Skitsofrenia ja muut psykoosit autismikirjon häiriön liitännäishäiriöinä
Skitsofrenian ja autismikirjon häiriön erotusdiagnostiikka
| Autismikirjon häiriö | Skitsofrenia | |
|---|---|---|
| Alkamisikä | Varhaislapsuudessa | Puhkeaa yleensä myöhäisessä nuoruudessa tai aikuisena. |
| Taulukossa kuvattujen oireiden esiintyminen | Oireita ilmenee varhaislapsuudesta alkaen mutta niiden ilmenemismuoto voi vaihdella eri elämänvaiheissa. | Oireet ilmenevät selvimmin akuutin psykoosivaiheen aikana. Lieviä oireita voi esiintyä jo ennakko-oirevaiheessa ja osittaisia oireita toipumisvaiheessa. |
| Psykoottiset oireet | ||
| Aistiharhat | Aistiyliherkkyydestä johtuva reagoiminen vähäisiin ärsykkeisiin voidaan virheellisesti tulkita aistiharhaksi. | Kuuloharhat tyypillisiä, myös muut aistiharhat mahdollisia. |
| Harhaluulot | Vaikeus erottaa subjektiivisia ajatuksia ja havaintoja objektiivisesta todellisuudesta voi vaikuttaa harhaluulolta. Mustavalkoinen, kirjaimellinen ja jäykkä ajattelu sekä toisen ihmisen tarkoitusten väärintulkinta voidaan virheellisesti tulikita harhaisuudeksi tai paranoidisuudeksi. | Ajatusten kaikuminen, ajatusten siirto tai riisto tai ajatusten lähettäminen sekä kontrolloimiseen, vaikuttamiseen tai ohjatuksi tulemiseen liittyvät harhaluulot. |
| Vuorovaikutus ja kommunikaatio | ||
| Puhe | Kaavamainen ja toistava kielenkäyttö. Omintakeinen sanojen ja sanamuotojen käyttö. Yksityiskohtainen, kirjakielinen puhetapa. Taipumus ymmärtää asioita kirjaimellisesti. Viiveellä vastaaminen perusteellisen tai hitaan ajatustyön vuoksi. |
Epälooginen, hajanainen, realiteettien vastainen puhe. Omintakeisten sanojen käyttö Viiveellä vastaaminen ajatusten hajanaisuuden ja keskittymisvaikeuksien vuoksi. |
| Puheen konkreettisuutta sekä sisällöllistä köyhtymistä voi esiintyä molemmissa. | ||
| Sosiaalinen vuorovaikutus | Vaikeus ymmärtää toisen tunteita ja aikomuksia sekä kirjoittamattomia sääntöjä. Vastavuoroisuuden
puute keskustelussa. Vähäinen kiinnostus toisten ihmisten henkilökohtaista elämää kohtaan. |
Aistiharhat, harhaluulot ja puheen hajanaisuus voivat heikentää sosiaalista vuorovaikutusta. Sosiaalisen vuorovaikutuksen heikkenemistä voi tapahtua jo ennakko-oirevaiheessa. |
| Ei-kielellinen viestintä | Eleiden ja ilmeiden käyttö vähäistä. Voi vältellä katsekontaktia, tai katsekontakti voi olla intensiivinen. Vaikeutta myös ei-kielellisen kommunikaation ymmärtämisessä. |
Ilmeikkyys voi olla vähäistä sekä skitsofrenian että lääkityksen vuoksi. |
| Ystävyyssuhteet | Vaikeuksia luoda ja ylläpitää ystävyyssuhteita. | Vaihtelee, mutta ystävyyssuhteissa on yleensä emotionaalista sitoutumista |
| Käyttäytyminen sosiaalisissa tilanteissa | Puutteellinen tietoisuus sosiaalisista normeista voi johtaa epäasianmukaiseen tai normien vastaiseen käyttäytymiseen. | Aistiharhat ja harhaluulot voivat johtaa omituiseen käyttäytymiseen. |
| Joustamaton tai toistava käyttäytyminen | ||
| Muutosten vastustaminen | Tarve asioiden pysymiseen samanlaisina ja ennakoitavina. Rutiinien tarve ja vaikeus sietää epävarmuutta. |
Muutosten vastustamista voi esiintyä laitostumisesta johtuen |
| Intensiiviset kiinnostuksen kohteet ja toiminnot | Rajoittuneet ja intensiiviset pitkäaikaiset kiinnostuksen kohteet | Intensiiviset mielenkiinnon kohteet ovat epätavallisia paitsi, jos ne liittyvät harhaluuloihin |
| Pakko-oireet | Pakko-oireet tavallista liittyen järjestyksen ja rutiinien tarpeeseen. | Pakko-oireet tavallisia, osa voi liittyä harhaluuloihin. |
| Motorinen käyttäytyminen | Motoriset maneerit (esim. sormien vääntely, käsien räpyttely) ja toistavat stereotyyppiset toiminnot tavallisia. | Maneereita voi esiintyä, erityisesti hoitamattomassa kroonisessa skitsofreniassa sekä
sosiaalisesti eristäytyneillä. Myös lääkehoito voi aiheuttaa motorisia oireita. |
| Katatoninen käyttäytyminen mahdollista molemmissa. | ||
| Muut piirteet | ||
| Aistitiedon käsittelyn ongelmat | Aistien yli- ja aliherkkyyttä ja/tai epätavallista kiinnostusta aistiärsykkeitä kohtaan lapsuudesta alkaen (ICD-11-luokituksessa sisältyy ASD:n diagnostisiin kriteereihin). | Saattaa esiintyä psykoosivaiheessa. |
| Liitännäishäiriöt | Ahdistuneisuus ja mielialahäiriöt tavallisia molemmissa | |
| Vaste lääkehoitoon | Psykoosilääkkeillä korkeintaan vähäinen vaikutus ydinoireisiin Ahdistusta lievittävät lääkkeet voivat parantaa toimintakykyä vähentämällä ahdistuneisuutta. Herkkyys psykoosilääkkeiden haittavaikutuksille. |
Psykoosilääkkeet yleensä vähentävät psykoottisia oireita. |