Perusopetuslain tavoitteena on tarjota kaikille oppilaille mahdollisuus osallistua yhdenvertaisesti omien edellytystensä mukaisesti koulun toimintaan. Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea koko perusopetuksen ajan. Tukea on annettava heti, kun tuen tarve ilmenee. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Erityisen tuen piirissä oppilaalle laaditaan aina myös henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), joka sisältää hoitoa, kuntoutusta, kasvatusta ja opetusta koskevat tavoitteet ja toimenpiteet. Lapsen huoltajan, opettajien sekä tarvittaessa sosiaalitoimen ja terveydenhuollon asiantuntijoiden tulee osallistua suunnitelman laatimiseen «Perusopetuslaki 628/1998: 17§, 3§ - FINLEX ®...»1. Perusopetuslain mukaan erityisen tuen päätös on tarkistettava ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä.
Autismikirjon lapsen koulunkäynti voi toteutua yleisopetuksen luokalla tai erityisluokalla. Osa autismikirjon lapsista on oikeutettu pidennettyyn oppivelvollisuuteen «OPH. 2022. Pidennetty oppivelvollisuus. https://ww...»2. Tukimuotoihin vaikuttavat yksilölliset tekijät, kuten lapsen kognitiivinen kehitystaso, kielelliset valmiudet, autismikirjon häiriön vaikeusaste, kuormittumisherkkyys sekä tuen ja ohjauksen tarve koulun arjen päivittäisissä tilanteissa ja ryhmätilanteissa. Tuen tarvetta koulussa arvioidaan yksilöllisesti kolmiportaisin periaattein «Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 - FINL...»3. Mikäli lapsi tarvitsee erityisluokkapaikan, pyritään valitsemaan hänen tarpeitaan parhaiten vastaava luokkamuoto. Autismikirjon lapsen opetustavoitteet valitaan yksilöllisesti lapsen taitotason mukaisesti: yleisopetuksen mukainen, osin tai kokonaan yksilöllistetty tai toiminta-alueittain järjestettävä opetus.
Autismikirjon lapsen ja nuoren opetus
Lapsen ja nuoren opetuksen yksilöllisiin järjestelyihin ja tukitoimiin tulee panostaa, jolloin luodaan myös tukeva pohja kohtaamiselle ja piirteiden huomioimiselle. Ympäristön toimintamallin tulisi olla yhtäläinen, selkeä ja ennustettava. Koulussa ennakoitavissa oleva päivästruktuuri ja samat tutut henkilöt ovat onnistuneen koulukokemuksen taustalla ja luovat turvallisen tutun ilmapiirin lapselle ja nuorelle.
Lapset, joilla on päiväkodissa ollut strukturoitu päiväjärjestys, sopeutuvat koulun aloittamiseen ja arkirutiineihin helpommin. Struktuuri vahvistaa lapsen turvallisuuden tunnetta. Mitä nuorempi autismikirjon lapsi on, sitä tarkemmin strukturoitu ohjelma hänellä on usein syytä olla «Kerola K, Kujanpää S, Timonen T. 2015. Autismin ki...»4, «Valteri. 2022. https://www.valteri.fi/wp-content/u...»5. Visuaaliset materiaalit, aikataulut, suorituspaikat ja tehtävälokerot tulisi sijoittaa samoihin paikkoihin ja samaa järjestystä noudattaen, jotta niiden löytyminen helpottuu. Värit ja PCS-kuvat (Picture Communication Symbols), piirretyt kuvat ja valokuvat voivat toimia tunnuksina, kun kirjaimet eivät vielä ole hallussa. Päivän tehtäväjärjestyksen on hyvä olla nähtävillä esimerkiksi kirjoitettuna vihossa tai tabletilla, josta on helppo seurata päivän toimintoja. Visuaaliset päiväohjelmat auttavat autistisia lapsia ja aikuisia ennakoimaan erilaisia toimintoja päivän mittaan ja valmistautumaan niihin. Siirtymätilanteet ja muutokset tulevat helpommiksi, lapseen kohdistuvat odotukset ovat selkeämpiä, ja lapsi alkaa toimia jäsentyneemmin. Päiväohjelmaa voidaan käyttää koulussa, kotona ja vierailuilla tai retkillä «Faherty C. 2006. Autismi/Aspergerin oireyhtymä. Mi...»6.
Erilaisissa tilanteissa kuvanvaihtokommunikaatiota ja lapsen toiminnan ohjausta voi soveltaa vaikkapa PECS-kommunikaatiokuvia (Picture Exchange Communication System) hyväksikäyttäen (www.pecs.com «http://www.pecs.com»1) on myös erilaisia sovellutuksia ajanhallinnan helpottamiseksi.
Sopivan tuki- tai luokkamuodon tarve on yksilöllistä «Attwood T. 2013. Aspergerin oireyhtymä lapsuudesta...»7. Lapsen tai nuoren edellytykset toimia muiden mukana saattavat olla niin hyvät, että hän selviytyy isossa opetusryhmässä. Toiset oppilaat taas tarvitsevat ehdottomasti pienen erityisryhmän oppimisympäristökseen, jotta kykenevät keskittymään ja oppimaan uusia asioita ja myöhemmin osallistumaan opetukseen yhdessä muiden oppilaiden kanssa. Siirtyminen luokka-asteelta toiselle voi myös muuttaa tuen tarvetta: yläkoulu aineenopettajineen voi tuoda mukanaan ylipääsemättömiä vaikeuksia, jolloin opetuksen eriyttäminen ja yksilölliset opetusjärjestelyt tulisi ottaa käyttöön. Pienryhmän tarve vaihtelee yksilöllisesti. Myös oppiaineiden integraatiolla on saatu hyviä tuloksia etenkin, kun niissä on huomioitu oppilaan vahvuusalueet. Toisaalta epäonnistuneet koulujärjestelyt voivat saada aikaan pitkäaikaisen kouluahdistuksen, jolloin opiskelu koulussa muiden kanssa ei ole mahdollista tai se on erittäin vaikeaa «Kielinen M. 2011. Teoksessa: Lapset kieltä käyttäm...»8. Etäyhteyksin tapahtuva opetus on avannut aivan uudenlaisen mahdollisuuden osallistaa oppilasta, jolla muutoin olisi ylipääsemättömiä vaikeuksia huonon toimintakyvyn vuoksi opiskella esimerkiksi fyysisesti samassa tilassa muiden oppilaiden kanssa. Etäyhteyksin tapahtuva opetus ei kuitenkaan saisi olla ensisijainen, vaan pikemminkin väliaikainen vaihtoehto «Kielinen M. 2020. Perusopetuksen järjestäminen etä...»9.
Aistien merkitys oppimisen tukemisessa on noussut vahvasti esille, ja esimerkiksi lasten opetuksessa käytetään taktiilisia materiaaleja, kuten erilaisia pintamateriaaleja ja tunnusteltavia kohokuvioita «Stock-Kranowitz C. 2003. Tahatonta tohellusta - Se...»10, «Aasen G, Nærland T. Enhancing activity by means of...»11. Muistaminen ja asioiden hahmottaminen helpottuu, kun siihen on konkreettinen tarttumapinta ja eri aistikanavien aktivoinnin kautta saavutettu muistijälki «Ayres AJ. Aistimusten aallokossa Sensorisen integr...»12. Aistiärsykkeet tulisi huomioida paremmin jo tutkimustiedonkin perusteella koulujen avointen oppimisympäristöjen tilasuunnittelussa ja ryhmäkokoja päätettäessä «Jussila K. On the autism spectrum? Recognition and...»13. On havaittavissa, että muun muassa neuropsykiatrisen diagnoosin saaneet oppilaat ahdistuvat kohtuuttomasti avoimessa ja aisteja kuormittavassa oppimisympäristössä «Kotkaranta S, Perkkiö N. Avoin oppimisympäristö ja...»14. Yksilölliset järjestelyt esimerkiksi luokkahuoneessa ja välitunneilla ovat myös tarpeen, esimerkiksi tilapäisen irtoseinän tarjoama näkösuoja, kuulosuojaimet tai kummioppilas välituntien sosiaalisten tilanteiden tulkkina ovat hyvänä apuna. Monet oppilaat, joilla on autismikirjon häiriö, saattavat alkuun tarvita aikuisen myös välitunneille, sillä he ovat puolustuskyvyttömiä koulukiusaamista vastaan tai voivat tietämättään kiusata myös muita oppilaita «Junttila M, Kielinen M, Jussila K, Ebeling H, Mänt...»15.
Luokkatoverit ja erilaisuudesta kertominen
Moni autismikirjon diagnoosin saanut oppilas on koulussa yksin. Hänen sosiaaliset taitonsa eivät ole kehittyneet ikätasoa vastaavasti. Tällöin koulun moniammatilliset toimijat, kuten koulukuraattori ja -psykologi, voivat olla tärkeitä oppilaan koulunkäynnin mahdollistajia.
Autismikirjolle ominaisista piirteistä kertominen luokkatovereille ja koko koululle tukee hyväksymistä ja ymmärrystä, mutta vaatii myös opetushenkilöstöltä aktiivisuutta tuoda asioita esille ja selittää niiden taustoja koulun arjessa. Näissä tilanteissa on kuitenkin tärkeä tehdä yhteistyötä lapsen, nuoren sekä vanhempien kanssa, jotta yhteinen näkemys asian käsittelytavasta löytyy «Faherty C. 2006. Autismi/Aspergerin oireyhtymä. Mi...»6.
Siirtyminen peruskoulusta toisen asteen oppilaitoksiin
Kun autismikirjon diagnoosin saanut nuori menee lukioon, ammatilliseen koulutukseen tai korkea-asteelle, on tärkeää, että tieto oppilaan tuen tarpeesta välittyy tarvittaessa myös uuteen oppilaitokseen. Opetushenkilöstö ei välttämättä näe tai huomioi, että nuorella on edelleen autismista aiheutuvia ongelmia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, keskittymisessä ja ympäristön havainnoinnissa. Joustavuus nousee tässä tilanteessa etusijalle ohi tuloshakuisten pyrkimysten. Autismikirjon oppilas voi saavuttaa oppimistulokset myös itsenäisesti ilman, että opettaja joutuu tekemään huomattavasti töitä oppilaan tukemiseksi. Koulujen tai oppilaitosten toimintaperiaatteet eivät ole joustavuuden osalta vielä täysin optimaaliset. Myös akateemisten taitojen, kuten lukeminen, kielet, kirjoittaminen ja laskeminen, moitteeton hallinta saattaa hämätä ympäristöä ja ehkäistä tuen järjestämistä henkilölle.