n ja ADI-R:n suhteen oli 0,7. Arvioijien välisten arvioiden korrelaatiot olivat 0,75 (isä ja opettaja), 0,92 (äiti ja opettaja) sekä 0,91 (isä ja äiti).
  • Saksalaisessa 1 436 lapsen aineistossa «Bölte S, Poustka F, Constantino JN. Assessing auti...»1 tulokset vastasivat hyvin yhdysvaltalaisaineistossa saatuja; yhteneväisyys (internal consistency; 0,91–0,97), pysyvyys (test–retest reliability; 0,84–0,97), arviojien välinen luotettavuus (interrater reliability; 0,76 ja 0,95) ja konvergenssi (convergent validity) ADOS-tutkimuksen (Autism Diagnostic Observation Schedule), ADI-R-haastattelun ja SCQ-lomakkeiden kanssa (0,35–0,58).
  • Myös suomalaisessa 44 peruskouluikäisen autistisen pojan ja 44 ei-autistisen kontrollipotilaan aineistossa «Jussila K, Kuusikko-Gauffin S, Mattila ML, ym. Cro...»3 SRS-lomakkeella oli hyvä yhteneväisyys, konvergenssi ja erottelukyky. Tutkimuksen perusteella ohjekirjassa esitelty seularaja oli suomalaisväestölle liian korkea.
  • Charman ja kollegat (2007) «Charman T, Baird G, Simonoff E ym. Efficacy of thr...»4 selvittivät tutkimuksessa, joka oli osa laajempaa tutkimusta (n = 56 946 lasta), seulonnassa käytettävien SCQ (Social Communication Questionnaire), SRS (Social Responsiveness Scale) ja CCC (Children's Communication Checklist) -lomakkeiden sensitiivisyyttä ja spesifisyyttä. Kyseiseen tutkimukseen osallistui 119 lasta, huoltajaa ja lasten opettajaa. Lasten diagnoosit oli varmistettu edeltävästi usealla diagnostisella menetelmällä (diagnostinen haastattelu, ADI-R ja ADOS). Tutkimuksessa havaittiin seuraavanlaiset AUC (Area Under Curve) -arvot, spesifisyydet ja herkkyydet:
    • SCQ: AUC 0,90, sensitiivisyys 0,89, spesifisyys 0,78
    • SRS: AUC 0,77, sensitiivisyys 0,78, spesifisyys 0,67
    • CCC: AUC 0,79, sensitiivisyys 0,93, spesifisyys 0,46.
    • Käytöksen haasteet laskivat spesifisyyttä kaikkien lomakkeiden osalta. Alhainen älykkyysosamäärä (IQ < 70) laski AUC-arvoa SRS- ja CCC-lomakkeiden osalta.
  • Katsausartikkelissa «Fernandopulle N. Measurement of autism: a review o...»5 käytiin läpi neljän seulontalomakkeen (Childhood Asperger Syndrome Test, Autism Behavior Checklist, Social Communication Questionnaire ja Social Responsiveness Scale) kyky tunnistaa autismikirjon häiriön ydinoireita. Tutkimuksen johtopäätöksenä kaikissa lomakkeissa todettiin olevan omat vahvuutensa ja haasteensa.
  • Toisessa katsausartikkelissa «Thabtah F, Peebles D. Early Autism Screening: A Co...»6 käytiin läpi 37 (pääasiassa lapsilla käytettävää) autismin tunnistamisessa käytettävää lomaketta. Kyseinen katsausartikkeli raportoi SRS-lomakkeelle 78 %:n sensitiivisyyden ja 94 %:n spesifisyyden.
  • Huoltajan täyttämän SRS-lomakkeen käyttökelpoisuutta on tutkittu myös aikuisilla «Chan W, Smith LE, Hong J ym. Validating the social...»7, mutta luotettavuuden osoittamiseksi tarvitaan lisää tutkimuksia.

Yhteenvetona voidaan todeta tutkimusten viittaavaan siihen, että SRS-lomaketta voidaan käyttää autismikirjon häiriön piirteiden tunnistamisessa, mutta on tärkeä muistaa, että sen osoittamat haasteet sosiaalisessa kompetenssissa voivat johtua myös muusta kuin autismikirjon häiriöstä.

Kirjallisuutta

  1. Bölte S, Poustka F, Constantino JN. Assessing autistic traits: cross-cultural validation of the social responsiveness scale (SRS). Autism Res 2008;1:354-63 «PMID: 19360690»PubMed
  2. Constantino JN, Davis SA, Todd RD ym. Validation of a brief quantitative measure of autistic traits: comparison of the social responsiveness scale with the autism diagnostic interview-revised. J Autism Dev Disord 2003;33:427-33 «PMID: 12959421»PubMed
  3. Jussila K, Kuusikko-Gauffin S, Mattila ML, ym. Cross-cultural differences in the Parent Rated Social Responsiveness Scale (SRS)? Evaluation of the Finnish version among high-functioning school aged males with and without autism spectrum disorder. Research in Autism Spectrum Disorders 2015;9:38-44
  4. Charman T, Baird G, Simonoff E ym. Efficacy of three screening instruments in the identification of autistic-spectrum disorders. Br J Psychiatry 2007;191:554-9 «PMID: 18055961»PubMed
  5. Fernandopulle N. Measurement of autism: a review of four screening measures. Indian J Psychol Med 2011;33:5-10 «PMID: 22021947»PubMed
  6. Thabtah F, Peebles D. Early Autism Screening: A Comprehensive Review. Int J Environ Res Public Health 2019;16: «PMID: 31546906»PubMed
  7. Chan W, Smith LE, Hong J ym. Validating the social responsiveness scale for adults with autism. Autism Res 2017;10:1663-1671 «PMID: 28639377»PubMed