Neuropsykiatrisen valmennuksen (termeinä kirjallisuudessa myös luotsaus, "koutsaus" ja coaching) tavoitteena on tukea autismikirjon henkilön arjen ja elämänhallinnan taitoja, uusien myönteisten toimintatapojen kehittymistä sekä myönteisen elämänpolun rakentumista eri ikä- ja elämänvaiheissa. Valmennuksen avulla henkilö pyrkii opettelemaan uusia toimintatapoja mahdollisimman hyvän itsenäisen elämän hallitsemiseen. Valmennuksen kohteena voi olla melkein mikä tahansa elämän osa-alue itsestään ja kodista huolehtimisesta aina seurustelusuhteeseen «Neuropsykiatriset valmentajat ry (www.neuropsykiat...»1.
Suomessa 2000-luvun alussa aloitettu neuropsykiatrinen valmennus pohjautuu Englannista lähtöisin olevaan coaching-menetelmään. Valmennus nähdään osana kokonaisvaltaista kuntoutusta. Siinä hyödynnetään käyttäytymisen ohjaamisen, positiivisen psykologian ja kognitiivisen käyttäytymisterapian perusteita. Valmentajat voivat olla sosiaali- ja terveysalan tai opetus- ja kasvatusalan ammattilaisia, jotka ovat käyneet neuropsykiatrisen valmentajan täydennyskoulutuksen «Nyfors H. Selvitys neuropsykiatrisen valmennuksen ...»2.
Neuropsykiatrista valmennusta voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmämuotoisena. Neuropsykiatrinen valmennus soveltuu kaikenikäisille. Lapsilla valmennus kohdentuu vanhempien ohjaamiseen, kouluikäisillä myös lapsen omien taitojen kehityksen tukemiseen. Valmennusprosessi suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä asiakkaan ja läheisten kanssa sovituin tavoittein ja menetelmin mieluiten nojaten asiakkaalle moniammatillisesti laadittuun kuntoutussuunnitelmaan. Valmennuksessa voidaan konkreettisesti harjoitella ratkaisuja arjen pulmiin. Työskentelyssä hyödynnetään arvioivia, strukturoivia, ohjaavia, visualisoivia ja reflektoivia keinoja. Neuropsykiatrinen valmennus perustuu paljolti reflektointiin ja edellyttää asiakkaalta jonkinasteista kykyä havainnoida ja arvioida omaa toimintaansa «Neuropsykiatriset valmentajat ry (www.neuropsykiat...»1, «Huoviala AK. Neuropsykiatrinen valmennus — Ohjaust...»3, «Sihvonen J. Aikuisen Asperger-potilaan neuropsyki...»4.
Kun valmennettavalla on diagnosoitu autismikirjon häiriö, on tärkeää tutustua hänen oireidensa ilmentymään ja hänen itsensä kokemiin vaikeuksiin ja valmennustarpeisiin «Sihvonen J. Aikuisen Asperger-potilaan neuropsyki...»4, «Kerola K, Kujanpää S, Timonen T. Autisminkirjo ja ...»5. Autismikirjon henkilön on tärkeää tunnistaa omia erityispiirteitään (esim. psykoedukaation avulla) ja opetella huomioimaan ne erilaisissa arjen tilanteissa. Neuropsykiatrisen valmennuksen avulla opetellaan erilaisia käytännön toimien strategioita ottaen huomioon nämä erityispiirteet «Sihvonen J. Aikuisen Asperger-potilaan neuropsyki...»4, «Kujanpää S. Tukikeskustelun käsikirja. Terapeuttis...»6. Myös lähipiirin on tärkeää tiedostaa yksilön autismin ilmenemisen tapa eri tilanteissa ja ympäristöissä.
Monet asiat voivat vaikeuttaa toiminnanohjausta, vaikka se ei olisi henkilön ensisijainen neuropsykologinen pulma. Vaikeus toimia voi johtua esimerkiksi aistipulmista, sosiaalisten taitojen viivästyneestä kehittymisestä tai siitä, ettei henkilö ole saanut toimintaohjetta ymmärtämällään tavalla «Attwood, T. Aspergerin oireyhtymä lapsuudesta aiku...»7. Toiminnanohjauksen taidoilla on suuri vaikutus henkilön toimintakykyyn ja erityisesti nuoren itsenäistymiseen, mihin myös autismikirjon nuorella on oikeus ikätoveriensa tapaan «Kerola K, Kujanpää S, Timonen T. Autisminkirjo ja ...»5. Suunnittelu- ja organisointikyky sekä ajanhallinta ja asioiden asettaminen tärkeysjärjestykseen tuottavat usein autismikirjon henkilölle hankaluuksia «Attwood, T. Aspergerin oireyhtymä lapsuudesta aiku...»7. Toiminnanohjauksen ja sosiaalisten taitojen valmentavalla tuella voidaan osittain ennaltaehkäistä nuoren eristäytymistä ikätovereista, huonommuuden kokemuksia ja sosiaalisia pelkoja. Omien toimintastrategioiden opettelu käytännönläheisesti lisää nuoren itsearvostusta ja omanarvontuntoa.
Neuropsykiatrisen valmennuksen vaikuttavuudesta ei neuropsykiatrinen valmennus -termiä käyttäen löydy juuri tutkimustietoa, mutta eri tahoilla raportoidut kokemukset ovat olleet kannustavia. Kelan vuonna 2015 tekemää tutkimusraporttia varten haastateltiin kaikkien Suomen sairaanhoitopiirien lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä lastenneurologian ylilääkäreitä, ja johtopäätöksenä oli lääkärien toive "koutsauksen" tasa-arvoisesta saatavuudesta koko Suomeen «Lämsä R, Santalahti P, Haravuori H, ym. Neuropsyki...»8. Kela on hyödyntänyt kyseistä työmallia kehittäessään muun muassa Laku- ja Oma väylä -kuntoutuksia, joihin valmennus kuuluu olennaisena osana.
Suomessa on tehty korkeakouluissa neuropsykiatrisesta valmennuksesta useita opinnäytetöitä laadullisina tutkimuksina, tapaustutkimuksina ja kirjallisuuskatsauksina. Näiden perusteella etenkin asiakkaiden kokema hyöty valmennuksesta on ollut ilmeinen «Huoviala AK. Neuropsykiatrinen valmennus — Ohjaust...»3, «Kulmala M. Nuorten aikuisten kokemuksia neuropsyki...»9, «Riikonen A. Neuropsykiatrinen valmennus toimintaky...»10.
Neuropsykiatrisen valmennuksen voidaan katsoa toteuttavan voimavarakeskeistä ja ratkaisukeskeistä työotetta, mikä mahdollistaa monenlaisten kuntoutusmenetelmien käytön. Suomessa on julkaistu muutama kokonaisvaltainen valmennusopas, joita käytetään muun muassa valmentajien koulutuksissa «Mannström-Mäkelä L, Saukkola K. Voimaannuttavan oh...»11, «Huotari A, Tamski EL. Tammenterhon tarinoita. Kirj...»12.
Neuropsykiatrista valmennusta saa Suomessa yhä useampi, mutta se toteutuu kuntoutus- ja palvelujärjestelmässämme vielä hyvin vaihtelevasti. Yhtenä syynä lienee valmentajien laaja taustakoulutusten skaala ja toisaalta koulutuskokonaisuuden kirjavuus. Neuropsykiatrinen valmennus ei ole Valviran valvomaa toimintaa, eivätkä valmennustyössä käytettävät nimikkeet ole suojattuja ammattinimikkeitä. Neuropsykiatriset valmentajat ry «Neuropsykiatriset valmentajat ry (www.neuropsykiat...»1 on laatinut Neuropsykiatrinen valmentaja -koulutuksen laatukriteerit.
Sosiaali- ja terveysministeriö on vuonna 2022 julkaissut selvityksen neuropsykiatrisen valmennuksen käytöstä ja koulutuksesta «https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164390»1. Selvityksen mukaan valmennuksen ja koulutuksen kenttä Suomessa on kirjava. Selvityksessä todetaan, että neuropsykiatrisia piirteitä omaavien henkilöiden kuntoutukseen tarvitaan erilaisia tukikeinoja, jotka osin täydentävät jo käytössä vakiintuneita terapioita. Näistä neuropsykiatrinen valmennus on yksi varsin laajalle levinnyt tukikeino sosiaali- ja terveydenhuollon tai opetus- ja kasvatusalan ammattilaisten toteuttamana.
Malleja neuropsykiatrisen valmennuksen järjestämisestä alueella:
www.autismisaatio.fi/palvelumme/ohjaus-ja-valmennuspalvelut.html «https://www.autismisaatio.fi/palvelumme/ohjaus-ja-valmennuspalvelut.html»2
www.vaalijala.fi/neuropsykiatrinen-valmennus- «https://www.vaalijala.fi/neuropsykiatrinen-valmennus-»3
https://lapha.fi/kolpeneen-kuntoutusohjaus-ja-kommunikaatiopalvelut «https://lapha.fi/kolpeneen-kuntoutusohjaus-ja-kommunikaatiopalvelut»4
https://www.kaskivalmennus.fi/palvelut/neuropsykiatrinen-valmennus/ «https://www.kaskivalmennus.fi/palvelut/neuropsykiatrinen-valmennus/»5
https://pirha.fi/palvelut/sairaalat-tays/lasten-ja-nuorten-sairaalapalvelut/lastenpsykiatria «https://pirha.fi/palvelut/sairaalat-tays/lasten-ja-nuorten-sairaalapalvelut/lastenpsykiatria»6
www.hus.fi/potilaalle/hoidot-ja-tutkimukset/autismikirjon-hairiot «https://www.hus.fi/potilaalle/hoidot-ja-tutkimukset/autismikirjon-hairiot»7
https://www.valteri.fi/palvelut/neuropsykiatrinen-valmennus/ «https://www.valteri.fi/palvelut/neuropsykiatrinen-valmennus/»8