SRS (Social Responsiveness Scale) on informanttipohjainen arviointilomake, joka sisältää
65 väittämää sosiaalisen kompetenssin eri osa-alueista. Lomakkeeseen vastaa lapsen
tai nuoren (4–18 vuotta) vanhempi, huoltaja, opettaja tai joku muu lapsen hyvin
tunteva henkilö. Suomessa on toistaiseksi käytössä vain alkuperäinen, 4–18-vuotiaiden
arviointiin tarkoitettu SRS-kysely «https://www.hogrefe.fi/tuote?product_id=140»1 . Se on alkuperäisessä muodossaan osa nykyistä SRS-2-lomakkeistoa, johon kuuluu lisäksi
aikuisten itsearviointilomake sekä informanttipohjaiset lomakkeet 2,5–4,5-vuotiaiden
ja yli 19-vuotiaiden arviointiin.
Raakapisteet muunnetaan T-standardipisteiksi erillisen taulukon mukaan.
Menetelmä on jaettu viiteen alaosioon, jotka kattavat viisi sosiaalisen kompetenssin
osa-aluetta:
- sosiaalinen tietoisuus ja sosiaalisten signaalien huomaaminen
- sosiaalinen kognitio ja sosiaalisten signaalien ymmärtäminen
- sosiaalinen kommunikointi ja kyky osallistua mielekkääseen sosiaaliseen kanssakäymiseen
- sosiaalinen motivaatio ja halu olla mukana sosiaalisessa vuorovaikutuksessa
- kaavamainen käytös ja rutiinihakuisuus.
SRS-lomaketta voidaan käyttää autismikirjon piirteiden tunnistamisessa osana muuta
arviota. Menetelmää voidaan käyttää myös esimerkiksi kuntoutuksen vasteen arvioinnissa.
SRS-lomakkeesta on joitakin tutkimuksia liittyen sen käytettävyyteen arvioitaessa
autismikirjon häiriön piirteitä «Bölte S, Poustka F, Constantino JN. Assessing auti...»1. Alle on koottu joitakin keskeisimpiä.
- Constantino ja kollegat (2003) «Constantino JN, Davis SA, Todd RD ym. Validation o...»2 tutkivat SRS-lomakkeen korrelaatiota Autismin diagnostiseen haastatteluun (ADI-R,
Autism Diagnostic Interview-Revised) (vanhempi) sekä arvioijien välisiä (äiti, isä,
opettaja) korrelaatiota SRS-lomakkeen osalta 61 lapsen aineistossa. Korrelaatio SRS:n
ja ADI-R:n suhteen oli 0,7. Arvioijien välisten arvioiden korrelaatiot olivat 0,75
(isä ja opettaja), 0,92 (äiti ja opettaja) sekä 0,91 (isä ja äiti).
- Saksalaisessa 1 436 lapsen aineistossa «Bölte S, Poustka F, Constantino JN. Assessing auti...»1 tulokset vastasivat hyvin yhdysvaltalaisaineistossa saatuja; yhteneväisyys (internal
consistency; 0,91–0,97), pysyvyys (test–retest reliability; 0,84–0,97),
arviojien välinen luotettavuus (interrater reliability; 0,76 ja 0,95) ja konvergenssi
(convergent validity) ADOS-tutkimuksen (Autism Diagnostic Observation Schedule), ADI-R-haastattelun
ja SCQ-lomakkeiden kanssa (0,35–0,58).
- Myös suomalaisessa 44 peruskouluikäisen autistisen pojan ja 44 ei-autistisen kontrollipotilaan
aineistossa «Jussila K, Kuusikko-Gauffin S, Mattila ML, ym. Cro...»3 SRS-lomakkeella oli hyvä yhteneväisyys, konvergenssi ja erottelukyky. Tutkimuksen
perusteella ohjekirjassa esitelty seularaja oli suomalaisväestölle liian korkea.
- Charman ja kollegat (2007) «Charman T, Baird G, Simonoff E ym. Efficacy of thr...»4 selvittivät tutkimuksessa, joka oli osa laajempaa tutkimusta (n = 56 946 lasta),
seulonnassa käytettävien SCQ (Social Communication Questionnaire), SRS (Social Responsiveness
Scale) ja CCC (Children's Communication Checklist) -lomakkeiden sensitiivisyyttä ja
spesifisyyttä. Kyseiseen tutkimukseen osallistui 119 lasta, huoltajaa ja lasten opettajaa.
Lasten diagnoosit oli varmistettu edeltävästi usealla diagnostisella menetelmällä
(diagnostinen haastattelu, ADI-R ja ADOS). Tutkimuksessa havaittiin seuraavanlaiset
AUC (Area Under Curve) -arvot, spesifisyydet ja herkkyydet:
- SCQ: AUC 0,90, sensitiivisyys 0,89, spesifisyys 0,78
- SRS: AUC 0,77, sensitiivisyys 0,78, spesifisyys 0,67
- CCC: AUC 0,79, sensitiivisyys 0,93, spesifisyys 0,46.
- Käytöksen haasteet laskivat spesifisyyttä kaikkien lomakkeiden osalta. Alhainen älykkyysosamäärä
(IQ < 70) laski AUC-arvoa SRS- ja CCC-lomakkeiden osalta.
- Katsausartikkelissa «Fernandopulle N. Measurement of autism: a review o...»5 käytiin läpi neljän seulontalomakkeen (Childhood Asperger Syndrome Test, Autism Behavior
Checklist, Social Communication Questionnaire ja Social Responsiveness Scale) kyky
tunnistaa autismikirjon häiriön ydinoireita. Tutkimuksen johtopäätöksenä kaikissa
lomakkeissa todettiin olevan omat vahvuutensa ja haasteensa.
- Toisessa katsausartikkelissa «Thabtah F, Peebles D. Early Autism Screening: A Co...»6 käytiin läpi 37 (pääasiassa lapsilla käytettävää) autismin tunnistamisessa käytettävää
lomaketta. Kyseinen katsausartikkeli raportoi SRS-lomakkeelle 78 %:n sensitiivisyyden
ja 94 %:n spesifisyyden.
- Huoltajan täyttämän SRS-lomakkeen käyttökelpoisuutta on tutkittu myös aikuisilla «Chan W, Smith LE, Hong J ym. Validating the social...»7, mutta luotettavuuden osoittamiseksi tarvitaan lisää tutkimuksia.
Yhteenvetona voidaan todeta tutkimusten viittaavaan siihen, että SRS-lomaketta voidaan
käyttää autismikirjon häiriön piirteiden tunnistamisessa, mutta on tärkeä muistaa,
että sen osoittamat haasteet sosiaalisessa kompetenssissa voivat johtua myös muusta
kuin autismikirjon häiriöstä.
