Kognitiivisen käyttäytymisterapian, KKT:n (cognitive behavioral therapy, CBT) tavoitteena
on muun muassa oppia tunteiden hallinnan taitoja ja ajatusten uudelleen muotoilua
sekä hyväksyntää. KKT pohjautuu käyttäytymisanalyysiin, ja tarkastelun kohteena on
ajatusten, tunteiden, kehon ja käyttäytymisen välisen yhteyden havainnointi ja ymmärtäminen
(mm. «Sharma S, Hucker A, Matthews T ym. Cognitive behav...»1).
KKT:n strukturoitu, konkreettinen ja toiminnallinen luonne ja terapeutin aktiivinen
ja yhteistoiminnallinen lähestymistapa ovat osoittautuneet soveltuvaksi työskentelytavaksi
monilla autismikirjon henkilöillä «Spain D, Happé F. How to optimise cognitive behavi...»2. Taitojen ja harjoitusten soveltamista arkeen tehdään systemaattisesti. Selviytymistaitojen
(coping-taidot) harjoitteluun kuuluu muun muassa ongelmanratkaisu-, rentoutumis-,
tietoisuus- ja jämäkkyystaidot, itsen johtamisen sekä myös ajanhallinnan ja toiminnanohjauksen
taidot. Lasten kohdalla terapiassa keskitytään leikkitaitojen harjoituksiin «Kujanpää S. Tukikeskustelut osana autismikirjon he...»3.
Autismikirjolle tyypilliset kognitiiviset erityispiirteet ja profiili sekä vaikeus
havainnoida ja ilmaista sisäisiä mielentiloja ja tuntemuksia voivat vaikuttaa terapiaan
sitoutumiseen ja henkilön mahdollisuuksiin hyötyä työskentelystä «Sharma S, Hucker A, Matthews T ym. Cognitive behav...»1. Autismikirjon henkilöille KKT:a suositellaankin toteutettavaksi mukautetussa muodossa.
Terapiassa tärkeää on ennakointi, suunnitelmallisuus, ennustettavuus, selkeys, ajanhallinnan
apuvälineiden käyttö, ei-kielellisen kommunikaation säätely, puheen selkeys, konkreettisuus
ja oikein ymmärtämisen tarkistus, riittävän ajan antaminen autismikirjon henkilön
prosessoinnille sekä tapaamiskertojen riittävä määrä, pääsääntöisesti tavanomaista
enemmän «Kujanpää S. Tukikeskustelut osana autismikirjon he...»3.
Yksilöllinen käyttäytymis- ja kognitiivinen profiili tulisi huomioida terapian toteutuksen
yksilöllisessä suunnittelussa, käyntien strukturoinnissa ja käytännönläheisyydessä
(mm. «Sharma S, Hucker A, Matthews T ym. Cognitive behav...»1).
sellaisten selviytymisstrategioiden käyttö, joissa ei tarvita abstraktia kielellistä
ajattelua (esim. rentoutumiskeinot)
puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin eli niin sanottujen AAC-keinojen käyttö
(esim. PCS-kuvat, kirjoittaminen, piirtäminen ja chat)
erityismielenkiinnon kohteiden hyödyntäminen terapiakäynneillä ja myös motivoinnissa
ja palkkioina.
Lasten terapiassa korostuu työskentely vanhempien kanssa, vanhempainohjaus ja edukaatio
(tiedonanto). Toisinaan voi olla perusteltua pitää vanhempi mukana terapiakäynneillä.
Terapia voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmämuotoisena «Sharma S, Hucker A, Matthews T ym. Cognitive behav...»1 huomioiden henkilön kommunikointi ja kognitiiviset valmiudet, kykyprofiilin epätasaisuus,
episodisen muistin haasteet, tiedon prosessointityyli, ajattelun ja puheen konkreettisuus
sekä vastavuoroisen kommunikoinnin poikkeavuus ja sensorinen profiili. Myös vanhempien
kautta toteutettava terapia (lapset) tai etäterapia voi olla suositeltavaa yksilöllisen
harkinnan perusteella «Sharma S, Hucker A, Matthews T ym. Cognitive behav...»1.
Aikuisten kohdalla terapian onnistumisessa keskeistä on terapeutin viestintätapa.
Terapeutin tulee ymmärtää autismikirjon ilmiasu ja huomioida tämä terapian soveltamisessa.
Terapiassa tulee huomioida terapiatilan ja ympäristön aistiesteettömyys ja muokattavuus:
hiljaisuus, valaistus, mahdollisuus vetäytyä pois odotustiloista ja tilojen helppo
saavutettavuus «National Autistic Society. New research and free g...»8.
Kirjallisuutta
Sharma S, Hucker A, Matthews T ym. Cognitive behavioural therapy for anxiety in children
and young people on the autism spectrum: a systematic review and meta-analysis. BMC
Psychol 2021;9:151 «PMID: 34598734»PubMed
Spain D, Happé F. How to optimise cognitive behaviour therapy (CBT) for people with
autism spectrum disorders (ASD): a delphi study. Journal of Rational-Emotive & Cognitive-Behavior
Therapy 2020;38:1-25
Kujanpää S. Tukikeskustelut osana autismikirjon henkilöiden kuntoutusta. Kirjassa:
Autismikirjon kuntoutusmenetelmät. Timonen T, Hämäläinen P (toim.). PS-kustannus 2019;
1. painos
National Institute for Health and Care Excellence (NICE)Autism spectrum disorder in
under 19s: support and management. 2021
Fredriksson J, Kumpulainen K, Timonen T. Lasten ja nuorten autismikirjon häiriöt.
Kirjassa: Lasten ja nuorten kognitiiviset ja käyttäytymisterapiat. Ranta K, Fredriksson
J, Koskinen M, Tuomisto M. (toim.). Duodecim 2018; 1. painos
Lang R, Regester A, Lauderdale S ym. Treatment of anxiety in autism spectrum disorders
using cognitive behaviour therapy: A systematic review. Dev Neurorehabil 2010;13:53-63
«PMID: 20067346»PubMed
Brice S, Rodgers J, Ingham B, ym. The importance and availability of adjustments to
improve access for autistic adults who need mental and physical healthcare : findings
from UK surveys. Open Access 2021:11
National Autistic Society. New research and free guide: how to adapt mental health
talking therapies for autistic children and adults. 2021
